Avainsana-arkisto: talouspolitiikka

VENÄJÄN JA SUOMEN ULKOMINISTERIEN KORKEAN TASON VIERAILU

Еда любовь и мир (в в м а) – а затем сумела полюбить себя такой, какая есть.

-Ruoka, rakkaus ja rauha.

-Sitten pystyy rakastamaan kuka kukin on.

-Sanat kertovat yhtä paljon kuin kuva. 

Venäjän ulkoministeri Sergey Lavrov ja Suomen ulkoministeri Timo Soini tapasivat Haikon kartanossa

Näihin sanoihin päätettiin tänään torstaina vietettyä Venäjän ja Suomen ulkoministerien Sergey Lavrovin ja Timo Soinin korkean tason tapaamista Porvoossa.

Ajankohtaisiin asioihin kuten Venäjän, Yhdysvaltain ja Suomen asioihin haetaan valaistusta arktisen yhteistyön osalta. Suomen kokemus nähdään eduksi. Tai sitten ei nähdä. Ratkaisevaan asemaan noussee Yhdysvallat.

Itämeren asioista keskusteltiin myös.

Haikon kartanossa pidetylle keskustelulle rauhalliset tilat ja ilmapiiri olivat tukemassa tulevaa keskustelua asiasta. Venäjän ulkoministeri tapasi myös presidentti Sauli Niinistön.

-STSKK-

Suomen teollisuus on vararikon partaalla

image

Paljon puhuttu vapaakauppasopimus (TTIP-sopimus) tullessaan toisi koko Euroopan ja Yhdysvaltojen välille, ei vain Suomen ja Yhdysvaltojen välille paljon vakautta heiluttavia tekijöitä. Vaikka ajatus sinällään on hyvä sopimisen kannalta, myöskään loukkaamatta Yhdysvaltoja, asettaa tämä vapaakauppasopimus sopijan valtiolle rajoitteita. Esimerkiksi estää sellaiset mielivaltaiset hinnankorotukset kansainvälisten yhtiöiden toimissa, joilla jatkossa suojattaisiin yhdysvaltalaisten osakkeenomistajien sijoitukset kohdemaassa. Nyt Suomessa entisen Fortumin sähkönsiirtoyhtiön, nykyisen Carunan sähkönsiirtohinnoittelun puitteissa osakkeenomistajien hyväksi ja palkansaajien maksettavaksi. Jos Venäjä osaltaan pystyy vaikuttamaan entisen kumppaninsa toimiin, tehkää se nyt. Kansan vauraus ymmärretään molemmin puolin rajoja yhteiseksi hyväksi.

Tätä menoa suomalaisten palkansaajien ja veronmaksajien oikeusturva ja rahat olisivat näin luisumassa kansainvälisten yhtiöiden oikeudeksi  ja varoiksi eikä vapaata kilpailua eli kauppaa näin tuollaisella vapaakauppasopimuksella ainakaan saataisi aikaan. 

Yleistä kehitystä tutkittaessa kehitystä ja hyvinvointia voi syntyä vain oikeusvaltiossa itsessään, jossa kansalaisille taataan oikeutta ja oikeutta edulliseen ja vakaaseen hintapolitiikkaan perustuen.

Venäjällä on tällä hetkellä kovat pyrkimykset vakaaseen talouteen juuri näissä kansalaisiaan koskevissa oikeissa asioissa. Nämä toimet pitää ulottaa Suomeenkin asti. Sen verran Venäjä on meille velkaa, että tukee toimillaan nyt rinnallaanasujaakin. Oikeusvaltiona Venäjän rinnalla Suomi on hyvä alusta vakaille markkinoille. Vaihto toimii vaiķka kolmannes on vuoden viennistä Venäjälle päin romahtanut. Huolimatta pakotteista EU on mahdollisuus niin Suomelle, myös Venäjälle. EU:lta nyt vaaditaan järkähtämätöntä otetta, eikä Yhdysvaltojen kelkkaan sallita lähteä.

Venäläisten isot satsaukset Suomessa toisivat jokaiselle suomalaiselle tervetulleen viestin oikeasta vakaasta maailmantaloudesta, jossa Suomi ja taitavat suomalaiset saisivat olla avaintekijöinä. Hyviä esimerkkejä löytyy rakennus -ja energiateollisuudesta. Siellä pyritään vakaaseen hintapolitiikkaan eikä pelata palkansaajien ja veronmaksajien rahoilla hinnoittelussa. Valtion tuet näin kohdentuisivat oikeisiin yrityksiin, kumulatiiviset laskelmat pitäisivät paikkansa, ketään ei huijattaisi, eikä varoja siirreltäisi Cayman-saarille asti.

Jos osakeomistus räjähtäisi levälleen ja valtionyhtiöt yksityistettäisiin, kuten on jo tapahtunut, löytyisi ongelmalle heti venäläinen toimintatapa. Rikolliset vankilaan ja äkkirikkaat kansan eteen. Tällä toimenpiteellä kuin jo historiakin UKK:n ajoilta sen todistaa, turvattaisiin kansalaisten kohtuuhintaiset palvelut ja kansanedustuslaitoksemme oikeus päättää niistä. Hyviä esimerkkejä ovat tämän päivän kohtuuhintainen sähköenergia kylminä pakkaskuukausina, kohtuuhintainen terveydenhoitopalvelu ja edulliset liikennemaksut. Kaikki nämä olisivat hyveitä täällä kylmässä pohjolassa pitkien etäisyyksien päässä.

Venäjä myös haluaa juuri näitä hyveitä yhdessä meidän suomalaisten kanssa. Voi muuten käydä niin, että otetaan tsaarinaikaiset toimet käyttöön ja sanotaan kansalle ei. Juuri tätä emme toivo nyt. On kulunut lähes sata itsenäisyyden ja yhteistyön vuotta huolimatta talvi- ja jatkosodan. Niitä virheitä ei enää ole näkyvissä eikä miesmuistissa, muutos suhtautumiseen Venäjää kohtaan on ollut suurta. Kiitos siitä.

Estämällä EU:n hankkeet vapaakauppasopimuksen aikaansaamiseksi säilytettäisiin myös nämä Pohjolan mahdollisuudet hiilineutraalin käytön lisäämiselle kohtuuhinnoin. Näitä mahdollisuuksia Yhdysvallat juuri näillä vapaakauppasopimuksilla ovat viemässä meiltä pois suuryhtiöiden omistajien ja sijoitusrahastoyhtiöiden hyväksi. Suomen teollisuus on vararikon partaalla.

Tätä kansan mieltä on Euroopan Parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki. Hän tietää myös Suomen teollisuuden tilan. Hän kirjoittaa asiasta kolumnissaan 10.2.2016
Lue koko kolumni osoitteessa http://www.annelijaatteenmaki.net/investointisuoja-istuu-huonosti-kansanvaltaan/.
Anneli Jäätteenmäestä koskevia kirjoituksia on turhaan rajoitettu, asetettu jopa arkaluontoisen materiaalin asemaan youtubessa ja twitterissä.

Anneli Jäätteenmäki tuli kuuluisaksi aikanaan pääministerinä pyytäessään eroa juuri Yhdysvaltain IRAKIN jälleenrakentamispaljastusten johdosta. Tässä olisi Suomen kansan lisäksi Yhdysvalloilla anteeksiannon ja -pyynnön paikka niin kotimaassa kuin suurvaltapolitiikassa.

Presidentti Niinistö EK:n seminaarissa: Geopolitiikka tuli takaisin

Presidentti Sauli Niinistön mukaan geopolitiikalla on väistämätön vaikutus talouden suunnitelmille. Euroopan tilanne on muuttunut radikaalisti.

Niinistö sanoi 20 vuotta sitten, että globalisaation uskottiin lähentävän kansakuntia ja vahvistavan rauhaa.

Toisin kävi, Niinistö totesi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaarissa.

Tiivistettynä presidentti Sauli Niinistön mukaan olemme tilanteessa, jossa voi sanoa, että geopolitiikka ohjaa taloutta, ei toisinpäin. Presidentti on sitä mieltä, että Suomen paras kilpailuvaltti on yhteiskunnan eheys.

Presidentti aloitti seminaaripuheensa sanomalla, että hallitusneuvotteluissa härkää on tartuttu tiukasti sarvista.

– Toivottavasti ote pitää.

finland mapSuomea itseään on jo 1940- luvulta lähtien ohjattu geopoliittisesti Suomen eri päämiesten toimesta. Kuten esimerkiksi Suomen 4. Hanhikiven Fennovoiman ydinvoimalan paikka on piirretty Mikkelin Mannerheimin linjauksena 1940 presidentti Kyösti Kallion kotikunta Nivalan läpi suoraan lyhimpää reittiä käyttäen. Helsingistä piirrettynä olisi 5. ydinvoimalan paikka Simossa. Mahdollista on, että 5. ydinvoimala tulee, vaikka kansanedustaja Mauri Pekkarinen niin kovaa näyttäisi vastustavan 5. ydinvoimalaa.

Kyseinen kartta on jo EVAN (Elinkeinoelämän valtuuskunnan) tiedossa. Valtuuskunnan tehtävistä kiistellään. EK:n (elinkeinoelämän keskusliitto) rooli on merkitsevä nostettettaessa Suomi nousuun.

-STSKK-

Keskustan ryhmä tuntee navetan, pihkan ja kalan tuoksun

IMG_1908’Räjähdysmäisesti eduskuntaan on noussut kansanedustaja Juha Sipilä’. Hän kahmi yli 5000 ääntä vuonna 2011 ensikertalaisena. Tämä on myös kuin toisintoa vuoden 2007 eduskuntavaaleista, jolloin kansanedustaja Mirja Vehkaperä nappasi myös yli 5000 ääntä Oulun vaalipiirissä.
Hänen nousuunsa vaikutti voimakkaasti ”Itä-meri ja lohi-adressi” ja hänen kalastajaperhetaustansa tuolloin. Tästä syystä myös kalastusasiat ovat keskustalle omia.

On siis kunnia todeta, että keskustalla oli parempi näkemys jo tuolloin Itämeriongelmista, kalastuskiintiöistä ja kalastuksenhoidosta kuin presidentillämme Tarja Halosella tuolloin. Keskusta piti vain sen asian ”omana tietonaan ja vaikeni”. Vai oliko se liian kova haaste Anneli Jäättenmäen eroprosessin aikana? (Vanhanen-Kiviniemi-kokoonpano).

Voisiko siis Keskustalla olla myös tuntemusta kalan tuoksusta navetan ja pihkan lisäksi?

#keskusta #ymparisto
-STSKK-

Sipilä muutti mielensä Kollajasta

KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä on muuttanut kantansa Kollajan tekoaltaan rakentamisesta. Sipilä on aiemmin julkisesti kannattanut hanketta.

”Kyllä minun oma kantani nyt on tähän avoin”, Sipilä sanoi Vihreälle Langalle Risto Uimosen hänestä kirjoittaman kirjan julkistustilaisuudessa tänään tiistaina.

Keskustan aiempi positiivinen kanta lähti siitä, että Pudasjärven asukkaat olisivat yksimielisesti altaan kannalla. Pudasjärven kunnanhallitus kääntyi hanketta vastaan ja kunnanvaltuusto päätyi kannattamaan sitä yhden äänen enemmistöllä.

Sipilän mukaan hilkulle mennyt päätös muutti asetelmia.

”Jos se viesti sieltä olisi ollut selkeä, niin se olisi ollut eri asia. Nyt me emme ole puolueena uudelleen ehtineet tähän kantaa muodostaa.”

Kirjassa Juha Sipilä – Keskustajohtajan muotokuva puhutaan paljon Sipilän vihreistä arvoista.

Mitä sellaisia kysymyksiä näet, mitkä estäisivät vihreiden olevan mukana hallituksessa keskustan kanssa?

”Ei minulla tällä hetkellä ole sellaisia mielessä. Nehän tulevat hallitusohjelmaneuvotteluissa, ketkä niissä pöydissä sitten ovatkaan mukana.”

Onko luonnonvaraministeriö sellainen asia, mikä täytyy saada läpi?

”Ei, ei se ole. Me olemme esittäneet, että ministereiden määrää pitää selkeästi vähentää, jotta kollegiaalinen ja strateginen työskentelytapa olisi mahdollinen. Tämä on ollut yksi tapa ministeriöiden yhdistämisen listalla. Mutta en pidä sitä kovin keskeisenä, edes keskustelua siitä. Nyt pitäisi keskittyä isoihin asioihin”, Sipilä sanoo.

-STSKK-

PITKÄ JÄTEVEDEN PURKUPUTKI TALVIVAARASTA OULUUN SAAKKA

Kainuun Sanomien kirjoituksessa 6.2.2015 toivotaan muutosta tai korjaustoimenpidettä käsillä olevaan Talvivaara-ongelmaan. Samalla siinä on puolestaan pyritty synnyttämään yllättäviä ja äkkivääriä tilanteita, jotka ruokkivat uudenlaisia ajattelutapoja. Myöskin sattumanvaraisuuksien hyödyntäminen Talvivaaran vahingoissa ovat nyt tarpeen löytää keinot katastrofin välttämiseksi.

Säännöstelyn vähentämisen ratkaisussa nähdään parhaimpana toimijana Oulujoen alimman pään voimalaitoksen ammattitaitoinen toiminta Oulun Energian, siis Oulun kaupungin omistaman voimalaitoksen. Perätään myös ammattitaitoisempaa toimintaa Fortumin väeltä.

Nyt tämän päivän Talvivaara-sotkussa haastetaan Muhos, Utajärvi, Vaala, Sotkamon kunnat ja Oulun kaupunki yhdessä Oulun Energian ja Fortumin kanssa toteuttamaan mitä mielenkiintoisimman ympäristönsuojelutoimen, Ouluun asti ulottuvan purkuputken vailla mitään uhkaa, täynnä mahdollisuuksia.

2015-02-18 12.11.19Kirjoituksessa on ehdotettu vedettäväksi pitkä ja iso purkuputki Nuasjärveen ja Oulujärveen läpi voimalaitosten muurien Talvivaarasta asti Oulun rajalla sijaitsevalle Pikkarala-Seluskan kalkkipitoiselle alueelle. Kalkkitehdas siellä on ollut jo koekäytössä aikoinaan. Kytketään metallitehdas puhdistamoineen ja sähkögeneraattoreineen purkuputkeen kyseisellä kalkkipitoisella alueella Talvivaaran sijaan.

4053_

Lähde: http://www.tervareitti.fi/tervareitti/uutiset/4903.html

Samaan paikkaan perustetaan Euroopan suurin kalkkikaivos tuottamaan loppupuhdistukseen tarvittava kalkki. Kalkkijäte markkinoidaan parhaana maanparannusaineena eikä kipsijätteitä luontoon enää sallita.

Rakennetaan maailman parhaalla hyötysuhteella toimiva putkitunnelivoimala toimimaan jätevedellä (maailman parhaiden voimalaitosten pudotuskorkeus lähentelee Talvivaaran korkeutta merenpinnasta, noin 200 metriä).

Jätejakson jälkeen käytetään tulevaisuudessa puhtaita ylävesiä Oulun puhdasvesivarannon ja sähköenergian tarpeen tyydyttämiseen.

Kontekstissa päästään lähemmäksi ajattelua, jossa paras ratkaisu olisi ”virtaamien ohjaaminen yksistään alimman voimalaitoksen avulla, joka on tulevaisuudessa Oulujoen ainut pato-tyylinen voimalaitos, johon on tulevaisuudessa myös kalatie helpoin saada toimivaksi. Muut voimalaitospadot purettaisiin. Ovathan voimalaitospadot jo aikansa eläneet. Eikö tekniikka tunnelissa kulkevaa voimalaitosta kohtaan ole jo tunnettua?

Moninkertaisesti rikastuneet metallit hyödynnetään metallitehtaassa juuri 23.11.2012 kirjoittamani menettelyn avulla, ”jossa moninkertaisesti rikastunut liuotuskasoista peräisin oleva, ongelmaksi tullut purkujätevesi” on kannattavaa tuottaa metallitehtaassa muualla(kin) kuin Talvivaarassa. Tässä tapauksessa Oulussa. Näin uhka Talvivaaran ympäristöstä poistuu (jakaantuu) ja happamat suot lampineen säästyvät ympäristökatastrofilta sekä menetyksiltä vältytään.

Varavesitilanteen kartoittaminen Oululle selvenee. Asumisviihtyvyys kohentuu molemmissa maakunnissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Työllisyys lisääntyy ja ulkomaisia varmoja sijoittajia tehtaat ja kaivokset alkaa kiinnostaa. Erityisesti Suomen valtiota.

Kustannukset jo metallitehtaan, molempien kaivosten, nykyisen Talvivaaran ja tulevan kalkkikaivoksen tiedetään varsin ilman päästöjä. Tarvitaan laskelmat purkuputkesta. Yva-selvityksestä voidaan luopua, sitä ei tarvita.

-STSKK-

 

Investointisuoja syytä selvittää

Parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksesta (TTIP) herättävät huolta yritysten investointisuojasta ja sopimusriitojen sovittelujärjestelmästä.

Yritysten investointisuoja pitää sisällään paljon tärkeämpiäkin asioita kuten yritykseen valtiolle tilittämättömiä varoja; energiaveroja sekä muita veroja yrityksen oikaistussa tuloslaskelmassa [energiavero oli ennen vuotta 2013 9%, nyt yli 23%].

Toistaiseksi kukaan ei pysty varmasti sanomaan, onko huoli aiheellista vai ei. Kesällä 2013 alkaneiden neuvottelujen kulusta tai sisällön painotuksista ei ole annettu eikä saatu tietoa. Jonkinlaisia luonnoksia on ollut jakelussa, mutta ei varmoja tosiseikkoja.

Vapaakauppasopimuksen perusajatus on selkeä ja kannatettava. TTIP:llä on tarkoitus edistää Pohjois-Amerikan ja Euroopan välistä kauppaa. Sopimus pienentää tulleja, vähentää säätelyä ja kaupan esteitä.

Sopimus synnyttäisi maailman suurimman kauppa-alueen. Tutkimuslaitosten mukaan sopimus onnistuessaan kasvattaa kansantuotetta EU-alueella 120 miljardia euroa vuodessa ja Yhdysvalloissa 95 miljardia. TTIP:n talousvaikutukset olisivat tuntuvat.

Vapaakauppa-alueen vastustajilla kivenä kengässä on yritysten investointisuoja. Euroopassa on kerätty miljoona allekirjoittajaa suojaa vastustavaan kansalaisaloitteeseen.

Suojan arvostelijat ovat piirrelleet TTIP:stä kauhukuvia väittäessään, että sopimuksen seurauksena yritysten valta kasvaa ja jossakin tapauksessa jopa ylittää kansallisen itsemääräämisoikeuden. Eurooppalaisen demokratian tukipilarit sortuisivat.

Kannattajien näkemysten perusteella investointisuojalla on tarkoitus turvata reilun pelin mukaisesti amerikkalaisten sijoitukset Euroopassa ja eurooppalaisten Yhdysvalloissa. Ulkomaisia sijoituksia ei saa pakkolunastaa tai kansallistaa muuten kuin yleisen edun sitä edellyttäessä.

Suomen ulkoministeriön mukaan suoja lisää Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena, kun ulkomaiset yritykset voivat olla varmoja oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta markkinoilla. Sama koskee suomalaisyritysten toimintaa muissa maissa.

EU toimii jo tällä tavalla omalla yhteismarkkina-alueellaan, joten harppaus ei periaatteessa ole suuri.

Investointien suojaamisessa herättää oikeutettua huolta yritysten ja valtioiden välinen tulkintariitojen käsittely. Ainakin saatujen tietojen perusteella malli olisi amerikkalainen, jolloin tulkintaerimielisyydet vietäisiin sovitteluun erilliseen välimiesmenettelyn.

Sopimuksella perustettaisiin eurooppalaisen oikeuden yläpuolelle erillinen välimiesmenettely. Tarvittaessa kokoon kutsuttava vaihtuvajäseninen lautakunta koostuisi kolmesta käsittelyssä olevan tapauksen oikeusasiantuntijasta.

Kolmikolla olisi valtuudet määritellä korvaukset, jos esimerkiksi uusi lainsäädäntö tai tuomioistuimen tekemä ratkaisu ei tunnu yrityksestä sijoittajasuojan mukaiselta.

Mikäli tiedot pitävät paikkansa, investointisuojaan sisältyy eurooppalaisen oikeusjärjestelmän kannalta suuria ongelmia. Pahimmillaan ratkaisujen pohjana olisivat liikejuridiset edut, jotka syrjäyttävät kansallisten parlamenttien ja tuomioistuinten tekemät päätökset.

-STSKK-