Avainsana-arkisto: palveluyhteistyö

Pitääköhän työntekijäjärjestöt Juha Sipilää opettajana ja itseään lapsina?

Työkalujen tarpeesta yhteiskuntasopimuksessa:

Kirjoitukset sanomalehti Kalevassa 12.9 ja 13.9.2011

’Palveluyhteisö ei kehity nykyisellä mallilla’,

jossa yhteiskuntasopimusta on käsitelty seuraavasti:

Kognitiivinen toimintatapa rikkoontuu perustajan osalta perustajan saadessa hyödyn itselleen. Tästä on seurauksena vuorovaikutuksen kärsiminen ja totaalinen pysähtyminen ts. kognitiivinen konflikti. Tässä verrataan yhteisön perustajaa lapsen varhaiseen kehitykseen.

Tutkittavassa mallissa yhteisön perustaja, joka ei tiedä asioista paljoakaan, on edelliseen verrattuna lapsen asemassa opettajaan nähden alituisesti. Näin käytännönläheisen yhteistoiminnan malli rikotaan, eikä vuorovaikutus enää jatku entisenlaisena. Oikeassa mallissa perustaja täytyisi siirtyä opettajan rooliin opittuaan asian ja sitten oppia opettajana vuorovaikutusta. Kun lapset saavuttavat intersubjektiivisuuden, he pystyvät ymmärtämään toistensa pyrkimyksiä ja jakamaan omia kokemuksiaan. (Rogoff 1990, 67).

Esittävä leikki kehittää intersubjektiivisuutta kolmella tasolla saman aikaisesti: affektiivisella, lapset metakommunikoivat saavuttaakseen yhteisen ymmärryksen ja kolmanneksi lapset käyttävät toimintaa ja kieltä kommunikoinnin apuvälineinä. Näiden avulla lapset rakentavat yhteisen leikin kokemuksesta (Göncü 1993, 184-185).

Tuntevatkohan työntekijäjärjestöjen edustajat ehdottaessasi yhteiskuntasopimusta itsensä alituiseen asemaan, jossa yhteistoiminnan malli on mennyt rikki?

Onko muodostunut kognitiivinen konflikti heidän puoleltaan asian yhteydessä?

#eduskuntavaalit

-STSKK-

Investointisuoja syytä selvittää

Parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksesta (TTIP) herättävät huolta yritysten investointisuojasta ja sopimusriitojen sovittelujärjestelmästä.

Yritysten investointisuoja pitää sisällään paljon tärkeämpiäkin asioita kuten yritykseen valtiolle tilittämättömiä varoja; energiaveroja sekä muita veroja yrityksen oikaistussa tuloslaskelmassa [energiavero oli ennen vuotta 2013 9%, nyt yli 23%].

Toistaiseksi kukaan ei pysty varmasti sanomaan, onko huoli aiheellista vai ei. Kesällä 2013 alkaneiden neuvottelujen kulusta tai sisällön painotuksista ei ole annettu eikä saatu tietoa. Jonkinlaisia luonnoksia on ollut jakelussa, mutta ei varmoja tosiseikkoja.

Vapaakauppasopimuksen perusajatus on selkeä ja kannatettava. TTIP:llä on tarkoitus edistää Pohjois-Amerikan ja Euroopan välistä kauppaa. Sopimus pienentää tulleja, vähentää säätelyä ja kaupan esteitä.

Sopimus synnyttäisi maailman suurimman kauppa-alueen. Tutkimuslaitosten mukaan sopimus onnistuessaan kasvattaa kansantuotetta EU-alueella 120 miljardia euroa vuodessa ja Yhdysvalloissa 95 miljardia. TTIP:n talousvaikutukset olisivat tuntuvat.

Vapaakauppa-alueen vastustajilla kivenä kengässä on yritysten investointisuoja. Euroopassa on kerätty miljoona allekirjoittajaa suojaa vastustavaan kansalaisaloitteeseen.

Suojan arvostelijat ovat piirrelleet TTIP:stä kauhukuvia väittäessään, että sopimuksen seurauksena yritysten valta kasvaa ja jossakin tapauksessa jopa ylittää kansallisen itsemääräämisoikeuden. Eurooppalaisen demokratian tukipilarit sortuisivat.

Kannattajien näkemysten perusteella investointisuojalla on tarkoitus turvata reilun pelin mukaisesti amerikkalaisten sijoitukset Euroopassa ja eurooppalaisten Yhdysvalloissa. Ulkomaisia sijoituksia ei saa pakkolunastaa tai kansallistaa muuten kuin yleisen edun sitä edellyttäessä.

Suomen ulkoministeriön mukaan suoja lisää Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena, kun ulkomaiset yritykset voivat olla varmoja oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta markkinoilla. Sama koskee suomalaisyritysten toimintaa muissa maissa.

EU toimii jo tällä tavalla omalla yhteismarkkina-alueellaan, joten harppaus ei periaatteessa ole suuri.

Investointien suojaamisessa herättää oikeutettua huolta yritysten ja valtioiden välinen tulkintariitojen käsittely. Ainakin saatujen tietojen perusteella malli olisi amerikkalainen, jolloin tulkintaerimielisyydet vietäisiin sovitteluun erilliseen välimiesmenettelyn.

Sopimuksella perustettaisiin eurooppalaisen oikeuden yläpuolelle erillinen välimiesmenettely. Tarvittaessa kokoon kutsuttava vaihtuvajäseninen lautakunta koostuisi kolmesta käsittelyssä olevan tapauksen oikeusasiantuntijasta.

Kolmikolla olisi valtuudet määritellä korvaukset, jos esimerkiksi uusi lainsäädäntö tai tuomioistuimen tekemä ratkaisu ei tunnu yrityksestä sijoittajasuojan mukaiselta.

Mikäli tiedot pitävät paikkansa, investointisuojaan sisältyy eurooppalaisen oikeusjärjestelmän kannalta suuria ongelmia. Pahimmillaan ratkaisujen pohjana olisivat liikejuridiset edut, jotka syrjäyttävät kansallisten parlamenttien ja tuomioistuinten tekemät päätökset.

-STSKK-

Kempele tähtää kasvuun. Uutta työtä, asukkaita ja verotuloja

306611_12_2014_uutinen_tuomas_lohi

Tuomas Lohi, 34, aloitti Kempeleen kunnanjohtajana kesäkuussa 2013. Lähde: Forum24.fi

Kempeleen ensi vuoden talousarviosta ja vuosien 2016–17 suunnitelmasta näkyy, mihin kunta pyrkii.
Kempele haluaa uutta työtä ja uusia asukkaita kuntaan niin, että myös verotulot kasvaisivat.
Kempeleessä asui lokakuun lopussa 16 883 ihmistä, ja väkimäärä kasvaa yhä parin prosentin vauhtia.
Myös kunnan verotulot kasvavat, osin vuosi sitten tehdyn reippaan veronkorotuksen myötä.
Tuloveroprosentti on nyt 20,50. Luku on korkea, eikä sitä ole tarkoitus jatkossa hevin nostaa.
Velkaa Kempeleellä on yhä vähän, noin 1 900 euroa asukasta kohden.
Edessä on kuitenkin isoja investointeja, kuten terveyskeskuksen peruskorjaus ja laajennus sekä Zatelliitin alueen liikennejärjestelyt.
– Investoinnit nostavat velan määrää merkittävästi, myöntää kunnanjohtaja Tuomas Lohi.
Enemmän kuin velasta Lohi on huolissaan siitä, miten tuleva sote-uudistus on tarkoitus rahoittaa.
Huolena ovat myös valtionosuuksien leikkaukset ja se, miten taantuma vaikuttaa työllisyyteen ja tonttien kysyntään.

Kova tavoite

Tuomas Lohen mielestä olennainen lähivuosien tehtävä on päättää valtion ja kuntien työnjaosta.
– Trendihän on ollut, että valtio lisää ja siirtää tehtäviä kunnille ilman, että rahoitus seuraisi perässä.
Lähivuosina Kempele ei aio turvautua veronkorotuksiin. Lohi myöntää, että tavoite on kasvukunnalle kova.
– Tarvitsemme nyt vahvaa talousjohtamista, sitoutumista sekä vastuunkantoa.
Tiukka talousote koskee koko kuntakonsernia, kun tavoitteena on tuottaa palvelut nykyistä edullisemmin.
– Käytännössä kyse on henkilöstösuunnittelusta ja tuotantotapojen tarkastelusta: oma vai ostopalvelu?
Kempele tekee jo työtä sen puolesta, että rakenteita voitaisiin uusia, töitä järkeistää ja rönsyjä karsia.
– Osa muutoksista johtaa säästöihin nopeasti, osa vuosien kuluessa, osa selkiyttää työtapoja, Lohi selvittää.
Samalla hän muistuttaa, että menokurin rinnalla tulopohjaa pitää vahvistaa.
– Veronkorotusten sijaan Kempele panostaa elinvoimaa pönkittäviin toimenpiteisiin.
Uudet yritykset ja työpaikat, kunnan tunnettuuden lisääminen. Siinä tavoitteita lähivuosille.
Lohen mielestä Kempeleellä on ainekset menestyä: on runsaasti kaavallista potentiaalia ja rakennusoikeutta kaupan, teollisuuden ja matkailun tarpeisiin.

-STSKK-

”Kansa kestää päätökset”. Sipilä luottaa muutosvalmiuteen ja kriisitietoisuuteen

”Kansa kestää päätökset”. Sipilä luottaa muutosvalmiuteen ja kriisitietoisuuteen | Forum24 Oulu.

Tyytyväisten asukkaiden Kempele

Lähde  omakoti 1/2014

Lähde omakoti 1/2014

Asukkaat viihtyvät vireässä, silti maaseutumaisen rauhallisessa Kempeleessä. Palvelut, varsinkin terveydenhoito, saavat palvelukyselyissä hyvät pisteet. Kätevä sijainti kymmemen minuutin ajomatkan päästä Oulusta, erinomaiset liikenneyhteydet, ”hyvä tonttitarjonta sekä Oulua edullisemmat asumiskustannukset houkuttelevat nuoria perheitä Kempeleeseen.

Lähes kymmenen vuotta Kempeleen Ylikylässä kauppakeskus Zeppeliinin ja uimahalli Zimmarin kupeessa asunut Tabellin perhe, Jaana ja Alpo sekä lapset Laura (12) ja Emmi Kiukas, (16) viihtyy Kempeleessä todella hyvin.- Tykkäämme siitä, että koulu ja Zeppeliini palveluineen ovat vieressä. Zeppelünistä saamne kaiken tarvittavan, siksi minulla tulee käytyä Oulussa vain muutaman kerran vuodessa, kertoo Jaana Tabell. Hän työskentelee Honkasen päiväkodissa lastenhoitajana.
-Vaikka kaikki palvelut löytyvät läheltä, täällä Ylikylässä on vähän kuin maalla asuisi, koska lähellä on maatila lehmineen sekä viljelyksiä. Ulkoilumaastotkin ovat tosi hienot; koiraladulla talviset maisemat ovat kuin erämaassa!

Jonottamatta lääkäriin

Ylikylän koulun kuudetta luokkaa käyvä Laura Tabell ja Oulun Kontinkankaalla lähihoitajaksi opiskeleva Emmi Kiukas arvostavat Kempeleen rauhallisuutta ja turvallisuutta. Laura tykkää käydä Zimmarissa uimassa ja Emmi käy usein kavereidensa kanssa Zeppeliinissä shoppailemassa ja kahvilla. Jaana Tabell arvostaa erityisesti Kempeleen toimivia terveyskeskuspalveluj a.
– Jossakin kunnissa valitetaan, että hammaslääkäriin ja terveyskeskukseen on vaikeaa päästä, kun ajanvarauksesta ei vastata puhelimeen.
– Jos Kempeleessä ajanvarauspuhelimeen ei vastata, voi jättää viestin vastaajaan ja ajanvarauksesta soitetaan viiden minuutin päästä takaisin. Olen joka kerta soittaessani saanut samalle päivälle akuuttiajan, hän toteaa tyytyväisenä. – Täällä myös omalääkäri toimii elimeillä on ollut monta vuotta sama lääkäri, joka tietää perheen terveysasiat. Samalääkäri toimii myös Lauran kouluterveydenhoidossa.

Nuorekas kunta

Kempele on kasvanut melkoista vauhtia. Kun kunnassa oli 1990-luvun alussa noin 8 000 asukasta, nykyään asukasmäärä lähentelee 17 000:TA, eli asukasmäärä on tuplaantunut parissa vuosikymmenessä. Kunnan vireydestä kertoo myös se, että vuonna 1992 avattua Pohjois-Suomen suurinta kauppakeskusta Zeppeliiniå laajennettiin kolmanneksella vuonna 2011. Kempele on maankäyttöpäällikkö Petri Joron mukaan varsinkin nuorten perheiden suosiossa.

– Tämä on ollut nuorekas perheellisten kunta jo pitkään. Nuorisoa ja työikäisiä on lähes 90 prosenttia kuntalaisista hän sanoo. ’

Kempeleen asukkaat osallistuvat parin vuoden välein Oulun seudun palveluja koskevaan palvelukyselyyn. Kempeleen kunnan elinkeinoasiantuntija Pekka Salmela kertoo, että Kempele on palvelupisteissä kirinyt ensimmäiseksi tai toiseksi kerta toisensa jälkeen. ”

– Terveyspalvelut, terveyskeskus, kirjasto, uimahalli Zimmari sekä Zeppelünin palvelut keräävät korkeat pisteet, hän summaa. ’

Petri Joro lisää listaan lyhyet etäisyydet, viihtyisyyden, luonnon ja ympäristön, kuntapalvelut sekä asutuksen itäpuolen virkistysalueet. Lisäksi Kempeleessä on Oulun ohella seutukunnan halvimmat asumiskustannukset. Kempeleessä on jopa Ouluakin halvemmat puhtaan veden j ätevesirnaksut.

-Kempeleessä on oma vakiintunut asujakuntansa, ja usein tyytyväisyys täällä asumiseen periytyy sukupolvelta toiselle. Muualta muuttaville Kempeleellä on sijaintinsa puolesta Oulun kupeessa imua luonnostaan, Joro toteaa.

Kempele on pyrkinyt usean vuodenajan hallittuun yhden, kahden prosentin väestönkasvuun ja onnistunut oman maanomistuksen ansiosta tavoitteessaan.

– Olemme pitäneet tonttien hintatason vakaana eli hinnat ovat kohtuulliset eikä tontteja ole tarvinnut myydä polkuhintaan. Myymme vuosittain noin 40 omakotitalotonttia, Joro kertoo.

– Tonttien koko on ollut 1 000 neliöstä 1 400 neliöön, nyt tonttitarjontaa laajennetaan myös pienempiin noin 800 neliön tontteihin, Pekka Salmela mainitsee.

Merkittäviä  liikenneuudistuksia

Merkittävin liikenteellinen uudistus Kempeleessä tapahtuu vuonna 2016, kun VR avaa paikkakunnalle oman henkilöliikenneaseman, jolle Intercity-junat pysähtyvät. Vanhaa historiallista asemarakennusta aiotaan tarjota esimerkiksi kahvila- tai ravintolakäyttöön.

Toimiva moottoritieliikenne paranee entisestään, kun Ouluntullin ja Zeppeliinin liittymien välille rakennetaan uusi, varsinkin kuntakeslcusta palveleva liittymä.

– Se helpottaa itä- ja länsipuolen välistä liikennettä radan ali sekä avaa suoran yhteyden Zatelliitin kauppa-alueelle. Tämä on suuri asia Kempeleelle liikenteellisesti, koska se purkaa Zeppeliinin liikenneruuhkia ja luo mahdollisuuksia kaupalliselle laajentumiselle, Petri Joro toteaa.

Syksyllä 2013 avattu tieliikenneyhteys Linnakankaan asuinalueelta Ouluntullin liittymään helpottaa kunnan itäpuolen asuinalueiden liikennettä muualle kuntaan sekä ennen kaikkeamoottoritielle. Tämä on lisännyt alueen vetovoimaa entisestään Oulun ja Kempeleen rajalla.

Viime vuosien trendinä on ollut lähiseutujen vanhemman väen muuttaminen Kempeleen kuntakeskuksen kerrostaloihin.

–  Ikääntyvä sukupolvi ei halua Oulun keskustaan, vaan he tulevat tänne palvelujen viereen lähelle omia lapsia, Pekka Salmela kertoo.

-stskk-

Oulun seudun kunnat toiminnassa 2014-2016

Oulu on hyväntuulinen, helposti lähestyttävä, huomaavainen ja vieraanvarainen. Uuttera ja innostava asiantuntija. Omaperäisten tapahtumien ja tempausten taitaja.

Oulun asenne on peräänantamaton. Se on aina onnistunut voittamaan haasteensa – ja tietää voittavansa ne vastedeskin. Kaupunkiseutua leimaa vahva luottamus ahkeruuteen, yrittäjyyteen sekä reiluun ja ripeään yhdessä tekemisen kulttuuriin, johon on helppo päästä mukaan. Oulu toivottaa vieraansa aidosti tervetulleiksi – ja sen myös huomaa.

Ouluun jo liitetyt alueet saavat kukin oman kouluhankkeensa kuten Kiimingissä nyt tapahtuu. Yli-kiimingissä alkaa pilottikokeilu terveysasemalla. Haukiputaan surullisen kuuluisa taisto virkistysuimalan Jatulin ja Virpiniemen virkistysalueen ylläpitämiseksi kaipaa lisää satsausta ja näin saataisiin väestön liikkuminen käännettyä muuttovoittoisuudeksi.

Hiukan altavastaajina toimivat Kempeleen ja Limingan kunnat. Kempele elää kuitenkin vahvasti yrittäjyydestään ja Liminka haluaa säilyttää maaseutumaiset piirteensä.

Oulun yhdistymissopimuksessa mainitaan reilu ja asianmukainen yhteistyö toimijoidensa kanssa vaikka toimijoita olisivat jotkut ympäristökunnista. Liminkaa tietenkin rohkaistaan säilyttämään maaseutumaiset piirteensä huolimatta niistä kovista taloudellisista tavoitteista mitkä keskuskunta Oulu on joutunut vuosille 2014-2016 hyväksymään.

Yhdistymissopimuksesta löytyy viilattavaa. Yhdistymissopimukseen asiantuntijoiden huomauttamat kohdat tullee korjattua tämän vuoden aikana. Uusi liitosehdotus ei olisi mikään pakkoliitos.

Yhdistettynä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Mahdollisuudet ja uhkat näin tulisivat käsiteltyä, joskin vuorovaikutteisuutta palkanalennustoimissa, työllisyys- ja eläkeasioissa kaivattaisiin enemmän.

Oulunseudun kuntien ohjaustoimet 2014-2016

Kuntien strategioiden tuotoksina ovat syntyneet niin kutsutut ”kuntien brändipersoonat”, väitetään Oulun kaupungin uudessa brändikäsikirjassa. Tällöin ”brändäys” saa  jokaisen ”jätti-Ouluun” liitettävän kunnan laskelmiin aivan uuden lähestymistavan. Tätä uutta lähestymistapaa käsiteltiin jo helmikuussa 2012 esitetyissä suur-Oulun tunnuslukulaskelmissa kunkin kunnan huoltosuhdelukuina, joista läpinäkyvin luku on verotulo suhteessa asukas. Tämä luku vaatisi ”brändäyksessä” lisää selvitystä vaativan tulkinnan. Tällöin myös nähdään kunkin kunnan tunnuslukutilastot oikaistuna jatkossa.

Surullisen kuuluisaksi tulleen Haukiputaan tunnusluvuissa ei tarvitsisi enää ”pysähtyä” vaan Haukipudas saisi aivan oman ”brändinsä” tulevaisuudessa asukkaan ja yhteistä luottamusta saaneen päätöksentekijän näkökulmista.

Brändäys saisi aivan uuden ulottuvuuden kunkin kunnan selviytymisessä ja kehitettyä kaavaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää kaikissa Suomen mikseipä koko maailman kunnissa ja yhteisöissä.

Brändi nimenä ei tuo mitään uutta pelastusta kunnan tilastoihin vaan nimi tuo aivan uuden ohjaustoimenpiteen kunnan ohjauksessa.

Ohjaukseen ovat vaikuttamassa tasapuolisesti kaikki vallitsevat osapuolet niiden painopisteiden suhteessa, jotka aina kyseiseen kuntaan on valittu yksimielisesti.

Kunnissa on yleisesti tiedostettu keskuskunnan periksiantamattomuus, joten tällä ohjaustoimenpiteellä voidaan ehkäistä ne ympäristökuntiin vaikuttavat negatiiviset  toimet nyt ja  kuntaliitoksien etenemisenkin aikana ja jälkeen.

Asiaa käsitellään jo kuumiksi käyvissä keskusteluissa Kempeleen ja Limingan liittämiseksi Ouluun.

Ohjaustoimenpide vetäisi vertoja Pekka Himasen tulevaisuudentutkimusraporttiin suhteessa terveydenhuollon, tyytyväisen asumisen ja päätöksenteon suhteen toimiessa.

-stskk-