Avainsana-arkisto: oppiminen

Pitääköhän työntekijäjärjestöt Juha Sipilää opettajana ja itseään lapsina?

Työkalujen tarpeesta yhteiskuntasopimuksessa:

Kirjoitukset sanomalehti Kalevassa 12.9 ja 13.9.2011

’Palveluyhteisö ei kehity nykyisellä mallilla’,

jossa yhteiskuntasopimusta on käsitelty seuraavasti:

Kognitiivinen toimintatapa rikkoontuu perustajan osalta perustajan saadessa hyödyn itselleen. Tästä on seurauksena vuorovaikutuksen kärsiminen ja totaalinen pysähtyminen ts. kognitiivinen konflikti. Tässä verrataan yhteisön perustajaa lapsen varhaiseen kehitykseen.

Tutkittavassa mallissa yhteisön perustaja, joka ei tiedä asioista paljoakaan, on edelliseen verrattuna lapsen asemassa opettajaan nähden alituisesti. Näin käytännönläheisen yhteistoiminnan malli rikotaan, eikä vuorovaikutus enää jatku entisenlaisena. Oikeassa mallissa perustaja täytyisi siirtyä opettajan rooliin opittuaan asian ja sitten oppia opettajana vuorovaikutusta. Kun lapset saavuttavat intersubjektiivisuuden, he pystyvät ymmärtämään toistensa pyrkimyksiä ja jakamaan omia kokemuksiaan. (Rogoff 1990, 67).

Esittävä leikki kehittää intersubjektiivisuutta kolmella tasolla saman aikaisesti: affektiivisella, lapset metakommunikoivat saavuttaakseen yhteisen ymmärryksen ja kolmanneksi lapset käyttävät toimintaa ja kieltä kommunikoinnin apuvälineinä. Näiden avulla lapset rakentavat yhteisen leikin kokemuksesta (Göncü 1993, 184-185).

Tuntevatkohan työntekijäjärjestöjen edustajat ehdottaessasi yhteiskuntasopimusta itsensä alituiseen asemaan, jossa yhteistoiminnan malli on mennyt rikki?

Onko muodostunut kognitiivinen konflikti heidän puoleltaan asian yhteydessä?

#eduskuntavaalit

-STSKK-

Mainokset

Kuinka Kesko sai alkunsa vuonna 1966

Keskon johto on viime vuosien aikana vaihtunut useaan tahtiin. Viime vuoden vaihteessa Ruoka-Keskon ja Rautakeskon K-Rautojen ja Rautian vetäjät vaihtuivat. K-Rautojen ja Rautian tulosta pyrittiin vaihdoksella jatkossa vahvistamaan. Toimivan Ruoka-Keskon toimintaa kehitetään edelleen asiakasläheisemmäksi.

Uutena palveluna asiakas saa ruokatarjoukset suoraan esimerkiksi omaan kännykkään tai älykkääseen rannekelloon vain hyväksymällä palvelun ehdot alkaessaan käyttää palvelua.

Uusi sopimus ohjelmatuottajan kanssa antaa markkinajohtajuuden rannekellosovelluksiin kaupan tarjouksia paikallisesti jaettaessa. Leiki-järjestelmä on käytössä jo useassa ohjelmatuottajan järjestelmässä kuten Yle-Areenassa Keskon ohella.

Leiki-ohjelma profiloi asiakkaat, kohderyhmän ja saa aikaan banner-tyyppiset tarjoukset laitteisiin perille missä asiakas kulloinkin oleskelee.

Tämä kehitys on mullistanut asiakasta ajattelevan markkinoinnin voimakkaasti Keskon toiminnassa vuodesta 1966. Viime vuosina on panostettu voimakkaasti kauppiaskoulutuksiin joita järjestetään noin 2000 kaupan tarpeisiin. Nyt on tarkoitus seuraavaksi lujittaa ja vahvistaa kenttää uuden markkinointitavan ja toiminnan kasvattamiseksi.

Keskon ketjutoimintaan kuuluu kauppoja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä.

Kauppakonserni Kesko kehittää aluetoimintaansa ja uudistaa kotimaan aluejakonsa. Yhtiö tiedotti asiasta äskettäin.

Keskon uusi aluejako on ensi vuoden alusta alkaen pääkaupunkiseutu, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Keski-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Yhtiö vahvistaa kauppaketjujensa roolia maakunnissa. Tämä tarkoittaa muun muassa K-kauppiaiden ensisijaisina yhteistyötahoina toimivien alueellisten ketjupäälliköiden määrän lisäämistä.

Keskon aluejohtajat edustavat alueellaan koko Kesko-konsernia ja heidän tehtävänään on alueellisten kauppapaikkahankkeiden valmistelu kaikilla toimialoilla.

Myös alueellinen viestintä ja sidosryhmäyhteistyö ovat heidän ohjauksessaan.

Putinin lahja Oulusta. Ensimmäinen YotaPhone

Putinin lahja Oulusta. Ensimmäinen YotaPhone suunniteltiin Elektroniikkatiellä | Forum24 Oulu.

Sanginjoki – päätös ei kuulunut valtuustolle

Lähteet vai kulta Rautaruukin kultatutkimus 7 % KULTAA Lähde:maakunta-arkisto

Lähteet vai vihreä kulta
Lähde:maakunta-arkisto

Kansallisen Kokoomuksen   jalan sija kaupunginhallituksessa on sen verran kova että:

Suomen Keskustan vaalilupaukset pitäisi nyt Oulussa täyttää, kaupunginjohtaja Matti Pennasen on nyt oltava sanansa mittainen mies Suomen Keskustan lupauksille, olla kotona nyt. Saataisiin myös vapaaehtoinen suojelu käyntiin sellaisella alueella, josta ei olisi kenellekään haittaa. Tässä olisi nyt myös aihetta korjata asia, minkä keskusta on sisällään hallinto-oikeuden virheellisen päätöksen mukaan hyväksynyt.

Sanginjoen ulkometsän käyttö on sen verran rassaavaa eritoten kun kaupunginvaltuutettu Anna-Kaisa Lepistö painoi väärää nappia nimeltä mainitsemattoman toisen samaa puoluetta olevan kaupunginvaltuutetun häiritessä Anna-Kaisa Lepistön äänestyskäyttäytymistä.

Normaali vaalissa häiriköivä äänestäjä poistettaisiin äänestyssalista vaikka voimakeinoin, joka olisi tässä tapauksessa olisi ollut suotavaa. Sen verran Anna-Kaisa Lepistön häirintä oli kovaa.

Eduskunnassa ympäristöministeri Ville Niinistön sijalle valitun Sanni Grahn-Laasosen mukaan tulevissa soiden suojeluohjelmissa perustuttaisiin vapaaehtoisuuden pohjalta toimiviin soidensuojeluratkaisuihin.

Sitä, onko Sanginjoen ulkometsän suojelu soidensuojeluohjelmiin kuulunutta aluetta, painotetaan hyvin voimakkaasti.

Sanni Grahn -Laasosen ratkaisu sai yllättävästi Oulun kaupunginhallituksen antamaan lausunnon, ettei hallintomenettelyvirhettä ole tapahtunut keskustan Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa äänestettäessä Sanginjoen ulkometsän käytöstä puolesta ja vastaan.Miksi Sanni Grahn-Laasonen heräsi kyseiseen asiaan vasta nyt eikä silloin kun asiasta äänestettiin?

Tuija Pohjolan esitys ulkometsän suojelusta kaatui niukasti äänin 9-8.

Tätä myös kannatti Veikko Ervasti, ensimmäisen kerran urallaan, ilman populismin häivääkään, onnistuneesti. Vaan keskustapa tällöin otti takkiinsa Anna-Kaisa Lepistön äänestyksen suhteen  ja hallintomenettelyvirhe syntyi.

Oulun seudun kunnat toiminnassa 2014-2016

Oulu on hyväntuulinen, helposti lähestyttävä, huomaavainen ja vieraanvarainen. Uuttera ja innostava asiantuntija. Omaperäisten tapahtumien ja tempausten taitaja.

Oulun asenne on peräänantamaton. Se on aina onnistunut voittamaan haasteensa – ja tietää voittavansa ne vastedeskin. Kaupunkiseutua leimaa vahva luottamus ahkeruuteen, yrittäjyyteen sekä reiluun ja ripeään yhdessä tekemisen kulttuuriin, johon on helppo päästä mukaan. Oulu toivottaa vieraansa aidosti tervetulleiksi – ja sen myös huomaa.

Ouluun jo liitetyt alueet saavat kukin oman kouluhankkeensa kuten Kiimingissä nyt tapahtuu. Yli-kiimingissä alkaa pilottikokeilu terveysasemalla. Haukiputaan surullisen kuuluisa taisto virkistysuimalan Jatulin ja Virpiniemen virkistysalueen ylläpitämiseksi kaipaa lisää satsausta ja näin saataisiin väestön liikkuminen käännettyä muuttovoittoisuudeksi.

Hiukan altavastaajina toimivat Kempeleen ja Limingan kunnat. Kempele elää kuitenkin vahvasti yrittäjyydestään ja Liminka haluaa säilyttää maaseutumaiset piirteensä.

Oulun yhdistymissopimuksessa mainitaan reilu ja asianmukainen yhteistyö toimijoidensa kanssa vaikka toimijoita olisivat jotkut ympäristökunnista. Liminkaa tietenkin rohkaistaan säilyttämään maaseutumaiset piirteensä huolimatta niistä kovista taloudellisista tavoitteista mitkä keskuskunta Oulu on joutunut vuosille 2014-2016 hyväksymään.

Yhdistymissopimuksesta löytyy viilattavaa. Yhdistymissopimukseen asiantuntijoiden huomauttamat kohdat tullee korjattua tämän vuoden aikana. Uusi liitosehdotus ei olisi mikään pakkoliitos.

Yhdistettynä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Mahdollisuudet ja uhkat näin tulisivat käsiteltyä, joskin vuorovaikutteisuutta palkanalennustoimissa, työllisyys- ja eläkeasioissa kaivattaisiin enemmän.

Oulunseudun kuntien ohjaustoimet 2014-2016

Kuntien strategioiden tuotoksina ovat syntyneet niin kutsutut ”kuntien brändipersoonat”, väitetään Oulun kaupungin uudessa brändikäsikirjassa. Tällöin ”brändäys” saa  jokaisen ”jätti-Ouluun” liitettävän kunnan laskelmiin aivan uuden lähestymistavan. Tätä uutta lähestymistapaa käsiteltiin jo helmikuussa 2012 esitetyissä suur-Oulun tunnuslukulaskelmissa kunkin kunnan huoltosuhdelukuina, joista läpinäkyvin luku on verotulo suhteessa asukas. Tämä luku vaatisi ”brändäyksessä” lisää selvitystä vaativan tulkinnan. Tällöin myös nähdään kunkin kunnan tunnuslukutilastot oikaistuna jatkossa.

Surullisen kuuluisaksi tulleen Haukiputaan tunnusluvuissa ei tarvitsisi enää ”pysähtyä” vaan Haukipudas saisi aivan oman ”brändinsä” tulevaisuudessa asukkaan ja yhteistä luottamusta saaneen päätöksentekijän näkökulmista.

Brändäys saisi aivan uuden ulottuvuuden kunkin kunnan selviytymisessä ja kehitettyä kaavaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää kaikissa Suomen mikseipä koko maailman kunnissa ja yhteisöissä.

Brändi nimenä ei tuo mitään uutta pelastusta kunnan tilastoihin vaan nimi tuo aivan uuden ohjaustoimenpiteen kunnan ohjauksessa.

Ohjaukseen ovat vaikuttamassa tasapuolisesti kaikki vallitsevat osapuolet niiden painopisteiden suhteessa, jotka aina kyseiseen kuntaan on valittu yksimielisesti.

Kunnissa on yleisesti tiedostettu keskuskunnan periksiantamattomuus, joten tällä ohjaustoimenpiteellä voidaan ehkäistä ne ympäristökuntiin vaikuttavat negatiiviset  toimet nyt ja  kuntaliitoksien etenemisenkin aikana ja jälkeen.

Asiaa käsitellään jo kuumiksi käyvissä keskusteluissa Kempeleen ja Limingan liittämiseksi Ouluun.

Ohjaustoimenpide vetäisi vertoja Pekka Himasen tulevaisuudentutkimusraporttiin suhteessa terveydenhuollon, tyytyväisen asumisen ja päätöksenteon suhteen toimiessa.

-stskk-

Lasten innolla uudistumaan

23_1_2014_eero_halonen

Eero Halonen. BusinessOulu liikelaitoksen puheenjohtaja, kesk. Kuva:://www.forum24.fi/assets/images/23_1_2014_eero_halonen.jpg

Kun juttelemme menneestä ajasta, niin lähes kaikki kokevat, että ennen asiat olivat hyvin. Tämä on hyvä inhimillinen ominaisuus, joka antaa paljon anteeksi itselle ja muille. Mielenkiintoista on kuitenkin, että me samat ihmiset koemme jostain syystä nykytilan huonompana ja tulevaisuuden jopa pelottavana.

Poikkeuksen tekevät lapset, jotka nauttivat täysillä jokaisesta hetkestä uupumukseen saakka ja uskovat pelottomasti tulevaisuuden tuovan kaikkea hyvää. He ovat ennakkoluuttomia, oppivat leikkien ja erehdystenkin kautta jatkuvasti uutta. Testaavat jatkuvasti rajojaan ja kykyjään. He selvästi nauttivat uudistumisesta.
Yksinkertaistettuna mikä tahansa yhtiö on vain numerosarja kaupparekisterissä ja se perustehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Voitosta maksetaan tietysti veroa yhteiskunnan käyttöön.
Lisäksi menestyvä yritys työllistää ihmisiä ja tarjoaa tuotteillaan tai palveluillaan monenlaista mielihyvää ja lisäarvoa asiakkailleen.
Yrityksen toiminta on yhtä hyvää kuin sen henkilökunnan asenteet, ahkeruus ja yritysjohdon tuloksenteon nälkä. Ilman menestyvää yritystoimintaa yhteiskuntamme rattaat eivät pyöri. Yrityksen menestys ei ole automaattista – pitkäjänteinen menestys vielä vähemmän. Menestyksen mittareina käytetään tavallisesti taloudellista tilaa kuvaavia tunnuslukuja. Niiden positiivinen puoli on se, että ovat sangen yksikäsitteisiä, mutta ne kuvaavat vain yhtiön menneisyyttä.

Mistä yhteiskunnan päättäjien pitäisi olla huolestuneita tai millä perusteella osaisimme kohdistaa mahdolliset yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet?
Katsotaanko kasvua, kannattavuutta vai työllistettyjen henkilöiden määrää? Miten saadaan toimenpiteille mahdollisimman hyvät ja tulevaisuuteen pitkälle yltävät vaikutukset? Otettaisiinko hieman mallia alussa kerrotuista lapsista.
Nykyisistä yrityksistä pärjäävät tulevaisuudessa parhaiten ne, joiden johtajat osaavat innostaa henkilökuntaansa kehittämään täysin uusia toimintamalleja – ja tietysti luopumaan vanhoista malleista.
Heidän mielestään ennen asiat olivat hyvin, mutta heidän mielikuvissaan tulevaisuudessa maailma on vielä parempi. He nauttivat työnteosta, ymmärtävät uupumuksen ja levon merkityksen. Heille pienet erehdykset, niistä elpyminen ja keskinäinen huumori ovat henkistä ravintoa. He ovat hyviä keskittymään, vaikka epävakaa maailman meri pauhaa ympärillä ja koko yrityksen henkilökunnalla on yhteinen uudistumisen himo ja tuloksen teon nälkä.
Olisiko älyä yrittää tunnistaa lapsen kaltaiset, nopeasti kehittyvät ja uudistuvat työyhteisöt, kohdistaa niihin kannustusta ja tukitoimia? Niitä yhteiskuntamme tarvitsee tulevaisuudessa.