Avainsana-arkisto: voimaantuminen

Ikä tuo vaikutteita elämään ja ihmissuhteisiin

Hiukset harvenevat ja harmaantuvat, munuaisten toiminta heikkenee, suolen toiminta hidastuu, lihasten voima vähenee, ellei niitä harjoita. Samassa ihmisessäkin kehon eri osat vanhenevat eri tahtiin. Jos aivot säilyvät terveenä, mieli ja luonne säilyvät hyvin samanlaisina. Vanhenemista ei voi estää, mutta elintavoilla voi vaikuttaa siihen monella tapaa.

HlDASTUMISTA

Vanheneminen on myös luopumista ja hidastumista. Tämä voi aiheuttaa surua.
– Jos itsetunto on rakennettu kovalle työnteolle, eikä enää voikaan tehdä paljon työtä, saattaa masentua. Jos vanhus vaikuttaa alakuloiselta, masennuksesta ja mielialasta kannattaa kysyä. Masennus voi näkyä keskittymiskyvyttömyytenä, ärtyisyytenä ja korostuneina vaivoina tai kipuina.

Vanhuksella voi olla myös monenlaisia pelkoja.
– Se, että joutuu ottamaan apua vastaan, saattaa johtaa huoleen, että menettää itsemääräämisoikeutensa. Rahojen riittävyys huolettaa monia, joskus niitäkin, joilla on varaa. Mielen tai muistin sairastuminen saattaa johtaa voimakkaisiinkin pelkoihin, joihin tarvitaan lääkärin apua.

LUOPUMISTA

Vanhukset joutuvat myös usein luopumaan läheisistään, omat vanhemmat, puoliso ja sisarukset voivat nukkua pois.

– Luopumiset aiheuttavat monenlaisia kriisejä –
Läheisten kuolemasta toipuminen voi kestää kaksikin vuotta. Mutta jos suru ei mene ohi eikä selviä arkisista askareista eikä jaksa pitää itsestään huolta, tarvitaan apua. Sitä voi saada läheisiltä tai sielunnystäviltä, seurakunnasta ja terveyskeskuksesta. Ikäihmisten palvelulailla turvataan toimintakyvyn arvio viikon kuluessa, jos tuntuu, ettei selviä omin avuin kotona.

– Vanhuksilla on usein selkeämpi suhde kuolemaan kuin nuoremmilla. He ovat sitä ajatelleet ja usein siitä keskenäänkin jutelleet. Silti kuolema saattaa pelottaa. Jos niin on, siitäkin olisi hyvä puhua jollekin ystävälle tai vaikkapa lääkärille. Kuolevan oireita voidaan monella tapaa helpottaa.

Siitä, onko Jumalalla tiedossa elämämme kulku ja että meistä pidetään huolta, kysytään. Antaisiko usko siihen kuitenkin turvaa kuolemankin hetkellä?

HYVIÄ IHMISSUHTEITA

Hyvät ihmissuhteet ovat kaikille. Erityisesti hyviä ihmissuhteita tarvitaan silloin, kun alkaa tarvita toisten tukea ja apua.

– Lapset voivat opetella tekemään kotitöitä yhdessä vanhempien kanssa, eivätkä vain mennä kylään valmiille, Asiointi tietokoneen kanssa on monelle vaikeaa ja siinä voivat nuoremmat hyvin auttaa. Varsinkin pienet lapset ovat vanhemmille ja mukana eläville vanhuksille ilon lähde.

Sopiva puuhastelu pitää vanhuksen mielen virkeänä. Lisäksi riittävä uni, liikunta ja monipuolinen ravinto ovat tärkeitä jaksamisen kannalta.

– Kotiaskereitten lisäksi olisi hyvä olla jotain harrastusta, joka vie kodin ulkopuolelle. Ristikoita ja aivojumppaa arvostetaan, mutta toisten ihmisten seura on vielä parempaa. Puutarhan hoidolla on tutkittu olevan suojaavaa vaikutusta. Käsistään taitavalla vanhuksella vielä enemmän.

Vanheneminen ei ole pelkkää luopumista ja luovuttamista.
– Vanheneva omaa nuoria enemmän sosiaalista pääomaa eletyn elämän kokemusten myötä.

-STSKK-

Venäjän Ukraina

Astun sisään Memorial Squareen
Käytävänpäällyskivet ovat sileitä kuin lasi.

Alkaa äänet musiikin surullisen
Sydän  surullinen ja kalpea.

Hiljaisuus rautakiskojen,
Prisma marmorista ja graniitista
Hiljainen, vihreä nurmikko
Ulkona keskiyön kaste.

Ei lintukaan lennä tulisilla aalloilla
Hänen huomassaan siipien kätköissä –

Polttava tuli messinkikulhossa –
Miesmuistiin menneisyyden.

Varjossa puiden, muistojen neliö,
auringon polte taivaalla,

Ja kaksi nuorta käy
Ovat sotajalalla …

Valeri Kunitsyn.

(Todisteita siitä-tuoreita kukkia-Jakeet Timothy Belozerova runosta ”Eternal Flame”, suomennus: Hannu Vilpponen, 2014)

Jatkuuko 30 avioliittovuoden jälkeen yhteiselo rakkautena, kiinteänä ystävyytenä vai käynnistyykö itsenäistymisen prosessi?

linuxminttu8.gif

Miten yleensä, vastaa kyselyyn:

instantlove

Kiitos vastauksesta!

Pekka Viljakainen: En lähde yhteenkään Venäjä – uhka vai mahdollisuus -seminaariin

”En jaksa sitä paskanjauhantaa tästä näkökulmasta vaan haluan kuulla, mitä asioille aiotaan oikeasti tehdä”, Pekka Viljakainen sanoo.

Tempo taitaa olla entisen Tieto-johtajan Pekka Viljakaisen elämässä entisellään. Takana on reilu vuosi Venäjän Piilaaksoksi kutsutun teknologiahanke Skolkovon neuvonantajana.

Kaikki puhuvat nyt Venäjästä ja Viljakaisella riittää vientiä. Myös suomalaiset virkamiehet ja poliitikot haluavat konsultoida Viljakaista. Aika on kortilla, sillä viikosta neljä–viisi päivää Viljakainen työskentelee Venäjällä. Lisäksi muuallakin ollaan kiinnostuneita Venäjästä. Esimerkiksi ranskalaiset yritykset ovat aktiivisia.

”Yhteenkään sellaiseen seminaariin, jossa on otsikkona Venäjä – uhka vai mahdollisuus, en mene. En jaksa sitä paskanjauhantaa tästä näkökulmasta vaan haluan kuulla, mitä asioille aiotaan oikeasti tehdä”, Viljakainen sanoo.

Suomalaiset yritykset keskittyvät hänen mukaansa tällä hetkellä hengissä pysymiseen. Kasvua pidetään haihatteluna, johon ei ole varaa. Silti kaikki tietävät, ettei kukaan sijoita osaamistaan tai rahaa yritykseen, joka ei kasva ja kehity.

”Kysymys siis kuuluu, mistä kasvu tulee. Kaikkien suomalaisten yritysten strategioissa ja juhlapuheissa lukee Venäjä. Ja kun kysyy, miten aiot kasvaa, tulee helvetin pitkä hiljaisuus.”

Suomalaista osaamista vaivaa myös se, että hyvin alkaneessa kansainvälistymisessä liinat on vedetty kiinni. Kansainvälisen kasvun edellytykset on tukahdutettu Viljakaisen silmissä järkisyillä. Ongelmat eivät ole yksittäisen koodaajan tasolla.

”Sisäsiittoisuus rassaa mua. Valtava ristiriita strategioiden ja juhlapuheiden sekä toimeksiantojen välillä.”

Unohda monoliitit

Ei ihme, että Viljakaista harmittaa. Hänet tunnetaan johtajana, joka käärii hihat. Tiedossa hän meni itse paikan päälle selvitti ja korjasi, jos asiakkaalla oli ongelma. Muun muassa tästä syystä Tietoviikko valitsi hänet Vuoden 2005 tivi-vaikuttajaksi.

”En ole koskaan piiloutunut prosessien taakse, oli sitten joulu tai uudenvuodenaatto.”

Epäonnistuneista järjestelmähankkeista on viime aikoina kirjoitettu paljon – myös Tieto on saanut osansa. Viljakainen ei ole seurannut niitä enää tarkasti, mutta muistuttaa, että suuria it-hankkeita tulee olemaan jatkossakin. Silti kukaan ei pysty ennustamaan viiden vuoden päähän. Reagointikyky on säilytettävä kaikessa tekemisessä, eivätkä tietojärjestelmät voi olla monoliittejä. Kyky integroida ja hallita kokonaisuuksia on hallitseva trendi.

”Kun hanke menee hyvin, vastassa on lähes aina hyvin vaativa ja osaava asiakas ja toisinpäin. Toimittajan ja asiakkaan vuorovaikutus on kaiken perusta. On myös hankkeita, joissa kaikki on tehty oikein, mutta homma ei toimi. Johtaminen on silloin keskeisessä roolissa.”

-STSKK-

Maassa maan tavalla?

Suomen Tampereen yliopistossa tehtiin kansalaiskasvatukseen liittyvän tutkimus vuonna 2010.

– Valtaväestön ja vähemmistöjen välille ei pitäisi tehdä niin suurta eroa. Myös valtaväestön on tultava monikulttuuriseksi, ennen kuin voidaan puhua kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta.

Suomesta on rakennettu tietoisesti homogeenisen yhteisön myytti.

– Monikulttuurisuus ei ole vain vaihto-opiskelijoita. Suomessa asuu pysyvästi paljon eri maista tulleita. Maahanmuuttajia, näitä ”uusia suomalaisia”, pitäisi myös kannustaa. Heillä on edelleenkin huonommat mahdollisuudet esimerkiksi hakea korkeakoulutukseen, koska suomen kielen taito ei ole aina riittävä.

Tärkeänä asiana tulisi ottaa lapsiperheiden hyvinvointi osana tutkimusta tulevaa väitöstä ajatellen sekä suomalaisten että näiden ”uusien suomalaisten” osalta. Uutta uusintaa kaivataan  ohjeisiin toimia ”maassa maan tavalla”.

Oulu on sosiaalikasvatuksen osalta kasvatustieteiden parissa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden  haastavinta aluetta Suomessa. Työharjoittelut kasvatustieteiden opiskeluissa painottuvat  lapsiperheisiin ja esikouluihin.

Lapsiperheiden hyvinvointi nähdään erityisesti opiskelijoiden harjoittelujaksojen aikana.

Uudet tutkimustulokset osoittavat, että opetus lapselle  alkaa jo ennen kuin lapsi on syntynytkään. Lapsen vertaisvuorovaikutuksesta opiskeluun liittyvää väitöskirjaa odotellaan asiaan liittyvän gradun pohjalta.

Se mitä väitöksen nimeksi tulisi on arvailujen varassa. Kuitenkin venäläisvähemmistöön kohdistuva ja heidän lastensa kasvu korkeakoulun tielle olisi saatava turvatuksi.

Viime aikoina on informaation kulussa, viestintätaidoissa parantamisen varaa niin Suomen ja Venäjän väestön osalta.

Virheellisten tulkintojen ehkäisemiseksi olisi varauduttava riittävissä ajoin lapsen kasvuun erilaisessa ympäristössä ilman byrokratian pelkoja. Myös vapautta itäräjan takana kaivataan ja siihen halutaan Suomen tietämystä ulkopoliittisista syistä myös.

On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat. Kyseiset asiat saavat tieteellistä pohjaa KASVA-tohtoriohjelman vuonna 2010 tehdyistä tutkimuksista tietoista kasvatustoimintaa-poliittinen sosilisaatio ja politiikan merkityksestä  perheissä.

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

Väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitökset ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

-STSKK-