Avainsana-arkisto: päätöksenteko

Englanti juksaa Suomea 100-0

Britannian puolustusministeri kertoo LM:n haastattelussa tänään, että Suomi voi pyytää meiltä apua. Hän toteaa haastattelussa, että Suomi voi pitää JEF-maita liittolaisinaan.

Suomi allekirjoittaa perjantaina  Tukholmassa sopimuksen liittymisestä Britannian johtamiin nopean toiminnan taistelujoukkoihin, joiden vahvuus on noin 10 000 sotilasta.  JEF-joukkoja (Joint Expeditionary Forces)  voidaan käyttää sotilasoperaatioihin missä tahansa, myös Suomen maaperällä.

Vuoden 2018 loppuun mennessä toimintavalmiuden saavuttaviin joukkoihin kuuluu maavoimien erikois- ja panssarijoukkojen, merivoimien ja ilmavoimien yksiköitä, muun muassa laskuvarjosotilaita.

Britannian puolustusministeri Michael Fallon kertoo Lännen Median haastattelussa, että JEF-joukkoja voidaan tositilanteessa käyttää nopeammin ja joustavammin kuin Naton tai EU:n alaisia joukkoja.

JEF ei ole Nato, Fallon selittelee. Hän väittää ettei JEF-joukot ketteryydessään ole omaamassa byrokraattista päätöksentekoa, joka viittaisi tietenkin hitaampaan toimintaan humanitäärisissä ja pienemmissä sotilastehtävissä. Herää kysymys miten isompien joukkojen liikuttelu tapahtuu. Ei ainakaan niin nopeasti kuin JEF-joukoille luvattu.

Vastaus on kyllä, sanoo Fallon. Suomi ei ole yksin, eikä Suomen pitäisi olla yksin, Fallon selittää.

Pitänee muistuttaa, että Suomen selviydyttyä sodasta, Suomi maksoi lännelle velkansa maailmassa ensimmäisenä. Tätä Englanti ei katsonut hyvällä eikä muutenkaan toiminut yhteistyössä Suomen kanssa heti sodan jälkeen eikä ennen. Englannin pitää todella osoittaa, miten paljon se välittää Suomesta sitoutuen.

Eikä myös Ranskankaan kanssa Englannilla silloin mennyt hyvin. Nyt Ranska olisi Suomelle hyvä rauhankumppani edistämään EU:n tavoitetta ja myös vaihtoehto Englannin ehdottamalle hävittäjähankinnalle. Saa nähdä kumpi hävittäjiä tarjoava maa vetää pisimmän korren.

Nyt Suomi liittyy perjantaina Ruotsin (Sweden) rinnalla JEF-maihin. Suomi on suomalainen, ei englantilainen eikä ruotsalainen. Suomi jättää poliittisen unionin luottaen samanmielisyyteen (samat tavoitteet).

-STSKK-


Median kognitiivinen konflikti – Presidentti Niinistö oikeilla jäljillä

Löydä tie, polku, valmiit puut odottavat perillä, saunan ja rannan. Kivisen sydämen kuitenkin teille annan, kirjoittaa aikamme presidentti Urho Kaleva Kekkonen (UKK) päiväkirjassaan. Lisää paljastuksia aikamme presidentistä on juuri julkaistussa Maarit Törkön kirjoittamassa UKK-kirjassa ”Olen suuri raukka”.

Tätä lukiessaan presidenttimme Sauli Niinistö voi todeta hänen ulkopolitiikkansa olevan paikallaan.Hänen äänensä on kuin ”Kekkosen ääni”, kuitenkin sovitteleva, ”kuin kirjan henkilöllä, Urholla”. Presidenttimme ottaa kantaa asioihin. Tästä hyvä esimerkki on hänen viimeksi ehdottama sopimus Itämeren maille käyttää lentokoneissa transpondereita (transponders, flight radar sensors), tunnistimet koko lennon ajan päällä. Presidentin oikeus on ajaa ulkopolitiikkaa turvallisuutemme vaarantuessa eritoten. 

Molemminpuolisia virheitä on tehty, se täytyy myöntää, kaikkien osapuolten lentotoiminnassa, kertoo flightradar24.comia seurannut henkilö. Varoittavia esimerkkejä on nähty Itämeren päällä nato-harjoitusten yhteydessä. Myöskin myöhemmin kesällä Saksan ja Suomen Utin puolustusvoimien lentokentän välisissä lennoissa on tapahtunut ylilyöntejä juuri ennen Suomen ja Venäjän rajaa käännyttäessä. Näin kertoo hän, joka lentää Rovaniemen lennostossa hornetia, sanoo, että Suomi on jo monena vuonna yhdessä Norjan kanssa tehnyt nato-yhteensopivia tarkistuslentoja pohjoisessa.

Kansa yhdessä presidentti Niinistön kanssa näkee median haasteena. Helsingin sanomat yhdessä yliopiston professorin kanssa eilisen pressiklubin vieraana ovat yhdessä samaa mieltä siitä, että tässä on nato-keskustelu taustalla aiheuttamassa hämminkiä. Tätä mieltä oli myös keskusteluun osallistunut sdp:n istuva kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Helsingin sanomat ovat itse natoliittymisen kannalla ilmoittaessaan asian keskustelussa näin. Heinäluomalta tivattiin syytä, että miksi tämä nato-keskustelu on mennyt tähän suuntaan nyt.

Hän vastasi, että Venäjällä on tämä Niinistön aloite sekoitettu nato-keskusteluksi ja että Suomen media työstää näitä Venäjältä lähteneitä kommentteja.

Suomen kansa nato-asian läheltä seuranneen henkilön mukaan tietää jo tämän Suomen kauan aikaa harjoitetun nato-toiminnan. Tästä myös presidenttimme on hyvin tietoinen. Asia ei nyt ole selvittää mitä me natossa teemme vaan mitkä ovat ne ehdot ja vastuut natoon liityttäessä virallisesti. Hyvää harjoitustoimintaa natolennot ovat olleet kunkin maan osalta, ovatpa ne Itämeren maista sitten Venäjä, Viro, Puola, Liettua tai Latvia ja länsimaista Suomi, Saksa, Tanska, Ruotsi ja Norja. Hyvin kansainväliseen ja tärkeään asiaan on siviililennoista eritoten presidenttimme Sauli Niinistö ottanut kantaa.

Mitä tulee valtamedian eri osapuolten kognitiiviseen konfliktiin, josta myös pääministerimme Juha Sipilä ohimennen mainitsi hiekkalaatikkoleikkien hallituksessa olevan ohi, sivalti maininta osaltaan myös mediaa. Syystä kylläkin. Suomen media on tällä hetkellä siinä tilassa, että kun laatikolla hiekka lentää silmiin, pitää antaa takaisin, huolimatta siitä mistä asian paisuttelu on lähtöisin. Siinä media menee hankkeissaan hakoteille pilaamaan uskottavuuttaan ja antamaan muille medioille tilaa. Tästä Helsingin sanomat on hyvä esimerkki.

Kognitiivinen toimintatapa rikkoontuu perustajan osalta perustajan saadessa hyödyn itselleen. Tästä on seurauksena vuorovaikutuksen kärsiminen ja totaalinen pysähtyminen ts. kognitiivinen konflikti. Tässä verrataan perustajaa ”lapsen” varhaiseen luonnolliseen kehitykseen. Perustaja on tässä mielessä Helsingin sanomat.

Oikeassa mallissa perustaja täytyisi siirtyä opettajan (oikean median) rooliin opittuaan asian ja sitten oppia itse vuorovaikutusta ja hyötyä siitä. Kun saavutetaan intersubjektiivisuus asioiden käsittelyssä, he pystyvät ymmärtämään toistensa pyrkimyksiä ja jakamaan omia kokemuksiaan. (Rogoff 1990, 67). Tämä on hyvä esimerkki presidentin lehdistöstä Venäjällä, miksei Suomessakin?

Nyt olisi hyvä aika valtamedian Suomessa kuulla, kokea ja jakaa mitä presidentillämme on sanottavaa. Monikaan lehden toimituksessa ei tiedä mihin me olemme menossa, mistä syntyy yhteenkuuluvaisuuden henki. Sitä voisi kysyä YLEn toimittaja Ville Haapasalolta ja kansoilta Villen kierrettyä alkuperäiskansojen keskuudessa Venäjällä.

Suomi on Venäjän etupiiriä kauttakulkuliikenteensä ansiosta. Suurlähettiläät niin Venäjältä kuin Ruotsista kutsutaan pois. Niin, että Suomen valtio voi tehdä päätöksen liittymisestä natoon huolimatta pohjoismaisesta yhteistyöstä ja Venäjä-yhteistyöstä. Silloin kun hyvät nato-harjoittelut on suoritettu alkaa sota. Silloin kun median on hyvä tiedottaa ja jakaa presidenttimme sanomiset, ollaan hyvin lähellä selkkausta, joka voi olla maallemme kohtalokas. Tätä tukee myös se jos kansalta ei kysytä enää mitään.

СТСКК 

Eduskuntavaalit 2015: Keskustan haaste

Vaalikone on ollut kovassa testissä eri sanomalehtitalojen osalta. Uusia kansanedustajia tulee tilalle ja entisiä tippuu. Kovimman kisan tutkimuksissa tullaan puolueista käymään keskustan Oulun yhteisen vaalipiirin alueelta yhden ehdokkaan osalta. Yhteiseen vaalipiiriin kuuluvat Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Koillismaalta Taivalkoski ja Kuusamo.

Oulusta todennäköisesti tulevat menemään suoraan läpi kolme kansanedustajaehdokasta: Juha Sipilä nro 75, Hannu Takkula nro 76 ja Mirja Vehkaperä nro 78.
Oulun lähikunnista Tapani Tölli numerolla 77, Haapavedeltä kansanedustajaehdokas Antti Rantakangas numerolla 74 ja Sotkamosta ehdokas Timo Korhonen numerolla 65. Näiden ehdokkaiden lisäksi vain yksi ehdokas todennäköisesti nousee uutena kansanedustajaehdokkaana eduskuntaan.

Koko maan äänisaalis keskustalle näyttelee reilusti yli 20 %. Kova kisa on keskustalle, koska Lapin vaalipiiristä siirtyneelle Hannu Takkulalle povataan myös äänisaalista nyt, toisin kuin edellisissä eduskuntavaaleissa 2011 jolloin Takkula jäi rannalle. Mieleen tulee kansanedustaja Juha Sipilä. Hän kahmi yli 5000 ääntä vuonna 2011 ensikertalaisena. Tämä on myös kuin toisintoa vuoden 2007 eduskuntavaaleista, jolloin kansanedustaja Mirja Vehkaperä nappasi myös yli 5000 ääntä Oulun vaalipiirissä. Näin vaikkakaan nuo äänimäärät eivät pitäneet vaikuttaa Hannu Takkulan rannalle jäämiseen.

Vaikka kysymyksessä on yhteinen vaalipiiri ja ääniä tulee molemmilta äänestysalueilta ristiin, on epätodennäköistä, että Oulun alueelta nousee enää 5000 äänen saalistajaa. Siksi on tärkeää, että myös Oulun vaalipiirin alueella osattaisiin äänestää mieluisaa ehdokasta vaikkapa Kainuusta tai Koillismaalta niin ettei ääniä jäisi antamatta epätietoisuuteen perustuen oman yhteisen vaalipiirin vaikuttajista.

-STSKK-
#eduskuntavaalit #vaalit