Avainsana-arkisto: Venäjän kielisten hyvinvointipalvelujen tuotanto

Tuija Pohjola: Huutava pula olosuhteista [2] [LBD], [3] [ESCS] liikkumisen edistämiseksi

image

Elämän laadun muuttuminen palkittaessa

Talouden kestävä pohja perustuu työllisyyteen, terveyteen ja toimintakykyyn. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan samaan aikaan, kun palveluiden rahoituspohja ohenee.

Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. Yli puolet aikuisista on ylipainoisia ja tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta jo yli 500 000 suomalaista. Mielenterveysongelmat aiheuttavat jo puolet työkyvyttömyyseläkkeistä. Liikunnan kansantaloudelliset vaikutukset ovat miljardeja.

Liikunnan edistäminen osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on yhteiskunnallisesti valtava mahdollisuus. Liikunnalla on todennettu yhtymäpinta työssä jaksamiseen, ikäihmisten kaatumisen ehkäisyyn, kouluikäisten oppimiseen ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeeseen.

Terveysliikunnan resursointi on jäänyt liialti liikuntatoimen vastuulle sekä valtiolla että kunnissa. Tarvitaan liikunnanopetuksen ja liikuntakasvatuksen lisäksi lisää palkitsevia toimenpiteitä sosiaali-ja terveyspalveluiden yhteyteen ja rinnalle liitettävillä palkitsemisjärjestelmillä [1]. Palkitsemisjärjestelmiä on jo olemassa kuten erilaiset edut työssä, kotona, kaupassa ja harrastuksissa. Ainoastaan kokonaisvaltainen toimiva idea kokonaisuudistuksessa puuttuu.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus, ammatillisen koulutuksen reformi, kuntataloutta koskevat linjaukset ja hallituksen kärkihankkeet linjaavat myös terveysliikunnan tulevaisuutta. Sote-uudistuksen yhteydessä on terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön luotava taloudelliset kannustimet [3].

Jotta liikkuminen koskettaisi laaja-alaisesti väestöä, ratkaisujen tulee vaikuttaa ihmisen arkiympäristöön [3]. Lisäksi ratkaisun käyttöä on pystyttävä hyödyntämään rakentamatta ja tekemättä mitään ylimääräistä (omatoimisuus). Myöskin ratkaisun tulee olla käyttäjälleen ja tarjoajalleen dataliikennettä säästävä (lähiliikennettä suosiva).

Kattava liikuntapaikkaverkosto uhkaa osin rapautua. Vuosittain tulisi käyttää lähes 400 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen peruskorjaamiseen – korjausvelan lyhentämiseen käytetään jo noin 100 miljoonaa. Samanaikaisesti esimerkiksi Oulussa on huutava pula suosiotaan kasvattaneiden palloilulajien ja vesiliikunnan olosuhteista. Liikuntapaikkarakentaminen kaipaakin uusia rahoitusmalleja.

Olisiko tässä hyvä paikka rakentaa käyttäjille ja tarjoajille liikuntaa edistävä ja kehittävä järjestelmä kääntäen katse pois kalliista investoinnista sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksessa[2]

Oulussa on oikeistopuolueiden valtuustoryhmistä nostettu esille ajatus, että tulevaisuuden kunta hoitaisi vain ne lakisääteiset tehtävät. Silloin annetaan uusille rahoitusmalleille liikuntaa edistävänä tekijänä aivan uudet sfäärit. Ajatus ei ole ollenkaan pelottava, mennään kohti oikeiden tyytyväisyysmallien hakua tuotannossa, palkitsemisperiaatteita eri toimijoiden tarvitsemissa rahoitusmalleissa.

Oulu on rakentanut poliittisella konsensuksella terveysliikuntavaikutusten arvioinnin suunnitelman ja toimenpideohjelman. On päätetty alle 18-vuotiaiden maksuttomat liikuntavuorot kaupungin tiloissa, työttömien maksuttoman liikuntakampanjan ja edullisen senioriliikuntakortin. Koululaiset pääsivät talvilomalla maksutta bussilla harrastusten pariin. Lapanen-hankkeessa on kehitetty maksutonta alle kouluikäisten perheliikuntaa. Nämä eivät ole lakisääteisiä tehtäviä, mutta ennaltaehkäisevät korjaavan työn paisuvia kustannuksia osalla liikuntarakentamista ja -ohjaamista. Tärkein on jäänyt kuitenkin huomaamatta: Sen huonoimmankin kulkijan palkitseminen uudella palkitsemisjärjestelmällä, jossa vuorovaikutuksessa toimii niin kunta, toimijat ja kuluttaja [liikennevalot, LLM] [1].

Kokoamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle kokonaisvaltainen toimintamalli ja palvelut unohtamatta edellisiä malleja, on mahdollista synnyttää toimintaa, joka näkyy kaikkien, myös sen heikoimmankin kulkijan hyvinvointina ja pienentyneinä kustannuksina. Haastan tähän työhön mukaan kaikki puolueet.

Tuija Pohjola, Forum24-lehti 7.6.2016

Haastan tähän työhön palkitsemisperusteisesta järjestelmästä kaikki valtion virkamiehet, kuntaliiton ja sitoutumattomat työnantajat sillä oikeutuksella, että tätä tekstiä saa muokata, tehdä lisäyksiä ja hyödyntää erilaisia jo olemassa olevia toimintamalleja. Vapaan toimintamallin kehittäminen tälle työlle on suotavaa.

Hannu Vilponen, puheenvuoro.uusisuomi.fi 7.6.2016

image

Näin hyvinvointi rakentuu

Viitteet:

[1] LLM, tyytyväisyysmittari

[2] LBD, elämäpohjainen suunnittelu

[3] ESCS, elämänhallintajärjestelmä, emergysaattori

-STSKK-

Presidentti Niinistö EK:n seminaarissa: Geopolitiikka tuli takaisin

Presidentti Sauli Niinistön mukaan geopolitiikalla on väistämätön vaikutus talouden suunnitelmille. Euroopan tilanne on muuttunut radikaalisti.

Niinistö sanoi 20 vuotta sitten, että globalisaation uskottiin lähentävän kansakuntia ja vahvistavan rauhaa.

Toisin kävi, Niinistö totesi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaarissa.

Tiivistettynä presidentti Sauli Niinistön mukaan olemme tilanteessa, jossa voi sanoa, että geopolitiikka ohjaa taloutta, ei toisinpäin. Presidentti on sitä mieltä, että Suomen paras kilpailuvaltti on yhteiskunnan eheys.

Presidentti aloitti seminaaripuheensa sanomalla, että hallitusneuvotteluissa härkää on tartuttu tiukasti sarvista.

– Toivottavasti ote pitää.

finland mapSuomea itseään on jo 1940- luvulta lähtien ohjattu geopoliittisesti Suomen eri päämiesten toimesta. Kuten esimerkiksi Suomen 4. Hanhikiven Fennovoiman ydinvoimalan paikka on piirretty Mikkelin Mannerheimin linjauksena 1940 presidentti Kyösti Kallion kotikunta Nivalan läpi suoraan lyhimpää reittiä käyttäen. Helsingistä piirrettynä olisi 5. ydinvoimalan paikka Simossa. Mahdollista on, että 5. ydinvoimala tulee, vaikka kansanedustaja Mauri Pekkarinen niin kovaa näyttäisi vastustavan 5. ydinvoimalaa.

Kyseinen kartta on jo EVAN (Elinkeinoelämän valtuuskunnan) tiedossa. Valtuuskunnan tehtävistä kiistellään. EK:n (elinkeinoelämän keskusliitto) rooli on merkitsevä nostettettaessa Suomi nousuun.

-STSKK-

Investointisuoja syytä selvittää

Parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksesta (TTIP) herättävät huolta yritysten investointisuojasta ja sopimusriitojen sovittelujärjestelmästä.

Yritysten investointisuoja pitää sisällään paljon tärkeämpiäkin asioita kuten yritykseen valtiolle tilittämättömiä varoja; energiaveroja sekä muita veroja yrityksen oikaistussa tuloslaskelmassa [energiavero oli ennen vuotta 2013 9%, nyt yli 23%].

Toistaiseksi kukaan ei pysty varmasti sanomaan, onko huoli aiheellista vai ei. Kesällä 2013 alkaneiden neuvottelujen kulusta tai sisällön painotuksista ei ole annettu eikä saatu tietoa. Jonkinlaisia luonnoksia on ollut jakelussa, mutta ei varmoja tosiseikkoja.

Vapaakauppasopimuksen perusajatus on selkeä ja kannatettava. TTIP:llä on tarkoitus edistää Pohjois-Amerikan ja Euroopan välistä kauppaa. Sopimus pienentää tulleja, vähentää säätelyä ja kaupan esteitä.

Sopimus synnyttäisi maailman suurimman kauppa-alueen. Tutkimuslaitosten mukaan sopimus onnistuessaan kasvattaa kansantuotetta EU-alueella 120 miljardia euroa vuodessa ja Yhdysvalloissa 95 miljardia. TTIP:n talousvaikutukset olisivat tuntuvat.

Vapaakauppa-alueen vastustajilla kivenä kengässä on yritysten investointisuoja. Euroopassa on kerätty miljoona allekirjoittajaa suojaa vastustavaan kansalaisaloitteeseen.

Suojan arvostelijat ovat piirrelleet TTIP:stä kauhukuvia väittäessään, että sopimuksen seurauksena yritysten valta kasvaa ja jossakin tapauksessa jopa ylittää kansallisen itsemääräämisoikeuden. Eurooppalaisen demokratian tukipilarit sortuisivat.

Kannattajien näkemysten perusteella investointisuojalla on tarkoitus turvata reilun pelin mukaisesti amerikkalaisten sijoitukset Euroopassa ja eurooppalaisten Yhdysvalloissa. Ulkomaisia sijoituksia ei saa pakkolunastaa tai kansallistaa muuten kuin yleisen edun sitä edellyttäessä.

Suomen ulkoministeriön mukaan suoja lisää Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena, kun ulkomaiset yritykset voivat olla varmoja oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta markkinoilla. Sama koskee suomalaisyritysten toimintaa muissa maissa.

EU toimii jo tällä tavalla omalla yhteismarkkina-alueellaan, joten harppaus ei periaatteessa ole suuri.

Investointien suojaamisessa herättää oikeutettua huolta yritysten ja valtioiden välinen tulkintariitojen käsittely. Ainakin saatujen tietojen perusteella malli olisi amerikkalainen, jolloin tulkintaerimielisyydet vietäisiin sovitteluun erilliseen välimiesmenettelyn.

Sopimuksella perustettaisiin eurooppalaisen oikeuden yläpuolelle erillinen välimiesmenettely. Tarvittaessa kokoon kutsuttava vaihtuvajäseninen lautakunta koostuisi kolmesta käsittelyssä olevan tapauksen oikeusasiantuntijasta.

Kolmikolla olisi valtuudet määritellä korvaukset, jos esimerkiksi uusi lainsäädäntö tai tuomioistuimen tekemä ratkaisu ei tunnu yrityksestä sijoittajasuojan mukaiselta.

Mikäli tiedot pitävät paikkansa, investointisuojaan sisältyy eurooppalaisen oikeusjärjestelmän kannalta suuria ongelmia. Pahimmillaan ratkaisujen pohjana olisivat liikejuridiset edut, jotka syrjäyttävät kansallisten parlamenttien ja tuomioistuinten tekemät päätökset.

-STSKK-

Putinin lahja Oulusta. Ensimmäinen YotaPhone

Putinin lahja Oulusta. Ensimmäinen YotaPhone suunniteltiin Elektroniikkatiellä | Forum24 Oulu.

Tyytyväisten asukkaiden Kempele

Lähde  omakoti 1/2014

Lähde omakoti 1/2014

Asukkaat viihtyvät vireässä, silti maaseutumaisen rauhallisessa Kempeleessä. Palvelut, varsinkin terveydenhoito, saavat palvelukyselyissä hyvät pisteet. Kätevä sijainti kymmemen minuutin ajomatkan päästä Oulusta, erinomaiset liikenneyhteydet, ”hyvä tonttitarjonta sekä Oulua edullisemmat asumiskustannukset houkuttelevat nuoria perheitä Kempeleeseen.

Lähes kymmenen vuotta Kempeleen Ylikylässä kauppakeskus Zeppeliinin ja uimahalli Zimmarin kupeessa asunut Tabellin perhe, Jaana ja Alpo sekä lapset Laura (12) ja Emmi Kiukas, (16) viihtyy Kempeleessä todella hyvin.- Tykkäämme siitä, että koulu ja Zeppeliini palveluineen ovat vieressä. Zeppelünistä saamne kaiken tarvittavan, siksi minulla tulee käytyä Oulussa vain muutaman kerran vuodessa, kertoo Jaana Tabell. Hän työskentelee Honkasen päiväkodissa lastenhoitajana.
-Vaikka kaikki palvelut löytyvät läheltä, täällä Ylikylässä on vähän kuin maalla asuisi, koska lähellä on maatila lehmineen sekä viljelyksiä. Ulkoilumaastotkin ovat tosi hienot; koiraladulla talviset maisemat ovat kuin erämaassa!

Jonottamatta lääkäriin

Ylikylän koulun kuudetta luokkaa käyvä Laura Tabell ja Oulun Kontinkankaalla lähihoitajaksi opiskeleva Emmi Kiukas arvostavat Kempeleen rauhallisuutta ja turvallisuutta. Laura tykkää käydä Zimmarissa uimassa ja Emmi käy usein kavereidensa kanssa Zeppeliinissä shoppailemassa ja kahvilla. Jaana Tabell arvostaa erityisesti Kempeleen toimivia terveyskeskuspalveluj a.
– Jossakin kunnissa valitetaan, että hammaslääkäriin ja terveyskeskukseen on vaikeaa päästä, kun ajanvarauksesta ei vastata puhelimeen.
– Jos Kempeleessä ajanvarauspuhelimeen ei vastata, voi jättää viestin vastaajaan ja ajanvarauksesta soitetaan viiden minuutin päästä takaisin. Olen joka kerta soittaessani saanut samalle päivälle akuuttiajan, hän toteaa tyytyväisenä. – Täällä myös omalääkäri toimii elimeillä on ollut monta vuotta sama lääkäri, joka tietää perheen terveysasiat. Samalääkäri toimii myös Lauran kouluterveydenhoidossa.

Nuorekas kunta

Kempele on kasvanut melkoista vauhtia. Kun kunnassa oli 1990-luvun alussa noin 8 000 asukasta, nykyään asukasmäärä lähentelee 17 000:TA, eli asukasmäärä on tuplaantunut parissa vuosikymmenessä. Kunnan vireydestä kertoo myös se, että vuonna 1992 avattua Pohjois-Suomen suurinta kauppakeskusta Zeppeliiniå laajennettiin kolmanneksella vuonna 2011. Kempele on maankäyttöpäällikkö Petri Joron mukaan varsinkin nuorten perheiden suosiossa.

– Tämä on ollut nuorekas perheellisten kunta jo pitkään. Nuorisoa ja työikäisiä on lähes 90 prosenttia kuntalaisista hän sanoo. ’

Kempeleen asukkaat osallistuvat parin vuoden välein Oulun seudun palveluja koskevaan palvelukyselyyn. Kempeleen kunnan elinkeinoasiantuntija Pekka Salmela kertoo, että Kempele on palvelupisteissä kirinyt ensimmäiseksi tai toiseksi kerta toisensa jälkeen. ”

– Terveyspalvelut, terveyskeskus, kirjasto, uimahalli Zimmari sekä Zeppelünin palvelut keräävät korkeat pisteet, hän summaa. ’

Petri Joro lisää listaan lyhyet etäisyydet, viihtyisyyden, luonnon ja ympäristön, kuntapalvelut sekä asutuksen itäpuolen virkistysalueet. Lisäksi Kempeleessä on Oulun ohella seutukunnan halvimmat asumiskustannukset. Kempeleessä on jopa Ouluakin halvemmat puhtaan veden j ätevesirnaksut.

-Kempeleessä on oma vakiintunut asujakuntansa, ja usein tyytyväisyys täällä asumiseen periytyy sukupolvelta toiselle. Muualta muuttaville Kempeleellä on sijaintinsa puolesta Oulun kupeessa imua luonnostaan, Joro toteaa.

Kempele on pyrkinyt usean vuodenajan hallittuun yhden, kahden prosentin väestönkasvuun ja onnistunut oman maanomistuksen ansiosta tavoitteessaan.

– Olemme pitäneet tonttien hintatason vakaana eli hinnat ovat kohtuulliset eikä tontteja ole tarvinnut myydä polkuhintaan. Myymme vuosittain noin 40 omakotitalotonttia, Joro kertoo.

– Tonttien koko on ollut 1 000 neliöstä 1 400 neliöön, nyt tonttitarjontaa laajennetaan myös pienempiin noin 800 neliön tontteihin, Pekka Salmela mainitsee.

Merkittäviä  liikenneuudistuksia

Merkittävin liikenteellinen uudistus Kempeleessä tapahtuu vuonna 2016, kun VR avaa paikkakunnalle oman henkilöliikenneaseman, jolle Intercity-junat pysähtyvät. Vanhaa historiallista asemarakennusta aiotaan tarjota esimerkiksi kahvila- tai ravintolakäyttöön.

Toimiva moottoritieliikenne paranee entisestään, kun Ouluntullin ja Zeppeliinin liittymien välille rakennetaan uusi, varsinkin kuntakeslcusta palveleva liittymä.

– Se helpottaa itä- ja länsipuolen välistä liikennettä radan ali sekä avaa suoran yhteyden Zatelliitin kauppa-alueelle. Tämä on suuri asia Kempeleelle liikenteellisesti, koska se purkaa Zeppeliinin liikenneruuhkia ja luo mahdollisuuksia kaupalliselle laajentumiselle, Petri Joro toteaa.

Syksyllä 2013 avattu tieliikenneyhteys Linnakankaan asuinalueelta Ouluntullin liittymään helpottaa kunnan itäpuolen asuinalueiden liikennettä muualle kuntaan sekä ennen kaikkeamoottoritielle. Tämä on lisännyt alueen vetovoimaa entisestään Oulun ja Kempeleen rajalla.

Viime vuosien trendinä on ollut lähiseutujen vanhemman väen muuttaminen Kempeleen kuntakeskuksen kerrostaloihin.

–  Ikääntyvä sukupolvi ei halua Oulun keskustaan, vaan he tulevat tänne palvelujen viereen lähelle omia lapsia, Pekka Salmela kertoo.

-stskk-

Pekka Viljakainen: En lähde yhteenkään Venäjä – uhka vai mahdollisuus -seminaariin

”En jaksa sitä paskanjauhantaa tästä näkökulmasta vaan haluan kuulla, mitä asioille aiotaan oikeasti tehdä”, Pekka Viljakainen sanoo.

Tempo taitaa olla entisen Tieto-johtajan Pekka Viljakaisen elämässä entisellään. Takana on reilu vuosi Venäjän Piilaaksoksi kutsutun teknologiahanke Skolkovon neuvonantajana.

Kaikki puhuvat nyt Venäjästä ja Viljakaisella riittää vientiä. Myös suomalaiset virkamiehet ja poliitikot haluavat konsultoida Viljakaista. Aika on kortilla, sillä viikosta neljä–viisi päivää Viljakainen työskentelee Venäjällä. Lisäksi muuallakin ollaan kiinnostuneita Venäjästä. Esimerkiksi ranskalaiset yritykset ovat aktiivisia.

”Yhteenkään sellaiseen seminaariin, jossa on otsikkona Venäjä – uhka vai mahdollisuus, en mene. En jaksa sitä paskanjauhantaa tästä näkökulmasta vaan haluan kuulla, mitä asioille aiotaan oikeasti tehdä”, Viljakainen sanoo.

Suomalaiset yritykset keskittyvät hänen mukaansa tällä hetkellä hengissä pysymiseen. Kasvua pidetään haihatteluna, johon ei ole varaa. Silti kaikki tietävät, ettei kukaan sijoita osaamistaan tai rahaa yritykseen, joka ei kasva ja kehity.

”Kysymys siis kuuluu, mistä kasvu tulee. Kaikkien suomalaisten yritysten strategioissa ja juhlapuheissa lukee Venäjä. Ja kun kysyy, miten aiot kasvaa, tulee helvetin pitkä hiljaisuus.”

Suomalaista osaamista vaivaa myös se, että hyvin alkaneessa kansainvälistymisessä liinat on vedetty kiinni. Kansainvälisen kasvun edellytykset on tukahdutettu Viljakaisen silmissä järkisyillä. Ongelmat eivät ole yksittäisen koodaajan tasolla.

”Sisäsiittoisuus rassaa mua. Valtava ristiriita strategioiden ja juhlapuheiden sekä toimeksiantojen välillä.”

Unohda monoliitit

Ei ihme, että Viljakaista harmittaa. Hänet tunnetaan johtajana, joka käärii hihat. Tiedossa hän meni itse paikan päälle selvitti ja korjasi, jos asiakkaalla oli ongelma. Muun muassa tästä syystä Tietoviikko valitsi hänet Vuoden 2005 tivi-vaikuttajaksi.

”En ole koskaan piiloutunut prosessien taakse, oli sitten joulu tai uudenvuodenaatto.”

Epäonnistuneista järjestelmähankkeista on viime aikoina kirjoitettu paljon – myös Tieto on saanut osansa. Viljakainen ei ole seurannut niitä enää tarkasti, mutta muistuttaa, että suuria it-hankkeita tulee olemaan jatkossakin. Silti kukaan ei pysty ennustamaan viiden vuoden päähän. Reagointikyky on säilytettävä kaikessa tekemisessä, eivätkä tietojärjestelmät voi olla monoliittejä. Kyky integroida ja hallita kokonaisuuksia on hallitseva trendi.

”Kun hanke menee hyvin, vastassa on lähes aina hyvin vaativa ja osaava asiakas ja toisinpäin. Toimittajan ja asiakkaan vuorovaikutus on kaiken perusta. On myös hankkeita, joissa kaikki on tehty oikein, mutta homma ei toimi. Johtaminen on silloin keskeisessä roolissa.”

-STSKK-

Maassa maan tavalla?

Suomen Tampereen yliopistossa tehtiin kansalaiskasvatukseen liittyvän tutkimus vuonna 2010.

– Valtaväestön ja vähemmistöjen välille ei pitäisi tehdä niin suurta eroa. Myös valtaväestön on tultava monikulttuuriseksi, ennen kuin voidaan puhua kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta.

Suomesta on rakennettu tietoisesti homogeenisen yhteisön myytti.

– Monikulttuurisuus ei ole vain vaihto-opiskelijoita. Suomessa asuu pysyvästi paljon eri maista tulleita. Maahanmuuttajia, näitä ”uusia suomalaisia”, pitäisi myös kannustaa. Heillä on edelleenkin huonommat mahdollisuudet esimerkiksi hakea korkeakoulutukseen, koska suomen kielen taito ei ole aina riittävä.

Tärkeänä asiana tulisi ottaa lapsiperheiden hyvinvointi osana tutkimusta tulevaa väitöstä ajatellen sekä suomalaisten että näiden ”uusien suomalaisten” osalta. Uutta uusintaa kaivataan  ohjeisiin toimia ”maassa maan tavalla”.

Oulu on sosiaalikasvatuksen osalta kasvatustieteiden parissa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden  haastavinta aluetta Suomessa. Työharjoittelut kasvatustieteiden opiskeluissa painottuvat  lapsiperheisiin ja esikouluihin.

Lapsiperheiden hyvinvointi nähdään erityisesti opiskelijoiden harjoittelujaksojen aikana.

Uudet tutkimustulokset osoittavat, että opetus lapselle  alkaa jo ennen kuin lapsi on syntynytkään. Lapsen vertaisvuorovaikutuksesta opiskeluun liittyvää väitöskirjaa odotellaan asiaan liittyvän gradun pohjalta.

Se mitä väitöksen nimeksi tulisi on arvailujen varassa. Kuitenkin venäläisvähemmistöön kohdistuva ja heidän lastensa kasvu korkeakoulun tielle olisi saatava turvatuksi.

Viime aikoina on informaation kulussa, viestintätaidoissa parantamisen varaa niin Suomen ja Venäjän väestön osalta.

Virheellisten tulkintojen ehkäisemiseksi olisi varauduttava riittävissä ajoin lapsen kasvuun erilaisessa ympäristössä ilman byrokratian pelkoja. Myös vapautta itäräjan takana kaivataan ja siihen halutaan Suomen tietämystä ulkopoliittisista syistä myös.

On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat. Kyseiset asiat saavat tieteellistä pohjaa KASVA-tohtoriohjelman vuonna 2010 tehdyistä tutkimuksista tietoista kasvatustoimintaa-poliittinen sosilisaatio ja politiikan merkityksestä  perheissä.

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

Väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitökset ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

-STSKK-