Avainsana-arkisto: ympäristöpolitiikka

Presidentti Niinistö EK:n seminaarissa: Geopolitiikka tuli takaisin

Presidentti Sauli Niinistön mukaan geopolitiikalla on väistämätön vaikutus talouden suunnitelmille. Euroopan tilanne on muuttunut radikaalisti.

Niinistö sanoi 20 vuotta sitten, että globalisaation uskottiin lähentävän kansakuntia ja vahvistavan rauhaa.

Toisin kävi, Niinistö totesi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaarissa.

Tiivistettynä presidentti Sauli Niinistön mukaan olemme tilanteessa, jossa voi sanoa, että geopolitiikka ohjaa taloutta, ei toisinpäin. Presidentti on sitä mieltä, että Suomen paras kilpailuvaltti on yhteiskunnan eheys.

Presidentti aloitti seminaaripuheensa sanomalla, että hallitusneuvotteluissa härkää on tartuttu tiukasti sarvista.

– Toivottavasti ote pitää.

finland mapSuomea itseään on jo 1940- luvulta lähtien ohjattu geopoliittisesti Suomen eri päämiesten toimesta. Kuten esimerkiksi Suomen 4. Hanhikiven Fennovoiman ydinvoimalan paikka on piirretty Mikkelin Mannerheimin linjauksena 1940 presidentti Kyösti Kallion kotikunta Nivalan läpi suoraan lyhimpää reittiä käyttäen. Helsingistä piirrettynä olisi 5. ydinvoimalan paikka Simossa. Mahdollista on, että 5. ydinvoimala tulee, vaikka kansanedustaja Mauri Pekkarinen niin kovaa näyttäisi vastustavan 5. ydinvoimalaa.

Kyseinen kartta on jo EVAN (Elinkeinoelämän valtuuskunnan) tiedossa. Valtuuskunnan tehtävistä kiistellään. EK:n (elinkeinoelämän keskusliitto) rooli on merkitsevä nostettettaessa Suomi nousuun.

-STSKK-

Mainokset

Keskustan ryhmä tuntee navetan, pihkan ja kalan tuoksun

IMG_1908’Räjähdysmäisesti eduskuntaan on noussut kansanedustaja Juha Sipilä’. Hän kahmi yli 5000 ääntä vuonna 2011 ensikertalaisena. Tämä on myös kuin toisintoa vuoden 2007 eduskuntavaaleista, jolloin kansanedustaja Mirja Vehkaperä nappasi myös yli 5000 ääntä Oulun vaalipiirissä.
Hänen nousuunsa vaikutti voimakkaasti ”Itä-meri ja lohi-adressi” ja hänen kalastajaperhetaustansa tuolloin. Tästä syystä myös kalastusasiat ovat keskustalle omia.

On siis kunnia todeta, että keskustalla oli parempi näkemys jo tuolloin Itämeriongelmista, kalastuskiintiöistä ja kalastuksenhoidosta kuin presidentillämme Tarja Halosella tuolloin. Keskusta piti vain sen asian ”omana tietonaan ja vaikeni”. Vai oliko se liian kova haaste Anneli Jäättenmäen eroprosessin aikana? (Vanhanen-Kiviniemi-kokoonpano).

Voisiko siis Keskustalla olla myös tuntemusta kalan tuoksusta navetan ja pihkan lisäksi?

#keskusta #ymparisto
-STSKK-

Sipilä muutti mielensä Kollajasta

KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä on muuttanut kantansa Kollajan tekoaltaan rakentamisesta. Sipilä on aiemmin julkisesti kannattanut hanketta.

”Kyllä minun oma kantani nyt on tähän avoin”, Sipilä sanoi Vihreälle Langalle Risto Uimosen hänestä kirjoittaman kirjan julkistustilaisuudessa tänään tiistaina.

Keskustan aiempi positiivinen kanta lähti siitä, että Pudasjärven asukkaat olisivat yksimielisesti altaan kannalla. Pudasjärven kunnanhallitus kääntyi hanketta vastaan ja kunnanvaltuusto päätyi kannattamaan sitä yhden äänen enemmistöllä.

Sipilän mukaan hilkulle mennyt päätös muutti asetelmia.

”Jos se viesti sieltä olisi ollut selkeä, niin se olisi ollut eri asia. Nyt me emme ole puolueena uudelleen ehtineet tähän kantaa muodostaa.”

Kirjassa Juha Sipilä – Keskustajohtajan muotokuva puhutaan paljon Sipilän vihreistä arvoista.

Mitä sellaisia kysymyksiä näet, mitkä estäisivät vihreiden olevan mukana hallituksessa keskustan kanssa?

”Ei minulla tällä hetkellä ole sellaisia mielessä. Nehän tulevat hallitusohjelmaneuvotteluissa, ketkä niissä pöydissä sitten ovatkaan mukana.”

Onko luonnonvaraministeriö sellainen asia, mikä täytyy saada läpi?

”Ei, ei se ole. Me olemme esittäneet, että ministereiden määrää pitää selkeästi vähentää, jotta kollegiaalinen ja strateginen työskentelytapa olisi mahdollinen. Tämä on ollut yksi tapa ministeriöiden yhdistämisen listalla. Mutta en pidä sitä kovin keskeisenä, edes keskustelua siitä. Nyt pitäisi keskittyä isoihin asioihin”, Sipilä sanoo.

-STSKK-

PITKÄ JÄTEVEDEN PURKUPUTKI TALVIVAARASTA OULUUN SAAKKA

Kainuun Sanomien kirjoituksessa 6.2.2015 toivotaan muutosta tai korjaustoimenpidettä käsillä olevaan Talvivaara-ongelmaan. Samalla siinä on puolestaan pyritty synnyttämään yllättäviä ja äkkivääriä tilanteita, jotka ruokkivat uudenlaisia ajattelutapoja. Myöskin sattumanvaraisuuksien hyödyntäminen Talvivaaran vahingoissa ovat nyt tarpeen löytää keinot katastrofin välttämiseksi.

Säännöstelyn vähentämisen ratkaisussa nähdään parhaimpana toimijana Oulujoen alimman pään voimalaitoksen ammattitaitoinen toiminta Oulun Energian, siis Oulun kaupungin omistaman voimalaitoksen. Perätään myös ammattitaitoisempaa toimintaa Fortumin väeltä.

Nyt tämän päivän Talvivaara-sotkussa haastetaan Muhos, Utajärvi, Vaala, Sotkamon kunnat ja Oulun kaupunki yhdessä Oulun Energian ja Fortumin kanssa toteuttamaan mitä mielenkiintoisimman ympäristönsuojelutoimen, Ouluun asti ulottuvan purkuputken vailla mitään uhkaa, täynnä mahdollisuuksia.

2015-02-18 12.11.19Kirjoituksessa on ehdotettu vedettäväksi pitkä ja iso purkuputki Nuasjärveen ja Oulujärveen läpi voimalaitosten muurien Talvivaarasta asti Oulun rajalla sijaitsevalle Pikkarala-Seluskan kalkkipitoiselle alueelle. Kalkkitehdas siellä on ollut jo koekäytössä aikoinaan. Kytketään metallitehdas puhdistamoineen ja sähkögeneraattoreineen purkuputkeen kyseisellä kalkkipitoisella alueella Talvivaaran sijaan.

4053_

Lähde: http://www.tervareitti.fi/tervareitti/uutiset/4903.html

Samaan paikkaan perustetaan Euroopan suurin kalkkikaivos tuottamaan loppupuhdistukseen tarvittava kalkki. Kalkkijäte markkinoidaan parhaana maanparannusaineena eikä kipsijätteitä luontoon enää sallita.

Rakennetaan maailman parhaalla hyötysuhteella toimiva putkitunnelivoimala toimimaan jätevedellä (maailman parhaiden voimalaitosten pudotuskorkeus lähentelee Talvivaaran korkeutta merenpinnasta, noin 200 metriä).

Jätejakson jälkeen käytetään tulevaisuudessa puhtaita ylävesiä Oulun puhdasvesivarannon ja sähköenergian tarpeen tyydyttämiseen.

Kontekstissa päästään lähemmäksi ajattelua, jossa paras ratkaisu olisi ”virtaamien ohjaaminen yksistään alimman voimalaitoksen avulla, joka on tulevaisuudessa Oulujoen ainut pato-tyylinen voimalaitos, johon on tulevaisuudessa myös kalatie helpoin saada toimivaksi. Muut voimalaitospadot purettaisiin. Ovathan voimalaitospadot jo aikansa eläneet. Eikö tekniikka tunnelissa kulkevaa voimalaitosta kohtaan ole jo tunnettua?

Moninkertaisesti rikastuneet metallit hyödynnetään metallitehtaassa juuri 23.11.2012 kirjoittamani menettelyn avulla, ”jossa moninkertaisesti rikastunut liuotuskasoista peräisin oleva, ongelmaksi tullut purkujätevesi” on kannattavaa tuottaa metallitehtaassa muualla(kin) kuin Talvivaarassa. Tässä tapauksessa Oulussa. Näin uhka Talvivaaran ympäristöstä poistuu (jakaantuu) ja happamat suot lampineen säästyvät ympäristökatastrofilta sekä menetyksiltä vältytään.

Varavesitilanteen kartoittaminen Oululle selvenee. Asumisviihtyvyys kohentuu molemmissa maakunnissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Työllisyys lisääntyy ja ulkomaisia varmoja sijoittajia tehtaat ja kaivokset alkaa kiinnostaa. Erityisesti Suomen valtiota.

Kustannukset jo metallitehtaan, molempien kaivosten, nykyisen Talvivaaran ja tulevan kalkkikaivoksen tiedetään varsin ilman päästöjä. Tarvitaan laskelmat purkuputkesta. Yva-selvityksestä voidaan luopua, sitä ei tarvita.

-STSKK-

 

Investointisuoja syytä selvittää

Parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksesta (TTIP) herättävät huolta yritysten investointisuojasta ja sopimusriitojen sovittelujärjestelmästä.

Yritysten investointisuoja pitää sisällään paljon tärkeämpiäkin asioita kuten yritykseen valtiolle tilittämättömiä varoja; energiaveroja sekä muita veroja yrityksen oikaistussa tuloslaskelmassa [energiavero oli ennen vuotta 2013 9%, nyt yli 23%].

Toistaiseksi kukaan ei pysty varmasti sanomaan, onko huoli aiheellista vai ei. Kesällä 2013 alkaneiden neuvottelujen kulusta tai sisällön painotuksista ei ole annettu eikä saatu tietoa. Jonkinlaisia luonnoksia on ollut jakelussa, mutta ei varmoja tosiseikkoja.

Vapaakauppasopimuksen perusajatus on selkeä ja kannatettava. TTIP:llä on tarkoitus edistää Pohjois-Amerikan ja Euroopan välistä kauppaa. Sopimus pienentää tulleja, vähentää säätelyä ja kaupan esteitä.

Sopimus synnyttäisi maailman suurimman kauppa-alueen. Tutkimuslaitosten mukaan sopimus onnistuessaan kasvattaa kansantuotetta EU-alueella 120 miljardia euroa vuodessa ja Yhdysvalloissa 95 miljardia. TTIP:n talousvaikutukset olisivat tuntuvat.

Vapaakauppa-alueen vastustajilla kivenä kengässä on yritysten investointisuoja. Euroopassa on kerätty miljoona allekirjoittajaa suojaa vastustavaan kansalaisaloitteeseen.

Suojan arvostelijat ovat piirrelleet TTIP:stä kauhukuvia väittäessään, että sopimuksen seurauksena yritysten valta kasvaa ja jossakin tapauksessa jopa ylittää kansallisen itsemääräämisoikeuden. Eurooppalaisen demokratian tukipilarit sortuisivat.

Kannattajien näkemysten perusteella investointisuojalla on tarkoitus turvata reilun pelin mukaisesti amerikkalaisten sijoitukset Euroopassa ja eurooppalaisten Yhdysvalloissa. Ulkomaisia sijoituksia ei saa pakkolunastaa tai kansallistaa muuten kuin yleisen edun sitä edellyttäessä.

Suomen ulkoministeriön mukaan suoja lisää Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena, kun ulkomaiset yritykset voivat olla varmoja oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta markkinoilla. Sama koskee suomalaisyritysten toimintaa muissa maissa.

EU toimii jo tällä tavalla omalla yhteismarkkina-alueellaan, joten harppaus ei periaatteessa ole suuri.

Investointien suojaamisessa herättää oikeutettua huolta yritysten ja valtioiden välinen tulkintariitojen käsittely. Ainakin saatujen tietojen perusteella malli olisi amerikkalainen, jolloin tulkintaerimielisyydet vietäisiin sovitteluun erilliseen välimiesmenettelyn.

Sopimuksella perustettaisiin eurooppalaisen oikeuden yläpuolelle erillinen välimiesmenettely. Tarvittaessa kokoon kutsuttava vaihtuvajäseninen lautakunta koostuisi kolmesta käsittelyssä olevan tapauksen oikeusasiantuntijasta.

Kolmikolla olisi valtuudet määritellä korvaukset, jos esimerkiksi uusi lainsäädäntö tai tuomioistuimen tekemä ratkaisu ei tunnu yrityksestä sijoittajasuojan mukaiselta.

Mikäli tiedot pitävät paikkansa, investointisuojaan sisältyy eurooppalaisen oikeusjärjestelmän kannalta suuria ongelmia. Pahimmillaan ratkaisujen pohjana olisivat liikejuridiset edut, jotka syrjäyttävät kansallisten parlamenttien ja tuomioistuinten tekemät päätökset.

-STSKK-

UUSI KALASTUKSENHOITOMAKSUEHDOTUS UUDEKSI YHTEISKUNTASOPIMUKSEKSI

tulevaisuuden oulujaervi-kuralätäkköUuden tulevan eduskunnassa nyt laadittavana olevan kalastuksenhoitolain sijalle ehdotetaan seuraavanlaista kalastuksenhoitomaksutapaa uuden yhteiskuntasopimuksen pohjalle. Sopimuksen osapuolet ovat kalastajat, energiayhtiöt ja valtio.

Esimerkiksi vesivoimatalousalueelle Oulun seudulle on tulossa nyt vuoden vaihteessa raju yhtiömuutos: Oulun Energia muuttuu osakeyhtiöksi tähtäimenä ”veturin paikka alueellaan”. Yhtiö tulee lisäämään voimalaitoksia ja nyt onkin tulossa alustava päätös uuden voimalaitoksen sijainnista 2015.

Oulun Energia on tutkimustenkin mukaan vetovastuussa vesivoiman hallinnassa 7 voimalaitoksen alueella Oulujoen vesistössä. Tutkimuksessa pinnankorkeuden vaihtelu Oulun Energian osalla vesistössä on huomattavasti vaativampaa kuin muissa Oulujoen voimaloissa. Tästä syystä ilmoitusvelvollisuus tutkimuksen mukaan on Oulun Energian voimalaitoksen valvomolla suurin. Joen alapään pinnankorkeuden vaihtelu suhteessa eri vuodenaikoihin nähden on haastavaa hoitaa rajoissaan.

Verkkouutiset 15.12.2014 kirjoituksessaan kertoo MTK:n huolen eduskunnan toimista, joiden mukaan ”yli miljoonan suomalaisen vesialueen omistajan omistusoikeudet ovat uhattuina”. Varsin negatiiviseen sävyyn Verkkouutiset sekä moni paikallislehti asiasta kirjoittaa.

Tämä asia voidaan kääntää voitoksi vaatimalla eduskunnan kalastuslakiasiain käsittelyyn lisäosaa: ”Energiantuottaja”, joka jo rankasti toimillaan kohtelee ja lisää juuri noiden ”tavallisten omissa kodeissaan asuvien yli miljoonan suomalaisen asukkaan verotaakkaa vuonna 2013 alussa korotetun energiaveron summalla. Energiavero oli ennen vuotta 2013 9%, nyt yli 23%.

Energiavero on suunnilleen asiakkaalta perityn arvonlisäveron suuruinen summa tavallisen suomalaisen maksamasta energiasta.

Energiaveroa tuottajan ei tarvitse edes suoraan tulouttaa valtiolle vaan vero jää käsittämättömästi suoraan energiantuottajan laariin korvaamaan uusia investointeja. Tähän olisi saatava muutos ja se vaikuttaisi suoraan positiivisesti valtion taloudessa.

Lämpö- ja sähköenergian tuottajat ovat aina rinnastettavissa vesivoimasähkön tuottajiin tuon edun takia. Eikä sähkön hinta ole ollenkaan laskenut huolimatta norjalaisen ja ruotsalaisen nordpool-sähkön hinnan laskusta vuodesta 2008 tähän päivään.

Nykyhallitus Suomessa on aikaan saanut tämän epäedullisen kilpailuedun muihin energian tuottajiin nähden. Tämä ei ole viisasta toimintaa vaan ahnetta sellaista.

Tässä avautuu myös toinen mahdollisuus eli uusi yhteiskuntasopimus kilpailijoiden kesken: Miksei olisi paras osoittaa kilpailuetua saaneet energiayhtiöt ja tulevat energiayritykset suorittamaan aivan samanlaista kalastuksenhoitomaksua suhteessa tuolta 23 %:n veropohjalta? Perinteisesti sähköä on tuotettu vesivoimalla, joiden tuottajat on velvoitettu kalaistutusvelvotteisiin kohti tulevia kalaportaita.

Uudella kalastuksenhoitomaksulla voidaan välttää kalastusrajoitukset pääosittain ja voidaan siirtää niin ammattikalastus kuin harrastajakalastus käyttämään aivan eri toimintatapoja eri toimissaan. Ratkaisuhan voisi olla juuri se, mitä eduskunta nyt suunnittelee, vaan ei korvauksetta vesialueen omistajille. Tässä energiaveroja kertyneessä rahapussissa ei pohja heti tule näkyviin ja siellä olisi kyllä yhteistä jaettavaa niin ammattikalastajille kuin vesialueen omistajille. Tämä pohjaton energiaverorahoja sisältävä rahapussi näyttää olevan jo paikallisten energiayhtiöiden yksinomistuksessa.

Yhteiskuntasopimuksella verotulot eivät vähenisi, muodostuisi siis yhteiskuntasopimus eri ryhmien välille ja eduskunta päätöksessään voisi purkaa lain ”sallia kaikki kalastus yli vesialueomistajien”.

Myös vesialueen omistajat tulisivat tässä yhteiskuntasopimuksessa huomioiduksi. Yleensä koskaan näin ei ole käynyt, eikä myöskään maa-asioissa eri yksityisten maanomistajien. Tämän uuden kalastuslain valmistelussa täytyy olla joku ”koira haudattuna” kun tutkitaan yksityisen omistuksen vaikutteita ja muutoksia yhteiskunnassa.

Se, mitä kussakin tapauksessa erikseen tehdään, määrittelevät asiantuntijat osaltaan. Energian tuottajat ja vesistövastuussa olevat tahot AVI:a myöten ovat aina kulkeneet ”käsi kädessä”. ”Kun toinen kerää vesivarantoa yli tarpeen ja järvi tulee yli laitojen, ei ohijuoksutusta voi aloittaa ennen AVI:n antamaa ohijuoksutuslupaa. Tiepohjat rantojen läheisyydessä pettävät, laiturit särkyvät, rantapuiden ja istutusten juuristot kuolevat ja vesi syöksyy perustuksiin. MTK huutaa tyhjyyttään ja Maaseutuvirasto hylkää tavallisen ranta-asukkaan korvaushakemuksen vaurioista. Asumisviihtyvyys kärsii.

-STSKK-

Oulun seudun kunnat toiminnassa 2014-2016

Oulu on hyväntuulinen, helposti lähestyttävä, huomaavainen ja vieraanvarainen. Uuttera ja innostava asiantuntija. Omaperäisten tapahtumien ja tempausten taitaja.

Oulun asenne on peräänantamaton. Se on aina onnistunut voittamaan haasteensa – ja tietää voittavansa ne vastedeskin. Kaupunkiseutua leimaa vahva luottamus ahkeruuteen, yrittäjyyteen sekä reiluun ja ripeään yhdessä tekemisen kulttuuriin, johon on helppo päästä mukaan. Oulu toivottaa vieraansa aidosti tervetulleiksi – ja sen myös huomaa.

Ouluun jo liitetyt alueet saavat kukin oman kouluhankkeensa kuten Kiimingissä nyt tapahtuu. Yli-kiimingissä alkaa pilottikokeilu terveysasemalla. Haukiputaan surullisen kuuluisa taisto virkistysuimalan Jatulin ja Virpiniemen virkistysalueen ylläpitämiseksi kaipaa lisää satsausta ja näin saataisiin väestön liikkuminen käännettyä muuttovoittoisuudeksi.

Hiukan altavastaajina toimivat Kempeleen ja Limingan kunnat. Kempele elää kuitenkin vahvasti yrittäjyydestään ja Liminka haluaa säilyttää maaseutumaiset piirteensä.

Oulun yhdistymissopimuksessa mainitaan reilu ja asianmukainen yhteistyö toimijoidensa kanssa vaikka toimijoita olisivat jotkut ympäristökunnista. Liminkaa tietenkin rohkaistaan säilyttämään maaseutumaiset piirteensä huolimatta niistä kovista taloudellisista tavoitteista mitkä keskuskunta Oulu on joutunut vuosille 2014-2016 hyväksymään.

Yhdistymissopimuksesta löytyy viilattavaa. Yhdistymissopimukseen asiantuntijoiden huomauttamat kohdat tullee korjattua tämän vuoden aikana. Uusi liitosehdotus ei olisi mikään pakkoliitos.

Yhdistettynä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Mahdollisuudet ja uhkat näin tulisivat käsiteltyä, joskin vuorovaikutteisuutta palkanalennustoimissa, työllisyys- ja eläkeasioissa kaivattaisiin enemmän.