Avainsana-arkisto: sosiaaliset

Ikä tuo vaikutteita elämään ja ihmissuhteisiin

Hiukset harvenevat ja harmaantuvat, munuaisten toiminta heikkenee, suolen toiminta hidastuu, lihasten voima vähenee, ellei niitä harjoita. Samassa ihmisessäkin kehon eri osat vanhenevat eri tahtiin. Jos aivot säilyvät terveenä, mieli ja luonne säilyvät hyvin samanlaisina. Vanhenemista ei voi estää, mutta elintavoilla voi vaikuttaa siihen monella tapaa.

HlDASTUMISTA

Vanheneminen on myös luopumista ja hidastumista. Tämä voi aiheuttaa surua.
– Jos itsetunto on rakennettu kovalle työnteolle, eikä enää voikaan tehdä paljon työtä, saattaa masentua. Jos vanhus vaikuttaa alakuloiselta, masennuksesta ja mielialasta kannattaa kysyä. Masennus voi näkyä keskittymiskyvyttömyytenä, ärtyisyytenä ja korostuneina vaivoina tai kipuina.

Vanhuksella voi olla myös monenlaisia pelkoja.
– Se, että joutuu ottamaan apua vastaan, saattaa johtaa huoleen, että menettää itsemääräämisoikeutensa. Rahojen riittävyys huolettaa monia, joskus niitäkin, joilla on varaa. Mielen tai muistin sairastuminen saattaa johtaa voimakkaisiinkin pelkoihin, joihin tarvitaan lääkärin apua.

LUOPUMISTA

Vanhukset joutuvat myös usein luopumaan läheisistään, omat vanhemmat, puoliso ja sisarukset voivat nukkua pois.

– Luopumiset aiheuttavat monenlaisia kriisejä –
Läheisten kuolemasta toipuminen voi kestää kaksikin vuotta. Mutta jos suru ei mene ohi eikä selviä arkisista askareista eikä jaksa pitää itsestään huolta, tarvitaan apua. Sitä voi saada läheisiltä tai sielunnystäviltä, seurakunnasta ja terveyskeskuksesta. Ikäihmisten palvelulailla turvataan toimintakyvyn arvio viikon kuluessa, jos tuntuu, ettei selviä omin avuin kotona.

– Vanhuksilla on usein selkeämpi suhde kuolemaan kuin nuoremmilla. He ovat sitä ajatelleet ja usein siitä keskenäänkin jutelleet. Silti kuolema saattaa pelottaa. Jos niin on, siitäkin olisi hyvä puhua jollekin ystävälle tai vaikkapa lääkärille. Kuolevan oireita voidaan monella tapaa helpottaa.

Siitä, onko Jumalalla tiedossa elämämme kulku ja että meistä pidetään huolta, kysytään. Antaisiko usko siihen kuitenkin turvaa kuolemankin hetkellä?

HYVIÄ IHMISSUHTEITA

Hyvät ihmissuhteet ovat kaikille. Erityisesti hyviä ihmissuhteita tarvitaan silloin, kun alkaa tarvita toisten tukea ja apua.

– Lapset voivat opetella tekemään kotitöitä yhdessä vanhempien kanssa, eivätkä vain mennä kylään valmiille, Asiointi tietokoneen kanssa on monelle vaikeaa ja siinä voivat nuoremmat hyvin auttaa. Varsinkin pienet lapset ovat vanhemmille ja mukana eläville vanhuksille ilon lähde.

Sopiva puuhastelu pitää vanhuksen mielen virkeänä. Lisäksi riittävä uni, liikunta ja monipuolinen ravinto ovat tärkeitä jaksamisen kannalta.

– Kotiaskereitten lisäksi olisi hyvä olla jotain harrastusta, joka vie kodin ulkopuolelle. Ristikoita ja aivojumppaa arvostetaan, mutta toisten ihmisten seura on vielä parempaa. Puutarhan hoidolla on tutkittu olevan suojaavaa vaikutusta. Käsistään taitavalla vanhuksella vielä enemmän.

Vanheneminen ei ole pelkkää luopumista ja luovuttamista.
– Vanheneva omaa nuoria enemmän sosiaalista pääomaa eletyn elämän kokemusten myötä.

-STSKK-

Oulun seudun kunnat toiminnassa 2014-2016

Oulu on hyväntuulinen, helposti lähestyttävä, huomaavainen ja vieraanvarainen. Uuttera ja innostava asiantuntija. Omaperäisten tapahtumien ja tempausten taitaja.

Oulun asenne on peräänantamaton. Se on aina onnistunut voittamaan haasteensa – ja tietää voittavansa ne vastedeskin. Kaupunkiseutua leimaa vahva luottamus ahkeruuteen, yrittäjyyteen sekä reiluun ja ripeään yhdessä tekemisen kulttuuriin, johon on helppo päästä mukaan. Oulu toivottaa vieraansa aidosti tervetulleiksi – ja sen myös huomaa.

Ouluun jo liitetyt alueet saavat kukin oman kouluhankkeensa kuten Kiimingissä nyt tapahtuu. Yli-kiimingissä alkaa pilottikokeilu terveysasemalla. Haukiputaan surullisen kuuluisa taisto virkistysuimalan Jatulin ja Virpiniemen virkistysalueen ylläpitämiseksi kaipaa lisää satsausta ja näin saataisiin väestön liikkuminen käännettyä muuttovoittoisuudeksi.

Hiukan altavastaajina toimivat Kempeleen ja Limingan kunnat. Kempele elää kuitenkin vahvasti yrittäjyydestään ja Liminka haluaa säilyttää maaseutumaiset piirteensä.

Oulun yhdistymissopimuksessa mainitaan reilu ja asianmukainen yhteistyö toimijoidensa kanssa vaikka toimijoita olisivat jotkut ympäristökunnista. Liminkaa tietenkin rohkaistaan säilyttämään maaseutumaiset piirteensä huolimatta niistä kovista taloudellisista tavoitteista mitkä keskuskunta Oulu on joutunut vuosille 2014-2016 hyväksymään.

Yhdistymissopimuksesta löytyy viilattavaa. Yhdistymissopimukseen asiantuntijoiden huomauttamat kohdat tullee korjattua tämän vuoden aikana. Uusi liitosehdotus ei olisi mikään pakkoliitos.

Yhdistettynä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Mahdollisuudet ja uhkat näin tulisivat käsiteltyä, joskin vuorovaikutteisuutta palkanalennustoimissa, työllisyys- ja eläkeasioissa kaivattaisiin enemmän.

Oulunseudun kuntien ohjaustoimet 2014-2016

Kuntien strategioiden tuotoksina ovat syntyneet niin kutsutut ”kuntien brändipersoonat”, väitetään Oulun kaupungin uudessa brändikäsikirjassa. Tällöin ”brändäys” saa  jokaisen ”jätti-Ouluun” liitettävän kunnan laskelmiin aivan uuden lähestymistavan. Tätä uutta lähestymistapaa käsiteltiin jo helmikuussa 2012 esitetyissä suur-Oulun tunnuslukulaskelmissa kunkin kunnan huoltosuhdelukuina, joista läpinäkyvin luku on verotulo suhteessa asukas. Tämä luku vaatisi ”brändäyksessä” lisää selvitystä vaativan tulkinnan. Tällöin myös nähdään kunkin kunnan tunnuslukutilastot oikaistuna jatkossa.

Surullisen kuuluisaksi tulleen Haukiputaan tunnusluvuissa ei tarvitsisi enää ”pysähtyä” vaan Haukipudas saisi aivan oman ”brändinsä” tulevaisuudessa asukkaan ja yhteistä luottamusta saaneen päätöksentekijän näkökulmista.

Brändäys saisi aivan uuden ulottuvuuden kunkin kunnan selviytymisessä ja kehitettyä kaavaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää kaikissa Suomen mikseipä koko maailman kunnissa ja yhteisöissä.

Brändi nimenä ei tuo mitään uutta pelastusta kunnan tilastoihin vaan nimi tuo aivan uuden ohjaustoimenpiteen kunnan ohjauksessa.

Ohjaukseen ovat vaikuttamassa tasapuolisesti kaikki vallitsevat osapuolet niiden painopisteiden suhteessa, jotka aina kyseiseen kuntaan on valittu yksimielisesti.

Kunnissa on yleisesti tiedostettu keskuskunnan periksiantamattomuus, joten tällä ohjaustoimenpiteellä voidaan ehkäistä ne ympäristökuntiin vaikuttavat negatiiviset  toimet nyt ja  kuntaliitoksien etenemisenkin aikana ja jälkeen.

Asiaa käsitellään jo kuumiksi käyvissä keskusteluissa Kempeleen ja Limingan liittämiseksi Ouluun.

Ohjaustoimenpide vetäisi vertoja Pekka Himasen tulevaisuudentutkimusraporttiin suhteessa terveydenhuollon, tyytyväisen asumisen ja päätöksenteon suhteen toimiessa.

-stskk-

Valvira: Lastensuojelussa laittomia rangaistuksia

Lupa- ja valvontavirasto Valvira ottaa valvontaansa 30 lastensuojeluyksikköä. Näissä on muun muassa käytetty itsemääräämisoikeuden rajoituksia rangaistuksena.

Nuorten liikkumista ja yhteydenpitoa on rajoitettu laittomasti. Rajoittamista on saatettu käyttää myös joukkorangaistuksena kaikille. Lapsen ja nuoren itsemääräämisoikeudesta on säädetty yksiselitteisesti lastensuojelulaissa.

Valviran mukaan lasten yksityisyyttä ei kunnioiteta kaikissa paikoissa.

Valvira selvitti viime vuonna, miten toteutuu oikeus tehdä itseä ja omaa hoitoa koskevia päätöksiä. Mukana oli lastensuojelun lisäksi vammaishuollon ja mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisia yksiköitä. Niistä 13 otettiin tarkempaan valvontaan.

-STSKK-

Onko Oulu maailman monipuolisin innovaatioympäristö?

Oulu on jälleen kerran taitekohdassa. Kaupunki kasvaa niin asukasmäärältään kuin pinta-alaltaan. Talous kiristyy ja toimintaympäristö muuttuu. YT-neuvottelut asettavat asioita taas uudenlaiseen tilanteeseen ja työllisyyden eteen pitää ponnistella entistä enemmän.

Toisaalta meille avautuu täysin uusia mahdollisuuksia. Vapautuva osaajajoukko etsii uusia kehittämisen kohteita. Uutta yrittäjyyttä syntyy tällä hetkellä runsaasti. Upea tietopääoma ei ole vain sananhelinää vaan totisinta totta, sanoo Oulun kaupungin projektikoordinaattori, rehtori ja johtamiskouluttaja Timo Kettunen kolumnissaan ”Maailman monipuolisin innovaatioympäristö” kaupunkilehti Forumissa 11.10.2012.

Oulussa tehdään hallintotason työtä, jossa sekä päättäjät että muut julkisilla aloilla olevia henkilöitä sijoitetaan kaupungin tukemien innovaatioyritysten vetureiksi. Miksi ei  myös näitä sivistyneitä upean tietopääoman omaavia henkilöitä lasketa mukaan ja kilpailuteta, kysytään?

Oulu on myös tunnettu koulu-, kulttuuri- ja opiskelukaupunki. Tarjolla on koko kasvun ja oppimisen kirjo laadukkaasta varhaiskasvatuksesta monialaiseen ammatilliseen koulutukseen ja yliopistoon asti.

Lasten ja nuorten määrä on Oulussa Suomen huippua, poikkeuksellinen muuhun maahan nähden. Väestön koulutustaso on korkea ja keski-ikä on poikkeuksellisen alhainen myös sanoo Kettunen myös kolumnissaan.

Miten nämä asiat kohtaavat toisensa, hän kysyy? Hän ehdottaa, että pienet, juuri tuon upean pääoman omaavat pienet aloittelevat yritykset, niiden mahtava osaamistausta sekä kasvu ja oppiminen voitaisiin yhdistää entistä paremmin.

Ensimmäiseksi, voisivatko oululaiset päiväkodit, peruskoulut, lukiot, ammatilliset oppilaitokset ja yliopisto toimia kasvun yhteisinä alustoina ja uusien innovaatioiden laboratorioina tulevaisuuden keksinnöille vielä paljon nykyistä vahvemmin, hän kysyy?

Toiseksi, voisiko vaikkapa sähköiset uudenlaiset oppimisympäristöt, laitesovellukset ja käyttöjärjestelmät kasvuyritysten ja kaupungin eri toimintayksiköiden tiiviinä yhteistyönä, hän kysyy. Vieläpä kaupungin päättäjien toimiessa veturina?

Tähän ei tarvita erillisiä suuria projekteja tai hankkeita, vaan normaaleja arjen kohtaamisia toimintakulttuurissa. Eli yhteisiä kohtaamisia ja oikeaa asennetta, hän selittää.

Tärkeintä olisi, että Oulun kaupungissa alkava lautakuntien purkutoiminta johtaa luottamushenkilöiden uudelleen sijoittamisiin myös näiden pienten yritysten hallinnollisiin tehtäviin oikein ja eettisesti oikein pienen yrittäjän siitä kärsimättä.

Kolmanneksi, käykö niin, että ihmisiä ja koneita tullaan yhdistämään, kuin orwellin teoriassa, kysytään? Saadaan toteutettua vielä enemmän ja virheettömästi. Valvontakin pelaa paremmin. Tullaanko apuvälineitä jokaiselle kansalaiselle rakentamaan arjen turvaksi vieläpä yhteiskunnan ja yritysten voimin investoinneilla, jotka ovat kalliita?

Eikö ihminen ole oman viihtyvyytensä luonut ja tuntee itsensä paremmin kuin kukaan muu. Tämän kehittämiselle henkilön itsensä näkökulmasta kysyntää on. Se on kaikkien elinaikainen toive.

Eikö perustyöllä enää elä ja omalla hallinnallaan muuttaa elämäänsä saada rakennettua omaa ympäristöä riittävästi, kysytään?

Eikö ihminen itse elämänmuutoksessaan tiedä omat mittarinsa? Tätä asiaa voisi kysyä muutosvalmentajilta.

Koulutukseen- ja työnhakijat kallistuvat hakemaan koulutusta tai työtä pääosin tietotekniikka- ja ohjelmistoalalta, jossa hylkäämisprosentti on suuri.

Eikö Kettusen kertomat tulevaisuuden keksinnöt rakenneta juuri kyseisellä tekniikalla ja siis eri ohjelmasovelluksilla? Onko katsottu liian kapea-alaisesti tulevaisuuden kehitystä  kehittäjien silmin?

Ovatko eri käsitteet ymmärretty oikein, mitä haetaan toimivalta yhteiskunnalta?

Ovatko terveysjohtajat itse paneutuneet käsitteisiin ja analyyseihin toden teolla vai onko sadat eri kokoukset terveysasian tiimoilta vieneet voimat oikealta kehittämiseltä?

Käytetäänkö  väsytystaktiikkaa sosiaalipolitiikan tasolla  terveysjohtajien nujertamiseksi juoksuttamalla heitä eri kokouksissa uuvuksiin asti? Mitä mieltä alojen terveysjohtajat  itse ovat?

Kärsiikö kansalaisten hyvinvointi turhista kokouksista jatkossa myöhemmin? Miksi kaikki nyt puhuvat hyvinvointiasioita jäsentelemättä niitä? Kulttuurin merkityksestä ei kukaan enää puhu laajentavasti.

Onko haluttua työtä riittävästi edes tarjolla ja mitkä keinot pitää ottaa avuksi työn saamiseksi tulevaisuudessa? On resurssipula sekä tarjottavissa alustoissa että osaavassa työvoimassa. Kuplaa ollaan puhkaisemassa epätodennäköisillä lupauksilla.

Entä sitten kun nämä ”pompanneet” hakijat joutuvat tyytymään ”mielivaltaiseen” työhön tai koulutukseen? Eikö tässä kohtaa epäonni osu kohdalle kertaluvulla kerrottuna?

Ihminen itse osaa mitata omat mahdollisuutensa ja näin mieletön työ myös tulee suoritettua lähes mielekkään työn tavalla. Tähän tapaan toimia eivät mitkään keskitetyt ratkaisut eivätkä apuvälineet järin auta. Kyse on yhteiskunnallisen merkityksen vaikuttavuudesta, jota on peräänkuulutettu niin vammaisten kuin vanhusten hoidon osalta myös. Nyt myös työttömien ihmisten osalta.

Alojen Terveysjohtajien on asetuttava aloilleen kunnissa ja tehtävä päätökset ja ratkaisut kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Muuten hukka perii.

Yhteiskunnallisten asioiden merkitys ihmisen mahdollisuudessa toimia on vahva. Se tarkoittaa tyytymistä vähempään lisäten toimittajan velvollisuuksia työntekijän perhettä kohtaan myös.

Sotien jälkeen 1950-80-luvuilla on ollut käytössä perhevastuun kantamiseen liittyvä arvopohja yrityksissä ja virastoissa. Tästä todisteena ovat erilaiset palkan lisäksi tulevat ruokalahjoitukset ja lomat. Erilaiset osingot ja optiot eivät ole yhteisvastuun kantamista vaan puhdasta talousajattelua toisten kustannuksella.

Perhevastuun toimielintä Suomeen kaivataan. Yhteiskuntavastuun arvottamista Suomen yhteiskuntapolitiikassa vaaditaan. Oikeaa johtamista tarvitaan yhteiskuntapolitiikkaan ymmärtämään kulttuurisia asioita.

On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat vuorovaikutuksen ja eritoten itsensä tuntemisen vaikuttamiseksi. Tarvitaan muutosvalmiutta. Henkilön muutosvalmius ei synny yrityksessä vaan ”paljon paljon” sitä ennen. Sitä on yhteiskuntavastuu.

Maassa maan tavalla?

Suomen Tampereen yliopistossa tehtiin kansalaiskasvatukseen liittyvän tutkimus vuonna 2010.

– Valtaväestön ja vähemmistöjen välille ei pitäisi tehdä niin suurta eroa. Myös valtaväestön on tultava monikulttuuriseksi, ennen kuin voidaan puhua kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta.

Suomesta on rakennettu tietoisesti homogeenisen yhteisön myytti.

– Monikulttuurisuus ei ole vain vaihto-opiskelijoita. Suomessa asuu pysyvästi paljon eri maista tulleita. Maahanmuuttajia, näitä ”uusia suomalaisia”, pitäisi myös kannustaa. Heillä on edelleenkin huonommat mahdollisuudet esimerkiksi hakea korkeakoulutukseen, koska suomen kielen taito ei ole aina riittävä.

Tärkeänä asiana tulisi ottaa lapsiperheiden hyvinvointi osana tutkimusta tulevaa väitöstä ajatellen sekä suomalaisten että näiden ”uusien suomalaisten” osalta. Uutta uusintaa kaivataan  ohjeisiin toimia ”maassa maan tavalla”.

Oulu on sosiaalikasvatuksen osalta kasvatustieteiden parissa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden  haastavinta aluetta Suomessa. Työharjoittelut kasvatustieteiden opiskeluissa painottuvat  lapsiperheisiin ja esikouluihin.

Lapsiperheiden hyvinvointi nähdään erityisesti opiskelijoiden harjoittelujaksojen aikana.

Uudet tutkimustulokset osoittavat, että opetus lapselle  alkaa jo ennen kuin lapsi on syntynytkään. Lapsen vertaisvuorovaikutuksesta opiskeluun liittyvää väitöskirjaa odotellaan asiaan liittyvän gradun pohjalta.

Se mitä väitöksen nimeksi tulisi on arvailujen varassa. Kuitenkin venäläisvähemmistöön kohdistuva ja heidän lastensa kasvu korkeakoulun tielle olisi saatava turvatuksi.

Viime aikoina on informaation kulussa, viestintätaidoissa parantamisen varaa niin Suomen ja Venäjän väestön osalta.

Virheellisten tulkintojen ehkäisemiseksi olisi varauduttava riittävissä ajoin lapsen kasvuun erilaisessa ympäristössä ilman byrokratian pelkoja. Myös vapautta itäräjan takana kaivataan ja siihen halutaan Suomen tietämystä ulkopoliittisista syistä myös.

On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat. Kyseiset asiat saavat tieteellistä pohjaa KASVA-tohtoriohjelman vuonna 2010 tehdyistä tutkimuksista tietoista kasvatustoimintaa-poliittinen sosilisaatio ja politiikan merkityksestä  perheissä.

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

Väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitökset ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

-STSKK-

Tilaaja-tuottajamallin kaatuminen pystytään estämään

Tarttuvalla, pysyvällä ja jatkuvalla uudella mallilla päästään eteenpäin kertoo Hannu Vilponen portaalin lopullisen käyttöönottoon liittyvissä tehtävissä.  Uusi malli pohjautuu jatkuvuudeltaan kulloisenkiin kehitettyyn parhaaseen tilaaja-tuottaja-malliin jonka kuntalaiset ovat hyväksyneet parhaiten.

Hän kertoo portaalin toimivan kuten tilaaja-tuottaja, jolloin portaalia käyttävät työntekijät pääsevät toteuttamaan työtehtäviään erillään byrokratian jatkuvasta alistamisesta.

Hän kertoo myös ratkaisseensa ongelman normalisoimalla asioita kirjallisuuden monimutkaisten viitteiden kautta yhdistäen sen internetin hajanaisen maailman lähdeviitteisiin. Näitä ominaisuuksia osittain palvelevat eri lähteisiin viittaamat syötteet joiden standardoinnista on viime vuodesta lähtien kilpailtu maailmanlaajuisesti.

Kaiken perustana hän pitää oppimisen taitoja kuin myös kehittämänsä portaalin ominaisuutta ottaa eri teoksissa olevia viitteitä yksilöidysti käyttöön.

Huolestuttavimpana piirteenä Hannu Vilponen pitää lisenssin versiokehityksen pysähtymistä teknismaailman kynnykselle. Pitäähän sosiaalistenkin palveluiden jatkuvuuden saada osansa tästä vapaudesta ihmisten työelämässä ja teoksien luomisessa, hän sanoo.

Hyvänä portaalin ominaisuutena on sen järjestelmän kehityksessä sisäistetty ominaisuus pitää puolueellisuutta rajoittavana tekijänä peruskuntaa ylempänä olevien päättäjien ja esittelijöiden osalta. Tämä takaa varmemman perusturvan ja palvelun yhteisössä käytettäessä järjestelmää. Järjestelmä ei myöskään voi kaatua hajautuksen ansiosta portaalipalveluja käytettäessä.

Tähän portaaliin  on kehitetty tarkoituksella tilaaja-tuottaja-osio. On vain kopioitu GPL-lisenssi tähän parhaimpaan tilaaja-tuottaja-malliin käyttäen räätälöityjä teoksia apuna aina kyseisen palvelun ohjaamiseen. Tämä ei ole Free Software Foundationin julkaisema eikä määrittele oikeudellisesti GPL-lisenssiä käyttävän ohjelman jakeluehtoja – vain alkuperäinen englanninkielinen versio on oikeudellisesti pätevä. Tämän mallin tuottamiseen on käytetty apuna GPL-lisenssin epävirallista  suomen kielen käännöstä. Käännös on kirjaimellisesti kopioitu suomen kielen epävirallisesta käännöksestä versio 3, jota on kehitetty vastaamaan tilaaja-tuottaja-mallin jatkuviksi teoksiksi.

Tämän tilaaja-tuottaja-mallin-lisenssisopimuksen kirjaimellinen kopioiminen ja levittäminen on sallittu, mutta muuttaminen on kielletty. Tämä on teos on yhdistettynä versio GPL-lisenssi versio 3 tilaaja-tuottaja-malliin. Käännös 22.10.2009 Hannu Vilponen. Tarkistettu syyskuu 2011.

Linkki: Uuden tilaaja-tuottaja-mallin vapaasti levitettävän lisenssin ehdot.

-STSKK-