Avainsana-arkisto: säännöt

Suomalaisilta vaaditaan nyt luottamusta turhan hömpötyksen sijaan

Kuva:Yle uutisgrafiikka.

Venäjä ei pidä siitä, että suomalaiset rikastuvat paljon , varsinkaan Britannian avulla. Suomelta vaaditaan nyt luottamusta rajojen molemmin puolin , Ruotsissa , Suomessa ja suomalaisilta ​​Venäjän puolella asuville. Luottamusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä käy ilmi, että Venäjän uhkana kokevien määrä on hiukan laskenut viime vuodesta, jolloin uhkaa kokevien määrä oli 56 prosenttia suomalaisista. Tänä vuonna Venäjän kehityksen kokee uhkana 51 prosenttia eli edelleen yli puolet vastanneista. Niiden osuus, jotka eivät osanneet sanoa mielipiteensä asiasta, kasvoi viime vuoden kuudesta prosentista yhteentoista prosenttiin.

Niiden osuus, jotka eivät koe Venäjää uhkana, pysyi samana viime vuoteen verrattuna, 38 prosentissa.

Kyselyn mukaan eniten uhkaa kokevat naiset ja yli 35-vuotiaat.

-STSKK-

Mainokset

Ikä tuo vaikutteita elämään ja ihmissuhteisiin

Hiukset harvenevat ja harmaantuvat, munuaisten toiminta heikkenee, suolen toiminta hidastuu, lihasten voima vähenee, ellei niitä harjoita. Samassa ihmisessäkin kehon eri osat vanhenevat eri tahtiin. Jos aivot säilyvät terveenä, mieli ja luonne säilyvät hyvin samanlaisina. Vanhenemista ei voi estää, mutta elintavoilla voi vaikuttaa siihen monella tapaa.

HlDASTUMISTA

Vanheneminen on myös luopumista ja hidastumista. Tämä voi aiheuttaa surua.
– Jos itsetunto on rakennettu kovalle työnteolle, eikä enää voikaan tehdä paljon työtä, saattaa masentua. Jos vanhus vaikuttaa alakuloiselta, masennuksesta ja mielialasta kannattaa kysyä. Masennus voi näkyä keskittymiskyvyttömyytenä, ärtyisyytenä ja korostuneina vaivoina tai kipuina.

Vanhuksella voi olla myös monenlaisia pelkoja.
– Se, että joutuu ottamaan apua vastaan, saattaa johtaa huoleen, että menettää itsemääräämisoikeutensa. Rahojen riittävyys huolettaa monia, joskus niitäkin, joilla on varaa. Mielen tai muistin sairastuminen saattaa johtaa voimakkaisiinkin pelkoihin, joihin tarvitaan lääkärin apua.

LUOPUMISTA

Vanhukset joutuvat myös usein luopumaan läheisistään, omat vanhemmat, puoliso ja sisarukset voivat nukkua pois.

– Luopumiset aiheuttavat monenlaisia kriisejä –
Läheisten kuolemasta toipuminen voi kestää kaksikin vuotta. Mutta jos suru ei mene ohi eikä selviä arkisista askareista eikä jaksa pitää itsestään huolta, tarvitaan apua. Sitä voi saada läheisiltä tai sielunnystäviltä, seurakunnasta ja terveyskeskuksesta. Ikäihmisten palvelulailla turvataan toimintakyvyn arvio viikon kuluessa, jos tuntuu, ettei selviä omin avuin kotona.

– Vanhuksilla on usein selkeämpi suhde kuolemaan kuin nuoremmilla. He ovat sitä ajatelleet ja usein siitä keskenäänkin jutelleet. Silti kuolema saattaa pelottaa. Jos niin on, siitäkin olisi hyvä puhua jollekin ystävälle tai vaikkapa lääkärille. Kuolevan oireita voidaan monella tapaa helpottaa.

Siitä, onko Jumalalla tiedossa elämämme kulku ja että meistä pidetään huolta, kysytään. Antaisiko usko siihen kuitenkin turvaa kuolemankin hetkellä?

HYVIÄ IHMISSUHTEITA

Hyvät ihmissuhteet ovat kaikille. Erityisesti hyviä ihmissuhteita tarvitaan silloin, kun alkaa tarvita toisten tukea ja apua.

– Lapset voivat opetella tekemään kotitöitä yhdessä vanhempien kanssa, eivätkä vain mennä kylään valmiille, Asiointi tietokoneen kanssa on monelle vaikeaa ja siinä voivat nuoremmat hyvin auttaa. Varsinkin pienet lapset ovat vanhemmille ja mukana eläville vanhuksille ilon lähde.

Sopiva puuhastelu pitää vanhuksen mielen virkeänä. Lisäksi riittävä uni, liikunta ja monipuolinen ravinto ovat tärkeitä jaksamisen kannalta.

– Kotiaskereitten lisäksi olisi hyvä olla jotain harrastusta, joka vie kodin ulkopuolelle. Ristikoita ja aivojumppaa arvostetaan, mutta toisten ihmisten seura on vielä parempaa. Puutarhan hoidolla on tutkittu olevan suojaavaa vaikutusta. Käsistään taitavalla vanhuksella vielä enemmän.

Vanheneminen ei ole pelkkää luopumista ja luovuttamista.
– Vanheneva omaa nuoria enemmän sosiaalista pääomaa eletyn elämän kokemusten myötä.

-STSKK-

Onko minihame huntua parempi?

Islam nousee maailman suurimmaksi uskonnoksi vuoteen 2070 mennessä, ennustetaan Pew Research Centerin toukokuussa julkaistussa tutkimuksessa. Tämän takia on odotettavissa, että yhä useammassa Euroopan maassa aletaan vaatia lakeja, jotka kieltävät kasvot peittävän hunnun, eli niqabin tai burkan, käytön julkisilla paikoilla ja kouluissa. Ranskassa ja Belgiassa tällaiset lait ovat jo voimassa.

Lakeja perustellaan sillä, että kasvojen peittäminen on eurooppalaisten arvojen vastaista. Toisaalta itse laki on eurooppalaisten arvojen, kuten suvaitsevaisuuden, uskonnonvapauden ja tasa-arvon, kanssa pahasti ristiriidassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin linjannut vuonna 2014, ettei kielto riko ilmaisun- ja uskonnonvapautta.

Kieltoa puolustetaan myös naisten oikeuksilla. Ranskassa ja Belgiassa parlamentaarikot olivat hämmentävän yksimielisiä siitä, että niqabin ja burkan kieltävä laki vapauttaa naiset. Heidän mielestään kasvojen peittäminen ei ole vapaaehtoista, vaan johtuu painostuksesta.

Huntukielto on tavallaan Euroopan sisäistä kolonialismia. Sen avulla kerrotaan eurooppalaisille muslimeille, mikä on sivistynyttä ja kuinka heidän tulisi käyttäytyä. Eurooppalaiset ovat tehneet samaa ennenkin, mutta Lähi-idässä ei muistella siirtomaa-aikoja lämmöllä.

Tutkimusten mukaan eurooppalaiset musliminaiset valitsevat hunnun käytön usein omasta tahdostaan, uskonnollisin perustein ja monesti vastoin perheensä mielipidettä. Koraani ei määrää naisia peittämään kasvojaan. Euroopassakin on varmasti myös tapauksia, joissa nainen käyttää huntua perheen painostuksen takia. Laki ei silti ole oikea tapa korjata tilannetta. Vain muslimiyhteisö itse voi puuttua uskonnosta kumpuaviin käytäntöihin.

Kun Ranskan kasvot peittävien huntujen kielto astui voimaan vuonna 2011, Ranskan sisäministeriön laskujen mukaan laki koski 2 000:ta naista. Noin viidestä miljoonasta muslimista siis vain pieni vähemmistö peitti kasvonsa. Virastoissa ja lentokentällä he ottavat hunnun pois pyydettäessä. Jos heiltä kielletään hunnun käyttö sakon uhalla, he eivät voi osallistua yhteiskunnan toimintaan täyspainoisesti. Kielto rajoittaa myös Ranskaan matkustamista, koska laki koskee turistejakin.

Lain kolmas puolustus liittyy turvallisuuteen, sillä kasvojen peittäminen vaikeuttaa terrori-iskujen tekijöiden tunnistusta. Silti muun muassa Pariisin ja Lontoon terroristit eivät käyttäneet katseita keräävää huntua. Pommin voi piilottaa myös reppuun.

Minihame vapautti länsimaiset naiset 60-luvulla. Siksi emme ymmärrä niitä, jotka käyttävät väljiä ja peittäviä vaatteita, kun paljas pintakin on sallittu. Kasvojen peittämisessä meitä häiritsee myös katsekontaktin muuttuminen yksipuoliseksi. Burka ja niqab tekevät naisesta katsojan ja miehestä kohteen, eli huntu kääntää perinteisen katseen suunnan päälaelleen. Huntu voi suojata naista ja olla vastalause länsimaiselle minihame-estetiikalle, johon liittyvät vahvasti myös laihuus, kauneusleikkaukset ja syömishäiriöt.

Maailmassa on maita, joissa naisten pukeutumisesta on määrätty lailla. Iranissa naisten on pakko peittää hiuksensa ja pukeutua säädyllisesti. Euroopan ei pidä lähteä määrittämään, miten maanosassamme asuva tai vieraileva nainen saa pukeutua.

-STSKK-

Tiede-lehti islamista 2006

Sinunkin juuresi ovat Iranissa
Antiikin kreikkalaiset halusivat unohtaa, miten lännen kulttuuriin vaikuttivat heidän itäiset vihollisensa: iranilaiset eli persialaiset. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että ruusun ja satakielen maa muokkasi klassisia kertomuksiamme, uskonnollisia käsityksiämme ja sairaanhoitolaitostamme – ja jopa suomen kieltä.

Heidän itäiset vihollisensa: iranilaiset eli persialaiset. Nykyisin kuitenkin tiedetään,
että ruusun ja satakielen maa muokkasi klassisia kertomuksiamme,
uskonnollisia käsityksiämme ja sairaanhoitolaitostamme – ja jopa suomen kieltä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2006 [Jaakko Hämeen-Anttila]

Nykysuomalaiset ovat kuulleet Iranista lähinnä kielteisiä asioita. 1970- ja 1980-luvun vaihteessa tiedotusvälineet puivat Iranin vallankumousta, jossa karkotettiin epäsuosituksi tullut ?aahi ja siirryttiin ajatolla Khomeinin johdolla valtiojohtoiseen islamilaiseen fundamentalismiin huntupakkoineen ja tiukkoine sensuureineen. 1980-luvulla esillä oli Iranin ja Irakin välinen sota. Viime aikoina on pohdittu, rikastaako Iran uraania vain voimalatarpeisiin vai ehkä kehittääkseen itselleen ydinpommin. Tapetilla on ollut myös Tanskasta alkaneen pilakuvakiistan vaihe, jossa iranilainen sanomalehti julisti lukijoilleen juutalaisaiheisen pilakuvakilpailun.
Jos tuntee Iranista vain nykyisyyden, käsitys omista juurista jää vajavaiseksi. Iranin vanha kulttuuri on nimittäin vaikuttanut hedelmällisesti Euroopan ja samalla Suomenkin kulttuuriin jo vuosituhansien ajan.

Lähi-idän ja Iranin panos on jäänyt vähälle huomiolle, koska länsimainen historiankirjoitus on omaksunut kulttuurimme alkupisteeksi muinaisen Kreikan. Sieltä kehitystä on seurattu Rooman kautta keskiaikaan ja moderniin Eurooppaan. Tämä Eurooppa-keskeinen maailmankuva syntyi vuoden 500 eKr. tienoilla, kun kreikkalaiset alkoivat persialaissotien aikoihin tehdä eron itsensä ja barbaarien välille.

Sen sijaan varhemmat kreikkalaiset olivat tietoisia siitä, että Välimeren pohjukan kansat muodostivat tasaisen jatkumon. Egypti, Mesopotamia ja hieman myöhemmin Iran olivat innovaatiokeskuksia, joista kulttuurivaikutus säteili ympäristöön.
Orja tarkoitti alkuaan arjaa eli ihmistä

Kielellisesti Iran kuuluu tiukasti yhteen Euroopan kanssa. Iranin nykyistä kieltä, persiaa, kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin, mutta tämä ei tee siitä arabian sukulaista, vaan se on yksiselitteisesti indoeurooppalainen kieli.

Läheisyyden Euroopan valtakieliin huomaa esimerkiksi tärkeimpiä sukulaisuussuhteita tarkoittavista sanoista. Persiaksi isä on pedar (vrt. saks. Vater, engl. father, ruots. fader, far), äiti mâdar (Mutter, mother, moder, mor) ja tytär dokhtar (Tochter, daughter, dotter).

Myös suomen kielessä on muistumia siitä, että iranilaisten ja suomalais-ugrilaisten kansojen asuma-alueet olivat aikanaan lähellä toisiaan.

Esimerkiksi suomen lukusana sata on iranilainen laina; nykypersiassa vastaava lukusana on sad. Toinen esimerkki kertoo varhaisen iranilaisteknologian ylivoimaisuudesta. Kun suomalainen tarttuu vasaraan, hän käyttelee työkalua, jonka nimi tunnetaan jo Iranin muinaiskielestä, avestasta. Siinä nuijaa tarkoittava sana oli vajra [vad?ra]. Suomi on säilyttänyt alkumuodon paljon uskollisemmin kuin nykypersia, jossa sama sana on päätynyt muotoon gorz.

Paljon kansojen välisistä muinaisista suhteista kertoo myös suomen sana orja. Se on laina indoiranilaisista kielistä, joissa se esiintyi muodossa arya tai airya. Iranilaisille se tarkoitti miestä, meikäläistä, ja sillä nimityksellä kansa kutsui jäseniään. Suomalais-ugrilaisilla naapureilla sana siirtyi tarkoittamaan toisesta kansasta siepattuja, myytyjä tai vangiksi joutuneita ihmisiä, orjia.

Kun kansallissosialistinen rotuoppi 1900-luvun alkupuoliskolla alkoi puhua arjalaisista ja orjakansoista, sama sana päätyi suomessa eri muodoissaan tarkoittamaan päinvastaisia asioita. Pohjimmiltaan arjat ja orjat olivat siis samoja ihmisiä. Kansallissosialistiselle rotuopille Intian ja Iranin arjalaiset eivät tosin kelvanneet valituksi kansaksi, vaan ainoastaan germaanit, arjalaisen kansan pohjoinen sivuhaara.

Iranin valtion nimikin tulee tästä samasta sanasta. Keskipersiaksi Iran oli Êrân-?ahr, arjalaisten valtakunta. Alkuosan taustalla on muinaispersian monikon genetiivi airyânâm eli arjalaisten.
Zarathustralaisuus synnytti Saatanan

Jo kielivertailut todistavat muinaisista yhteyksistä, mutta täsmällisemmin kulttuurivaikutteita ja -lainoja päästään tutkimaan niiltä hieman myöhemmiltä ajoilta, joilta on myös kirjallisia lähteitä.

Muinaispersialainen uskonto, zarathustralaisuus, syntyi joskus vuosien 1000 ja 700 eKr. välillä. Se vaikutti muihin uskontoihin, kun Persian suurkuninkaat, akhemenidit, 500-luvulla eKr. valloittivat suuren osan sivistynyttä maailmaa: Anatolian eli nykyisen Turkin kreikkalaisasutuksineen, Mesopotamian eli nykyisen Irakin ja lyhytaikaisesti jopa Egyptin. Samalla muinaispersialainen tarusto tunkeutui eri kansojen tietoisuuteen.
Eniten uskontoihin vaikutti zarathustralaisuuden vahva dualismi, usko hyvän ja pahan kosmiseen vastakkainasetteluun. Hyvä olento, Ahura Mazda, on luonut hyvän luomakunnan, paha olento, Angra Mainyu, on tehnyt parhaansa turmellakseen sen. Kaikki paha – kuten myrkkykäärmeet, haitalliset hyönteiset ja muut vastenmielisiksi koetut eläimet – on siis pahan voiman luomusta. Maailmanhistoria on hyvän ja pahan välistä taistelua, joka lopulta johtaa hyvän voittoon ja pahan tuhoamiseen, mutta me elämme vielä sekoittumisen aikaa, jolloin hyvä ja paha esiintyvät rinnakkain ja toisiinsa sekoittuneina. Hyvyys on samalla myös tietoa ja valoa, pahuus tietämättömyyttä ja pimeyttä.

Juutalaiset tutustuivat tähän ajatteluun akhemenidien aikana, ja Jahve sai rinnalleen pahan kilpailijan, Saatanan. Jobin kirjassa paholainen on jo selvä toimija, Jumalan keskustelukumppani ja vastustaja. (Kysymys Jobin kaltaisesta oikeamielisestä kärsijästä sinänsä on puolestaan mesopotamialaista alkuperää; aihe tunnetaan sikäläisestä nuolenpääkirjallisuudesta.)

Juutalaisuudesta niin Saatana kuin valon ja pimeyden symboliikkakin siirtyivät sitten kristinuskoon ja jäivät osaksi länsimaista kulttuuriperimää. Nykyään sama dualistinen maailmankuva näkyy myös poliittisessa retoriikassa islamilaista maailmaa vastaan käännettynä. Puheet ”pahuuden akselista” nousevat dualistisesta maailmankuvasta, jonka länsi on velkaa Iranille.

Iranin vaikutus hämärtyi historian melskeissä
– 1000-luvun alussa eKr. nykyisen Iranin alueelle vaeltaa pohjoisesta heimoja, joita kutsutaan assyrialaisissa nuolenpääteksteissä muun muassa meedialaisiksi ja persialaisiksi.

– 600- tai 500-luvulla iranilainen Zarathustra esittää oppinsa hyvän ja pahan voiman taistelusta maailmassa. Oppi vaikuttaa juutalaisuuteen ja edelleen kristinuskoon.

– 500-luvulla akhemenidien dynastiaan kuuluva kuningas Kyyros luo Persiasta suurvallan. Hän valtaa muun muassa nykyisen Turkin länsirannikon kreikkalaiskaupungit. Tämä pohjustaa vihamielisyyden kreikkalaisten ja persialaisten – lännen ja idän – välille.

– 500- ja 400-luvun vaihde on Persian loistokautta. Kuningas Dareios I vahvistaa muinaispersian asemaa kirjakielenä, rakennuttaa hienoja palatseja ja luo valtakunnan keskuksia yhdistävän postitieverkon.

– 400-luvun alun persialaissodissa kreikkalaiset voittavat Persian maihinnousujoukot Marathonin taistelussa ja kreikkalainen laivasto lyö persialaiset Salamiin meritaistelussa.

– 400-luvun jälkipuoliskosta tulee kreikkalaisen sivistyksen kulta-aika. Tämän ajan filosofian ja taiteen tuotteita pidetään sittemmin länsimaisen kulttuurin keskeisinä juurina.

– 400-luvun lopulla kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välisessä peloponnesolaissodassa Sparta lyö Persian tuella Ateenan. Sota heikentää sekä Spartaa että Ateenaa niin, että seuraavalla vuosisadalla koko Kreikan johtoon nousee Makedonia.

– 300-luvun lopulla Makedonian hallitsija Aleksanteri Suuri valloittaa Persian. Hellenistinen kulttuuri levittää vaikutteita Aleksanterin laajan valtakunnan alueelta toiselle.

– 100-luvulta eKr. 200-luvulle jKr. Persiaa hallitsee arsakidien dynastia. Itään laajentuvan Rooman kanssa soditaan.

– 200-luvun puolivälistä 600-luvun puoliväliin kestävän sassanidien dynastian aikana zarathustralaisuudesta tulee Persian valtionuskonto.

– 600-luvun puolivälissä arabit valloittavat Persian. Maa islamisoituu muttei arabisoidu. Arabia on kuitenkin oppineiden kielenä 900- ja 1000-luvulle asti, jolloin persia palaa vallitsevaksi kirjakieleksi.

– 900-luvun lopussa turkkilaiset seld?ukit saavat vallan Persiassa ja Syyriassa. Islamilaisten seld?ukkien häätämiseksi Palestiinasta kristityt länsimaat tekevät seuraavina kolmena vuosisatana ristiretkiä seld?ukkien alueelle. Sotimisesta huolimatta idän ja lännen välillä siirtyy keskiajallakin kulttuurivaikutteita, varsinkin ara¬bien valloittamien Pyreneiden niemimaan ja Sisilian kautta.

– 1400-luvulla turkkilaisten ottomaanien valtakunta valloittaa kaakkoista Eurooppaa, mikä lisää islamilaisen maailman ja länsimaiden välistä vihamielisyyttä.

– 1907 Britannia ja Venäjä sopivat Persian jakamisesta etupiireikseen, mutta maa säilyy muodollisesti itsenäisenä.

– 1925 kasakkapäällikkö Reza Khan Pahlavi nousee Persian ?aahiksi.

– 1935 Persian nimi vaihdetaan Iraniksi, joka tarkoittaa arjalaisten maata.

– 1979 ?aahi Mohammed Reza Pahlavi pakenee maasta, ja Iran julistetaan islamilaiseksi tasavallaksi.

Tarina matkasta tuonpuoleiseen levisi

Myös muilla alueilla zarathustralaisuus jäi pysyvästi vaikuttamaan kristinuskoon.

Länsimainen käsitys tuonpuoleisesta sai virikkeitä Iranista jo antiikin aikana. Kun 400- ja 300-luvuilla eKr. elänyt kreikkalaisfilosofi Platon kertoo Valtio-teoksensa kymmenennessä kirjassa tarinan matkasta tuonpuoleiseen, hän antaa päähenkilölle kuvaavan nimen Er (< arya). Platonin tarina pohjautuu iranilaiseen legendaan hurskaasta miehestä, jolle näytetään tuonpuoleinen ja jonka sallitaan palata raportoimaan siitä. Aihe tunnettiin myös Mesopotamian muinaiskirjallisuudessa: Gilgame?-eepoksen nimihenkilön kuollut ystävä Enkidu palaa kertomaan manalan varjoelämästä. Silti lähin vertauskohta Platonin Erin tarinalle löytyy iranilaisesta Arda Virazhin kirjasta.

Kirjan päähenkilö Arda Virazh siirtyy unessa tuonpuoleiseen ja kulkee enkelioppaan kanssa katsomassa, miten syntisille käy kuoleman jälkeen. Herättyään hän tuo tiedon eläville.

Iranista tarina siirtyi Kreikkaan ja Roomaan. Se välittyi myös myöhempään arabialaiseen perimätietoon, jossa profeetta Muhammadin taivasmatkasta kerrotaan vastaavaa legendaa. Siitä aiheen lainasi 1200- ja 1300-luvun vaihteen italialaisrunoilija Dante Alighieri, joka maailmankuulussa Jumalaisessa näytelmässään panee päähenkilön kuvailemaan helvetin, kiirastulen ja paratiisin asukkaiden kohtaloa.

Iranin vaikutus näkyy myös uskonnollisessa sanastossa. Sana paratiisi on persiaa. Se tulee alkujaan avestasta. Pairi-daêza tarkoitti palatsin ympärillä olevaa puistoa, jonne kuninkaat lähtivät metsästämään ja viettämään vapaa-aikaansa. Ylellinen puisto siirtyi hepreassa (pardês) tarkoittamaan taivaallista puutarhaa, paratiisia.
Graalin maljakin iranilaislegendasta

Iranin vanhat uskonnolliset käsitykset periytyivät länsimaille paitsi juutalaisuuden ja kristinuskon myös Rooman valtakunnassa vaikuttaneen iranilaisperäisen mithralaisuuden kautta. Se levisi varsinkin roomalaisten sotilaiden keskuudessa. Mithralaisuus kilpaili kristinuskon kanssa ja hävisi lopulta kisan vaikka oli ehtinyt levitä nykyisen Saksan alueelle asti.

Aivan jäljettömiin mithralaisuus ei silti kadonnut. Sen vaikutus näkyy muun muassa jouluevankeliumissa. Mithra-lapsen uskottiin syntyvän luolassa, ja kristinusko kopioi tätä ajatusta. Jeesuksen syntyminen luolassa oli yksi varhaisen kristinuskon legendoista, vaikka luolan vastineena hämyinen talli lopulta päätyikin kanonisiin evankeliumeihin.

Ripaus iranilaista vaikutetta on mukana myös Graalin maljan legendassa. Sen taustalla on Jamshîdin maljan tarina, joka siirtyi muinaisesta Iranista islamilaisen Iranin tarustoon ja sieltä keskiajan Eurooppaan. Graalin legendan nykyisin muistamamme muoto kertoo maljasta, johon Kristuksen veri kyljen haavasta vuodatettiin. Varhaisempi iranilainen tarina puolestaan kertoo ihmeellisestä maljasta, josta kuningas Jam?îd saattoi nähdä kaikkialle valtakuntaansa. Tämä taianomainen jâm-e Jam, Jam(shîd)in malja, on nykyään päätynyt myös Iranin kansallisen television tunnukseksi.
Keskiajalla vaikutus arabien kautta

600-luvun puolivälissä Iranin historia mullistui, kun arabiarmeijat valloittivat maan ja liittivät sen osaksi arabialais-islamilaista valtakuntaa.

Iranin kulttuurivaikutus ei kuitenkaan vähentynyt, joskin se muuttui vaikeammin määriteltäväksi. Useimmat oppineet kirjoittivat teoksensa arabiaksi ja osana laajempaa yhtenäiskulttuuria. Kun Eurooppa keskiajalla alkoi kehittyä kohti renessanssia, tällä arabialais-islamilaisella kulttuurilla oli vahva rooli, mutta nimenomaan iranilaista elementtiä on vaikea erotella kokonaisuudesta.

Keskiajan tunnetuimpia filosofeja ja lääkäreitä oli iranilainen Ibn Sînâ (k. 1037), josta Euroopassa tuli Avicenna. Hänen tärkeimmät teoksensa käännettiin latinaksi, ja hänen lääketieteellinen oppikirjansa Canon (al-Qânûn) oli Euroopassa käytössä vielä 1600-luvulla. Euroopassa häntä kuitenkin pidettiin arabialaisena viisaana; kirjoittihan Avicenna valtaosan teoksistaan arabiaksi.

Samoin läntinen sairaalalaitos sai vaikutteita Lähi-idästä. Sairaat oli perinteisesti hoidettu kotona – ja köyhät olivat tavallisesti jääneet kokonaan hoidotta. Iranissa lääketieteellinen tutkimus oli yhdistetty sairaiden hoitamiseen hyväntekeväisyytenä, ja Lähi-idän ensimmäinen sairaala syntyi Iranin Gundêshâpûriin. Arabit perivät ajatuksen. Monet hurskaat perustivat omilla varoillaan sairaaloita, jotka testamenttilahjoitusten turvin hoitivat köyhiä ja vähävaraisia.

Eurooppalaiset tutustuivat näihin arabialaisiin sairaaloihin aikana, jolloin Lähi-idän lääketiede ja terveydenhoito olivat omaa luokkaansa. Varhaisimmat eurooppalaiset sairaalat kopioivat Lähi-idän mallia ja niissä potilaita hoidettiin arabialaisen – tai iranilaisen – lääketieteen mukaan.

Iranilaisvaikutus ei rajoittunut länteen, päinvastoin: Keski-Aasiassa ja Pohjois-Intiassa iranilainen kulttuurivaikutus oli voimakasta, ja persiaa käytettiin yhtenä alueen tärkeimmistä kirjakielistä aina 1900-luvun alkuun asti. Turkki ja Intian islamilaiset kielet ovat läpikotaisin persialaistuneita ja molempien alueiden kulttuurit iranilaistaustaisia. Siksi monet myöhemmin Turkista omaksutut kulttuurilainat ovat nekin alkujaan iranilaisia. Esimerkiksi lännen taiteilijoita innoittaneet haaremiunelmat saatiin osmanisulttaanien hovista, mutta sinne haaremijärjestelmä oli siirtynyt Persiasta.

Iran innoitti Goethea ja Puccinia

Keskiajan päättyessä ja uuden ajan koittaessa tilanne oli sikäli muuttunut, että länsimaisesta kulttuurista oli tullut Välimeren alueen johtava kulttuuri. Iranilaisvaikutusta tihkui silti yhä, mutta nyt enää erikoisuutena.

Irania monessa
Iranin kulttuurivaikutus näkyy muun muassa näissä:
– eurooppalaisten kielten sanasto
– ajatus hyvästä ja pahasta kosmisesta voimasta
– ajatus paratiisin puutarhasta
– legenda sankarin matkasta manalaan
– legenda Graalin maljasta
– Tuhannen ja yhden yön tarinat
– Turandot-ooppera
– sairaalajärjestelmän kehitys
– lääketieteen kehitys
– tähtitieteen kehitys
– ruusujen viljely
– poolopeli.

Vahvimmin on uudella ajalla vaikuttanut iranilainen kirjallisuus. 1600-luvulla suurimmassa suosiossa oli iranilainen moraalifilosofi Sa’dî (k. 1292), jonka Ruusutarha käännettiin useimmille Euroopan sivistyskielille.
Ranskalaiskirjailija Jean de La Fontaine käytti hänen tarinoitaan saduissaan. Ruusutarhaan viittasivat teoksissaan myös 1700-luvun ranskalaiskirjailijat Denis Diderot ja Voltaire sekä Saksan kirjallisuuden 1700- ja 1800-luvun vaihteen supertähti Johann Wolfgang von Goethe.

1700-luvulla itämaisen kirjallisuuden klassikoksi nousi Tuhat ja yksi yötä. Lopullisessa muodossaan kirja on arabialainen satukokoelma, mutta useimmat sen tarinoista tulivat arabeille Iranista – tosin osa alkujaan kauempaakin, Intiasta.

Satujen myötä Iranista tuli tarunhohtoinen maa. Ranskalaisfilosofi Montesquieun 1700-luvun alussa julkaisemissa Persialaiskirjeissä Eurooppa esitettiin tarunhohtoisen Iranin silmin. Italialaissäveltäjä Giacomo Puccinin 1900-luvun alun Turandot-oopperan aihe haettiin puolestaan iranilaisen Nezâmî Ganjavîn (k. 1209) eepoksesta. Nimihahmo Turandot tulee suoraan persiasta. Nezâmîn kertomuksessa hän on Tûrân-dokht, turanilaistyttö.

1800-luvulla Eurooppa otti iranilaisen kirjallisuuden vastaan entistä innostuneemmin. Saksassa Goethe teki runoilija Háfezista (k. 1390) osan saksalaista kirjallisuutta. Goethen West-Östlicher Divan (1818) oli oman aikansa hitti, ja sen myötä Háfez, Goethen suora esikuva, tuli tutuksi kaikkialla saksalaisella kulttuurialueella. Vastaavasti 1800-luvun englantilaisrunoilija Edward FitzGeraldin mukaelmista 1000-luvun iranilaisrunoilija Omar Khaijamin mietelmistä tuli maailmanmenestys.

Vasta 1900-luvun jälkipuolella Iran on joutunut eristyksiin ja iranilaisen kulttuurin vaikutus on jäänyt syrjään. Ehkä meidän pitäisi koettaa nähdä Iranin valtiollisen kuoren taakse. Presidentti Ahmadinejadin ja ylimmän uskonnollisen johtajan ajatolla Khamenein jyrkkä linja on vain osa Iranin nykytodellisuutta. Sen lisäksi Iran on paljon muuta. Se on yhä edelleen ruusujen ja satakielten, runoilijoiden ja filosofien maa. Iranin elokuvateollisuus voi hyvin ja tuottaa laadukkaita filmejä, ja iranilainen runous on yhä huomion arvoista. Älkäämme katkaisko tuhansien vuosien yhteyttä päivänpolitiikan takia.

Presidentti Niinistö EK:n seminaarissa: Geopolitiikka tuli takaisin

Presidentti Sauli Niinistön mukaan geopolitiikalla on väistämätön vaikutus talouden suunnitelmille. Euroopan tilanne on muuttunut radikaalisti.

Niinistö sanoi 20 vuotta sitten, että globalisaation uskottiin lähentävän kansakuntia ja vahvistavan rauhaa.

Toisin kävi, Niinistö totesi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaarissa.

Tiivistettynä presidentti Sauli Niinistön mukaan olemme tilanteessa, jossa voi sanoa, että geopolitiikka ohjaa taloutta, ei toisinpäin. Presidentti on sitä mieltä, että Suomen paras kilpailuvaltti on yhteiskunnan eheys.

Presidentti aloitti seminaaripuheensa sanomalla, että hallitusneuvotteluissa härkää on tartuttu tiukasti sarvista.

– Toivottavasti ote pitää.

finland mapSuomea itseään on jo 1940- luvulta lähtien ohjattu geopoliittisesti Suomen eri päämiesten toimesta. Kuten esimerkiksi Suomen 4. Hanhikiven Fennovoiman ydinvoimalan paikka on piirretty Mikkelin Mannerheimin linjauksena 1940 presidentti Kyösti Kallion kotikunta Nivalan läpi suoraan lyhimpää reittiä käyttäen. Helsingistä piirrettynä olisi 5. ydinvoimalan paikka Simossa. Mahdollista on, että 5. ydinvoimala tulee, vaikka kansanedustaja Mauri Pekkarinen niin kovaa näyttäisi vastustavan 5. ydinvoimalaa.

Kyseinen kartta on jo EVAN (Elinkeinoelämän valtuuskunnan) tiedossa. Valtuuskunnan tehtävistä kiistellään. EK:n (elinkeinoelämän keskusliitto) rooli on merkitsevä nostettettaessa Suomi nousuun.

-STSKK-

Keskustan ryhmä tuntee navetan, pihkan ja kalan tuoksun

IMG_1908’Räjähdysmäisesti eduskuntaan on noussut kansanedustaja Juha Sipilä’. Hän kahmi yli 5000 ääntä vuonna 2011 ensikertalaisena. Tämä on myös kuin toisintoa vuoden 2007 eduskuntavaaleista, jolloin kansanedustaja Mirja Vehkaperä nappasi myös yli 5000 ääntä Oulun vaalipiirissä.
Hänen nousuunsa vaikutti voimakkaasti ”Itä-meri ja lohi-adressi” ja hänen kalastajaperhetaustansa tuolloin. Tästä syystä myös kalastusasiat ovat keskustalle omia.

On siis kunnia todeta, että keskustalla oli parempi näkemys jo tuolloin Itämeriongelmista, kalastuskiintiöistä ja kalastuksenhoidosta kuin presidentillämme Tarja Halosella tuolloin. Keskusta piti vain sen asian ”omana tietonaan ja vaikeni”. Vai oliko se liian kova haaste Anneli Jäättenmäen eroprosessin aikana? (Vanhanen-Kiviniemi-kokoonpano).

Voisiko siis Keskustalla olla myös tuntemusta kalan tuoksusta navetan ja pihkan lisäksi?

#keskusta #ymparisto
-STSKK-

Sipilä muutti mielensä Kollajasta

KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä on muuttanut kantansa Kollajan tekoaltaan rakentamisesta. Sipilä on aiemmin julkisesti kannattanut hanketta.

”Kyllä minun oma kantani nyt on tähän avoin”, Sipilä sanoi Vihreälle Langalle Risto Uimosen hänestä kirjoittaman kirjan julkistustilaisuudessa tänään tiistaina.

Keskustan aiempi positiivinen kanta lähti siitä, että Pudasjärven asukkaat olisivat yksimielisesti altaan kannalla. Pudasjärven kunnanhallitus kääntyi hanketta vastaan ja kunnanvaltuusto päätyi kannattamaan sitä yhden äänen enemmistöllä.

Sipilän mukaan hilkulle mennyt päätös muutti asetelmia.

”Jos se viesti sieltä olisi ollut selkeä, niin se olisi ollut eri asia. Nyt me emme ole puolueena uudelleen ehtineet tähän kantaa muodostaa.”

Kirjassa Juha Sipilä – Keskustajohtajan muotokuva puhutaan paljon Sipilän vihreistä arvoista.

Mitä sellaisia kysymyksiä näet, mitkä estäisivät vihreiden olevan mukana hallituksessa keskustan kanssa?

”Ei minulla tällä hetkellä ole sellaisia mielessä. Nehän tulevat hallitusohjelmaneuvotteluissa, ketkä niissä pöydissä sitten ovatkaan mukana.”

Onko luonnonvaraministeriö sellainen asia, mikä täytyy saada läpi?

”Ei, ei se ole. Me olemme esittäneet, että ministereiden määrää pitää selkeästi vähentää, jotta kollegiaalinen ja strateginen työskentelytapa olisi mahdollinen. Tämä on ollut yksi tapa ministeriöiden yhdistämisen listalla. Mutta en pidä sitä kovin keskeisenä, edes keskustelua siitä. Nyt pitäisi keskittyä isoihin asioihin”, Sipilä sanoo.

-STSKK-