Avainsana-arkisto: Suomen hyvinvointipalvelujen tuotanto

Tuija Pohjola: Huutava pula olosuhteista [2] [LBD], [3] [ESCS] liikkumisen edistämiseksi

image

Elämän laadun muuttuminen palkittaessa

Talouden kestävä pohja perustuu työllisyyteen, terveyteen ja toimintakykyyn. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan samaan aikaan, kun palveluiden rahoituspohja ohenee.

Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. Yli puolet aikuisista on ylipainoisia ja tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta jo yli 500 000 suomalaista. Mielenterveysongelmat aiheuttavat jo puolet työkyvyttömyyseläkkeistä. Liikunnan kansantaloudelliset vaikutukset ovat miljardeja.

Liikunnan edistäminen osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on yhteiskunnallisesti valtava mahdollisuus. Liikunnalla on todennettu yhtymäpinta työssä jaksamiseen, ikäihmisten kaatumisen ehkäisyyn, kouluikäisten oppimiseen ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeeseen.

Terveysliikunnan resursointi on jäänyt liialti liikuntatoimen vastuulle sekä valtiolla että kunnissa. Tarvitaan liikunnanopetuksen ja liikuntakasvatuksen lisäksi lisää palkitsevia toimenpiteitä sosiaali-ja terveyspalveluiden yhteyteen ja rinnalle liitettävillä palkitsemisjärjestelmillä [1]. Palkitsemisjärjestelmiä on jo olemassa kuten erilaiset edut työssä, kotona, kaupassa ja harrastuksissa. Ainoastaan kokonaisvaltainen toimiva idea kokonaisuudistuksessa puuttuu.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus, ammatillisen koulutuksen reformi, kuntataloutta koskevat linjaukset ja hallituksen kärkihankkeet linjaavat myös terveysliikunnan tulevaisuutta. Sote-uudistuksen yhteydessä on terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön luotava taloudelliset kannustimet [3].

Jotta liikkuminen koskettaisi laaja-alaisesti väestöä, ratkaisujen tulee vaikuttaa ihmisen arkiympäristöön [3]. Lisäksi ratkaisun käyttöä on pystyttävä hyödyntämään rakentamatta ja tekemättä mitään ylimääräistä (omatoimisuus). Myöskin ratkaisun tulee olla käyttäjälleen ja tarjoajalleen dataliikennettä säästävä (lähiliikennettä suosiva).

Kattava liikuntapaikkaverkosto uhkaa osin rapautua. Vuosittain tulisi käyttää lähes 400 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen peruskorjaamiseen – korjausvelan lyhentämiseen käytetään jo noin 100 miljoonaa. Samanaikaisesti esimerkiksi Oulussa on huutava pula suosiotaan kasvattaneiden palloilulajien ja vesiliikunnan olosuhteista. Liikuntapaikkarakentaminen kaipaakin uusia rahoitusmalleja.

Olisiko tässä hyvä paikka rakentaa käyttäjille ja tarjoajille liikuntaa edistävä ja kehittävä järjestelmä kääntäen katse pois kalliista investoinnista sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksessa[2]

Oulussa on oikeistopuolueiden valtuustoryhmistä nostettu esille ajatus, että tulevaisuuden kunta hoitaisi vain ne lakisääteiset tehtävät. Silloin annetaan uusille rahoitusmalleille liikuntaa edistävänä tekijänä aivan uudet sfäärit. Ajatus ei ole ollenkaan pelottava, mennään kohti oikeiden tyytyväisyysmallien hakua tuotannossa, palkitsemisperiaatteita eri toimijoiden tarvitsemissa rahoitusmalleissa.

Oulu on rakentanut poliittisella konsensuksella terveysliikuntavaikutusten arvioinnin suunnitelman ja toimenpideohjelman. On päätetty alle 18-vuotiaiden maksuttomat liikuntavuorot kaupungin tiloissa, työttömien maksuttoman liikuntakampanjan ja edullisen senioriliikuntakortin. Koululaiset pääsivät talvilomalla maksutta bussilla harrastusten pariin. Lapanen-hankkeessa on kehitetty maksutonta alle kouluikäisten perheliikuntaa. Nämä eivät ole lakisääteisiä tehtäviä, mutta ennaltaehkäisevät korjaavan työn paisuvia kustannuksia osalla liikuntarakentamista ja -ohjaamista. Tärkein on jäänyt kuitenkin huomaamatta: Sen huonoimmankin kulkijan palkitseminen uudella palkitsemisjärjestelmällä, jossa vuorovaikutuksessa toimii niin kunta, toimijat ja kuluttaja [liikennevalot, LLM] [1].

Kokoamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle kokonaisvaltainen toimintamalli ja palvelut unohtamatta edellisiä malleja, on mahdollista synnyttää toimintaa, joka näkyy kaikkien, myös sen heikoimmankin kulkijan hyvinvointina ja pienentyneinä kustannuksina. Haastan tähän työhön mukaan kaikki puolueet.

Tuija Pohjola, Forum24-lehti 7.6.2016

Haastan tähän työhön palkitsemisperusteisesta järjestelmästä kaikki valtion virkamiehet, kuntaliiton ja sitoutumattomat työnantajat sillä oikeutuksella, että tätä tekstiä saa muokata, tehdä lisäyksiä ja hyödyntää erilaisia jo olemassa olevia toimintamalleja. Vapaan toimintamallin kehittäminen tälle työlle on suotavaa.

Hannu Vilponen, puheenvuoro.uusisuomi.fi 7.6.2016

image

Näin hyvinvointi rakentuu

Viitteet:

[1] LLM, tyytyväisyysmittari

[2] LBD, elämäpohjainen suunnittelu

[3] ESCS, elämänhallintajärjestelmä, emergysaattori

-STSKK-

SUOMI, SOTE JA EDESMENNEET KUNTA-JA ALUEHALLINNONUUDISTUKSET

Nyt pian ovat kuntien mahdollisuudet omien terveyspalveluiden paremmuuteen loppumassa. Kuntien ”brändipersoonia ei pian enää ole”. Muhoksella ei voida pian enää ylpeillä nopeilla lääkäripalveluilla eikä Kempeleessä laadukkaimpaan sote-palveluun kuntien historiassa. Liminka ei voi enää ylpeillä surullisenkuuluisiksi tulleilla sosiaalihuoltoon liittyvissä ratkaisuissa eikä Haukipudas omilla surullisilla tunnusluvuillaan. Jotain positiivistakin siis on.

Uuden sosiaali-ja terveyspalvelu-uudistuksen edetessä kuntien palveluidentuottajien lattiat muuttuvat ”pyykkilaudoiksi”. Ei kulumisen takia vaan harmaantumisen ja samankaltaistumisen takia. Erilaisuutta ei enää arvosteta.

Pian brändiä ei enää ole. On saatu kuitenkin maakunnallinen ohjaustoimenpide, joka vetäisi vertoja Pekka Himasen tulevaisuudentutkimusraporttiin suhteessa terveydenhuollon, tyytyväisen asumisen ja päätöksenteon suhteen toimiessa.

Nyt suunniteltu SOTE-ratkaisu on toteutuessaan juuri päinvastainen osalla kunnissa toteutuneista tilaaja-tuottajamalleista. Siinä porrastetut hallinnot poistuvat järjestyksessä uuden SOTE-ratkaisun tieltä. Yksi, mikä on varmaa, on se ettei jo kansalaiselle vieraaksi jääneeseen maakuntahallintoon, nykyiseen aluehallintoon ole tulossa minkäänlaisia poistoja niin henkilöstön kuin toimintojen osalta.

Käytössä olevasta palvelumallista ei oteta mitään uuteen ratkaisuun. Kaikki rajoitukset suunnitellaan tiivistetysti siten, että. jokainen osa alueesta käsitellään jatkossa erikseen poissulkematta mahdollisuutta estää koko SOTEN järjestämistä itsehallintoalueella. Tästä hyvänä esimerkkinä tulee olemaan Kainuun maakunta.

Uudessa SOTESSA osataan erottaa hallinnolliset ja palvelulliset kriteerit toisistaan antaen työntekijälle tilaa toimia palveluiden jatkuvuuden kannalta vähentäen byrokratian tarvetta ohjauksessa. Vaan onko työntekijällä mahdollisuutta vaikuttaa hallinnon toimiin säästävästi jatkossa, jota nyt etukäteen suunnitellaan lausuntokierroksien avulla päätettäväksi ja ”lukkoon lyödyksi”? Onko mitään säästöjä tulossa aluehallintoon ollenkaan, kysytään?

Onko kunnilla lausuntokierroksien aikana velvollisuus edes kuunnella tavallisen kuntalaisen ehdotuksia esimerkiksi kanavasta, jota kautta kuntalainen voi suoraan vaikuttaa akkrekkroituun itsehallintoon suoraan palvelukustannuksia säästäen. Vai ollaanko silti samassa tilanteessa kuin ennenkin jossa tilaajaportaat on poistettu mutta portaat ovat edelleen aluehallinnossa? Eikö oppilas asiassa voi koskaan olla ”opettaja”, asiakas akkrekkroitu asiakas?

Onko nyt tulevassa monikanavaisessa yhteistyössä asiakkaalla vaikuttaa yhdenkään kanavan kautta hallintoon? Niin, että siitä tulisi nyt 15 vuoden pitkän tauon jälkeen jotain konkreettista asiakasta ajatellen. Siis joustavaa ja avointa hallintoa. Palveluiden tuotanto on jo monien Kainuun- ja tilaajatuottajamallien kautta koettu joustavaksi. Miksi siis purkaa niitä alta?

Tavallisen ihmisen ymmärrys ei riitä yhdistetyn tiedon, digilaitehankintojen ja hallinnon päällekkäisyyksien kustannuksia säästävään vaikutukseen. Tiedonannoissa voisi asiaa käsitellä selkokielellä niin, että vanhan tavan jo oppinut kansalainenkin sen ymmärtää.

Nyt olisi terveydenhoidon hallinnon ammattilaistenkin aika istahtaa hetkeksi ”kannoille istumaan”. Ajatus uudesta mallista kirkastuisi oikeiksi säästötavoitteiksi. Ehdittäisiin katsella sivuille, oikealle ja vasemmalle ja vähän taaksepäinkin. Tähän asti on uudistustavoitteissa juostu aivan väsyksiin asti, kertoo hallintoylilääkäri Keijo Koski taannoisesta lausuntokierrosmenettelyistä sekä toimista yhden tiedon saamiseksi digihankkeessa sote-valmisteluissa.

Kuitenkin huonona puolena voidaan pitää asumisen merkityksen kunnissa korostuessa: Asukkaan kannalta elinvoimaisen asumisen osalta ei päästä oikeaan lopputulokseen asumisen ja rakentamisen painopisteen muuttuessa keskuskuntavoittoiseksi ja sosiaali-ja terveyspalveluiden palveluiden muuttumisen maakuntavoittoiseksi. Asukkaan päätöksentekovalta asumisen eri alueilla ja eri terveyspalveluita hankittaessa yleisesti heikkenee. Kohti monopolihallintoa siis ollaan menossa. Se onko tuo Keskustan vai Kokoomuksen hanke, voidaan olla montaa mieltä.

-STSKK-

Ikä tuo vaikutteita elämään ja ihmissuhteisiin

Hiukset harvenevat ja harmaantuvat, munuaisten toiminta heikkenee, suolen toiminta hidastuu, lihasten voima vähenee, ellei niitä harjoita. Samassa ihmisessäkin kehon eri osat vanhenevat eri tahtiin. Jos aivot säilyvät terveenä, mieli ja luonne säilyvät hyvin samanlaisina. Vanhenemista ei voi estää, mutta elintavoilla voi vaikuttaa siihen monella tapaa.

HlDASTUMISTA

Vanheneminen on myös luopumista ja hidastumista. Tämä voi aiheuttaa surua.
– Jos itsetunto on rakennettu kovalle työnteolle, eikä enää voikaan tehdä paljon työtä, saattaa masentua. Jos vanhus vaikuttaa alakuloiselta, masennuksesta ja mielialasta kannattaa kysyä. Masennus voi näkyä keskittymiskyvyttömyytenä, ärtyisyytenä ja korostuneina vaivoina tai kipuina.

Vanhuksella voi olla myös monenlaisia pelkoja.
– Se, että joutuu ottamaan apua vastaan, saattaa johtaa huoleen, että menettää itsemääräämisoikeutensa. Rahojen riittävyys huolettaa monia, joskus niitäkin, joilla on varaa. Mielen tai muistin sairastuminen saattaa johtaa voimakkaisiinkin pelkoihin, joihin tarvitaan lääkärin apua.

LUOPUMISTA

Vanhukset joutuvat myös usein luopumaan läheisistään, omat vanhemmat, puoliso ja sisarukset voivat nukkua pois.

– Luopumiset aiheuttavat monenlaisia kriisejä –
Läheisten kuolemasta toipuminen voi kestää kaksikin vuotta. Mutta jos suru ei mene ohi eikä selviä arkisista askareista eikä jaksa pitää itsestään huolta, tarvitaan apua. Sitä voi saada läheisiltä tai sielunnystäviltä, seurakunnasta ja terveyskeskuksesta. Ikäihmisten palvelulailla turvataan toimintakyvyn arvio viikon kuluessa, jos tuntuu, ettei selviä omin avuin kotona.

– Vanhuksilla on usein selkeämpi suhde kuolemaan kuin nuoremmilla. He ovat sitä ajatelleet ja usein siitä keskenäänkin jutelleet. Silti kuolema saattaa pelottaa. Jos niin on, siitäkin olisi hyvä puhua jollekin ystävälle tai vaikkapa lääkärille. Kuolevan oireita voidaan monella tapaa helpottaa.

Siitä, onko Jumalalla tiedossa elämämme kulku ja että meistä pidetään huolta, kysytään. Antaisiko usko siihen kuitenkin turvaa kuolemankin hetkellä?

HYVIÄ IHMISSUHTEITA

Hyvät ihmissuhteet ovat kaikille. Erityisesti hyviä ihmissuhteita tarvitaan silloin, kun alkaa tarvita toisten tukea ja apua.

– Lapset voivat opetella tekemään kotitöitä yhdessä vanhempien kanssa, eivätkä vain mennä kylään valmiille, Asiointi tietokoneen kanssa on monelle vaikeaa ja siinä voivat nuoremmat hyvin auttaa. Varsinkin pienet lapset ovat vanhemmille ja mukana eläville vanhuksille ilon lähde.

Sopiva puuhastelu pitää vanhuksen mielen virkeänä. Lisäksi riittävä uni, liikunta ja monipuolinen ravinto ovat tärkeitä jaksamisen kannalta.

– Kotiaskereitten lisäksi olisi hyvä olla jotain harrastusta, joka vie kodin ulkopuolelle. Ristikoita ja aivojumppaa arvostetaan, mutta toisten ihmisten seura on vielä parempaa. Puutarhan hoidolla on tutkittu olevan suojaavaa vaikutusta. Käsistään taitavalla vanhuksella vielä enemmän.

Vanheneminen ei ole pelkkää luopumista ja luovuttamista.
– Vanheneva omaa nuoria enemmän sosiaalista pääomaa eletyn elämän kokemusten myötä.

-STSKK-

Presidentti Niinistö EK:n seminaarissa: Geopolitiikka tuli takaisin

Presidentti Sauli Niinistön mukaan geopolitiikalla on väistämätön vaikutus talouden suunnitelmille. Euroopan tilanne on muuttunut radikaalisti.

Niinistö sanoi 20 vuotta sitten, että globalisaation uskottiin lähentävän kansakuntia ja vahvistavan rauhaa.

Toisin kävi, Niinistö totesi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaarissa.

Tiivistettynä presidentti Sauli Niinistön mukaan olemme tilanteessa, jossa voi sanoa, että geopolitiikka ohjaa taloutta, ei toisinpäin. Presidentti on sitä mieltä, että Suomen paras kilpailuvaltti on yhteiskunnan eheys.

Presidentti aloitti seminaaripuheensa sanomalla, että hallitusneuvotteluissa härkää on tartuttu tiukasti sarvista.

– Toivottavasti ote pitää.

finland mapSuomea itseään on jo 1940- luvulta lähtien ohjattu geopoliittisesti Suomen eri päämiesten toimesta. Kuten esimerkiksi Suomen 4. Hanhikiven Fennovoiman ydinvoimalan paikka on piirretty Mikkelin Mannerheimin linjauksena 1940 presidentti Kyösti Kallion kotikunta Nivalan läpi suoraan lyhimpää reittiä käyttäen. Helsingistä piirrettynä olisi 5. ydinvoimalan paikka Simossa. Mahdollista on, että 5. ydinvoimala tulee, vaikka kansanedustaja Mauri Pekkarinen niin kovaa näyttäisi vastustavan 5. ydinvoimalaa.

Kyseinen kartta on jo EVAN (Elinkeinoelämän valtuuskunnan) tiedossa. Valtuuskunnan tehtävistä kiistellään. EK:n (elinkeinoelämän keskusliitto) rooli on merkitsevä nostettettaessa Suomi nousuun.

-STSKK-

Pitääköhän työntekijäjärjestöt Juha Sipilää opettajana ja itseään lapsina?

Työkalujen tarpeesta yhteiskuntasopimuksessa:

Kirjoitukset sanomalehti Kalevassa 12.9 ja 13.9.2011

’Palveluyhteisö ei kehity nykyisellä mallilla’,

jossa yhteiskuntasopimusta on käsitelty seuraavasti:

Kognitiivinen toimintatapa rikkoontuu perustajan osalta perustajan saadessa hyödyn itselleen. Tästä on seurauksena vuorovaikutuksen kärsiminen ja totaalinen pysähtyminen ts. kognitiivinen konflikti. Tässä verrataan yhteisön perustajaa lapsen varhaiseen kehitykseen.

Tutkittavassa mallissa yhteisön perustaja, joka ei tiedä asioista paljoakaan, on edelliseen verrattuna lapsen asemassa opettajaan nähden alituisesti. Näin käytännönläheisen yhteistoiminnan malli rikotaan, eikä vuorovaikutus enää jatku entisenlaisena. Oikeassa mallissa perustaja täytyisi siirtyä opettajan rooliin opittuaan asian ja sitten oppia opettajana vuorovaikutusta. Kun lapset saavuttavat intersubjektiivisuuden, he pystyvät ymmärtämään toistensa pyrkimyksiä ja jakamaan omia kokemuksiaan. (Rogoff 1990, 67).

Esittävä leikki kehittää intersubjektiivisuutta kolmella tasolla saman aikaisesti: affektiivisella, lapset metakommunikoivat saavuttaakseen yhteisen ymmärryksen ja kolmanneksi lapset käyttävät toimintaa ja kieltä kommunikoinnin apuvälineinä. Näiden avulla lapset rakentavat yhteisen leikin kokemuksesta (Göncü 1993, 184-185).

Tuntevatkohan työntekijäjärjestöjen edustajat ehdottaessasi yhteiskuntasopimusta itsensä alituiseen asemaan, jossa yhteistoiminnan malli on mennyt rikki?

Onko muodostunut kognitiivinen konflikti heidän puoleltaan asian yhteydessä?

#eduskuntavaalit

-STSKK-

Investointisuoja syytä selvittää

Parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksesta (TTIP) herättävät huolta yritysten investointisuojasta ja sopimusriitojen sovittelujärjestelmästä.

Yritysten investointisuoja pitää sisällään paljon tärkeämpiäkin asioita kuten yritykseen valtiolle tilittämättömiä varoja; energiaveroja sekä muita veroja yrityksen oikaistussa tuloslaskelmassa [energiavero oli ennen vuotta 2013 9%, nyt yli 23%].

Toistaiseksi kukaan ei pysty varmasti sanomaan, onko huoli aiheellista vai ei. Kesällä 2013 alkaneiden neuvottelujen kulusta tai sisällön painotuksista ei ole annettu eikä saatu tietoa. Jonkinlaisia luonnoksia on ollut jakelussa, mutta ei varmoja tosiseikkoja.

Vapaakauppasopimuksen perusajatus on selkeä ja kannatettava. TTIP:llä on tarkoitus edistää Pohjois-Amerikan ja Euroopan välistä kauppaa. Sopimus pienentää tulleja, vähentää säätelyä ja kaupan esteitä.

Sopimus synnyttäisi maailman suurimman kauppa-alueen. Tutkimuslaitosten mukaan sopimus onnistuessaan kasvattaa kansantuotetta EU-alueella 120 miljardia euroa vuodessa ja Yhdysvalloissa 95 miljardia. TTIP:n talousvaikutukset olisivat tuntuvat.

Vapaakauppa-alueen vastustajilla kivenä kengässä on yritysten investointisuoja. Euroopassa on kerätty miljoona allekirjoittajaa suojaa vastustavaan kansalaisaloitteeseen.

Suojan arvostelijat ovat piirrelleet TTIP:stä kauhukuvia väittäessään, että sopimuksen seurauksena yritysten valta kasvaa ja jossakin tapauksessa jopa ylittää kansallisen itsemääräämisoikeuden. Eurooppalaisen demokratian tukipilarit sortuisivat.

Kannattajien näkemysten perusteella investointisuojalla on tarkoitus turvata reilun pelin mukaisesti amerikkalaisten sijoitukset Euroopassa ja eurooppalaisten Yhdysvalloissa. Ulkomaisia sijoituksia ei saa pakkolunastaa tai kansallistaa muuten kuin yleisen edun sitä edellyttäessä.

Suomen ulkoministeriön mukaan suoja lisää Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena, kun ulkomaiset yritykset voivat olla varmoja oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta markkinoilla. Sama koskee suomalaisyritysten toimintaa muissa maissa.

EU toimii jo tällä tavalla omalla yhteismarkkina-alueellaan, joten harppaus ei periaatteessa ole suuri.

Investointien suojaamisessa herättää oikeutettua huolta yritysten ja valtioiden välinen tulkintariitojen käsittely. Ainakin saatujen tietojen perusteella malli olisi amerikkalainen, jolloin tulkintaerimielisyydet vietäisiin sovitteluun erilliseen välimiesmenettelyn.

Sopimuksella perustettaisiin eurooppalaisen oikeuden yläpuolelle erillinen välimiesmenettely. Tarvittaessa kokoon kutsuttava vaihtuvajäseninen lautakunta koostuisi kolmesta käsittelyssä olevan tapauksen oikeusasiantuntijasta.

Kolmikolla olisi valtuudet määritellä korvaukset, jos esimerkiksi uusi lainsäädäntö tai tuomioistuimen tekemä ratkaisu ei tunnu yrityksestä sijoittajasuojan mukaiselta.

Mikäli tiedot pitävät paikkansa, investointisuojaan sisältyy eurooppalaisen oikeusjärjestelmän kannalta suuria ongelmia. Pahimmillaan ratkaisujen pohjana olisivat liikejuridiset edut, jotka syrjäyttävät kansallisten parlamenttien ja tuomioistuinten tekemät päätökset.

-STSKK-

UUSI KALASTUKSENHOITOMAKSUEHDOTUS UUDEKSI YHTEISKUNTASOPIMUKSEKSI

tulevaisuuden oulujaervi-kuralätäkköUuden tulevan eduskunnassa nyt laadittavana olevan kalastuksenhoitolain sijalle ehdotetaan seuraavanlaista kalastuksenhoitomaksutapaa uuden yhteiskuntasopimuksen pohjalle. Sopimuksen osapuolet ovat kalastajat, energiayhtiöt ja valtio.

Esimerkiksi vesivoimatalousalueelle Oulun seudulle on tulossa nyt vuoden vaihteessa raju yhtiömuutos: Oulun Energia muuttuu osakeyhtiöksi tähtäimenä ”veturin paikka alueellaan”. Yhtiö tulee lisäämään voimalaitoksia ja nyt onkin tulossa alustava päätös uuden voimalaitoksen sijainnista 2015.

Oulun Energia on tutkimustenkin mukaan vetovastuussa vesivoiman hallinnassa 7 voimalaitoksen alueella Oulujoen vesistössä. Tutkimuksessa pinnankorkeuden vaihtelu Oulun Energian osalla vesistössä on huomattavasti vaativampaa kuin muissa Oulujoen voimaloissa. Tästä syystä ilmoitusvelvollisuus tutkimuksen mukaan on Oulun Energian voimalaitoksen valvomolla suurin. Joen alapään pinnankorkeuden vaihtelu suhteessa eri vuodenaikoihin nähden on haastavaa hoitaa rajoissaan.

Verkkouutiset 15.12.2014 kirjoituksessaan kertoo MTK:n huolen eduskunnan toimista, joiden mukaan ”yli miljoonan suomalaisen vesialueen omistajan omistusoikeudet ovat uhattuina”. Varsin negatiiviseen sävyyn Verkkouutiset sekä moni paikallislehti asiasta kirjoittaa.

Tämä asia voidaan kääntää voitoksi vaatimalla eduskunnan kalastuslakiasiain käsittelyyn lisäosaa: ”Energiantuottaja”, joka jo rankasti toimillaan kohtelee ja lisää juuri noiden ”tavallisten omissa kodeissaan asuvien yli miljoonan suomalaisen asukkaan verotaakkaa vuonna 2013 alussa korotetun energiaveron summalla. Energiavero oli ennen vuotta 2013 9%, nyt yli 23%.

Energiavero on suunnilleen asiakkaalta perityn arvonlisäveron suuruinen summa tavallisen suomalaisen maksamasta energiasta.

Energiaveroa tuottajan ei tarvitse edes suoraan tulouttaa valtiolle vaan vero jää käsittämättömästi suoraan energiantuottajan laariin korvaamaan uusia investointeja. Tähän olisi saatava muutos ja se vaikuttaisi suoraan positiivisesti valtion taloudessa.

Lämpö- ja sähköenergian tuottajat ovat aina rinnastettavissa vesivoimasähkön tuottajiin tuon edun takia. Eikä sähkön hinta ole ollenkaan laskenut huolimatta norjalaisen ja ruotsalaisen nordpool-sähkön hinnan laskusta vuodesta 2008 tähän päivään.

Nykyhallitus Suomessa on aikaan saanut tämän epäedullisen kilpailuedun muihin energian tuottajiin nähden. Tämä ei ole viisasta toimintaa vaan ahnetta sellaista.

Tässä avautuu myös toinen mahdollisuus eli uusi yhteiskuntasopimus kilpailijoiden kesken: Miksei olisi paras osoittaa kilpailuetua saaneet energiayhtiöt ja tulevat energiayritykset suorittamaan aivan samanlaista kalastuksenhoitomaksua suhteessa tuolta 23 %:n veropohjalta? Perinteisesti sähköä on tuotettu vesivoimalla, joiden tuottajat on velvoitettu kalaistutusvelvotteisiin kohti tulevia kalaportaita.

Uudella kalastuksenhoitomaksulla voidaan välttää kalastusrajoitukset pääosittain ja voidaan siirtää niin ammattikalastus kuin harrastajakalastus käyttämään aivan eri toimintatapoja eri toimissaan. Ratkaisuhan voisi olla juuri se, mitä eduskunta nyt suunnittelee, vaan ei korvauksetta vesialueen omistajille. Tässä energiaveroja kertyneessä rahapussissa ei pohja heti tule näkyviin ja siellä olisi kyllä yhteistä jaettavaa niin ammattikalastajille kuin vesialueen omistajille. Tämä pohjaton energiaverorahoja sisältävä rahapussi näyttää olevan jo paikallisten energiayhtiöiden yksinomistuksessa.

Yhteiskuntasopimuksella verotulot eivät vähenisi, muodostuisi siis yhteiskuntasopimus eri ryhmien välille ja eduskunta päätöksessään voisi purkaa lain ”sallia kaikki kalastus yli vesialueomistajien”.

Myös vesialueen omistajat tulisivat tässä yhteiskuntasopimuksessa huomioiduksi. Yleensä koskaan näin ei ole käynyt, eikä myöskään maa-asioissa eri yksityisten maanomistajien. Tämän uuden kalastuslain valmistelussa täytyy olla joku ”koira haudattuna” kun tutkitaan yksityisen omistuksen vaikutteita ja muutoksia yhteiskunnassa.

Se, mitä kussakin tapauksessa erikseen tehdään, määrittelevät asiantuntijat osaltaan. Energian tuottajat ja vesistövastuussa olevat tahot AVI:a myöten ovat aina kulkeneet ”käsi kädessä”. ”Kun toinen kerää vesivarantoa yli tarpeen ja järvi tulee yli laitojen, ei ohijuoksutusta voi aloittaa ennen AVI:n antamaa ohijuoksutuslupaa. Tiepohjat rantojen läheisyydessä pettävät, laiturit särkyvät, rantapuiden ja istutusten juuristot kuolevat ja vesi syöksyy perustuksiin. MTK huutaa tyhjyyttään ja Maaseutuvirasto hylkää tavallisen ranta-asukkaan korvaushakemuksen vaurioista. Asumisviihtyvyys kärsii.

-STSKK-