Avainsana-arkisto: Olemisen merkitys

IHALAISEN IDEA HALLITUKSEN TIEDONANNOSSA

kolme pesää, ensin käytetään kahta pika-lämmön ja veden aikaansaamiseksi, lopuksi leivinuuni lämmitetään tulevaa lämmöntarvetta varten varaavasti

Suomen talouden veturiajattelua. Copyright  Huttunen kuva:Emergysaattori

Keskustelua eduskunnassa on aiheuttanut talouspoliittinen kiivaskin keskustelu Suomen talouden tilasta. Sopiminen eri työntekijä-, työnantajajärjestöjen ja hallituksen välillä on hyvin ristiriitaista. Kysytäänkin, johtuuko ristiriitaisuus sopimisesta todellisesta talouden alamäestä vai fuskataanko näillä toimilla tavallista kansanmiestä?

Lisäksi kysytään, onko Suomen taloudellinen ylijäämä sittenkin totta tutkittaessa edellisten vuosien maltillisia työntekijä- ja työnantajaratkaisuja nollalinjaratkaisuista ja palkkojen ja eläkkeiden indeksitarkistuksista? Velkaa on otettu. Ei kuitenkaan niin paljon kuin menneinä vuosina 1990-1992 jolloin korot olivat korkealla ja kulutus kovaa. Pitää huomata se, että Suomen markka oli silloin käytössä ja talouden vakattamiskeinoja oli enemmän. Oli mahdollisuus hallita markan ulkoista ja sisäistä arvoa talousssääntelyn lisäksi finanssipolitiikan keinoin. Lisäksi työntekijä-ja työnantajajärjestöjen kanssa oli silloinkin aina sopimusneuvottelut jotka aina saatiin päätökseen.

Puhutaan vaan talouspolitiikasta vaan ei ymmärretä muita keinoja.

Tässä kansalle herääkin huoli, että missä mennään. Kaikki luottamustehtävissä olevat henkilöt puhuvat kuratilasta ja lamasta kun kansa puhuu muuta:

Ollaan menossa kohti voimakkaan kasvun vaihetta, jossa

* Sodan uhka on päällä

* Vakautetaan palkat

* Vakautetaan hinnat

* Poistetaan indeksiehdot

* Paljon sosiaalisia- ja työmarkkinapoliittisia sopimuksia

Syntyy juuri kansanedustaja Lauri Ihalaisen eduskunnan tiedonannossa ehdottama keskeinen talouspoliitiikan väline, jossa yhdistyy talous-ja finanssipolitiikkakeinot. Tätä keinoa käytettäisiin nyt keskeisen kasvun aikaansaamiseksi. Ihalainen väläyttää mainitsematta kuitenkaan EU:sta irtautumista. Myös pääministeri Juha Sipilä (kuumana) myös sanoillaan torppaa Ihalaisen idean sanomalla että täällä toimitaan EU:n ehdoilla.

-Kotimaista kysyntää halutaan lisää

-Ulkomaisten kulutustuotteiden säännöstelyä halutaan

-Jälleenrakentamista kuin sodan runtelun jäljiltä

-Säästöjä kaikessa

Jos ei ole keinoja devalvaatioon, eikä voida devalvoida (rahan ulkoisen arvon alentamista), on vaihtotasevaje korvattava tuotteiden kustannustekijöiden alentamisella.

Kuten palkkojen alentaminen, lomarahojen poisto, sairaslomakorvauksen pienentäminen ja työmarkkinaosapuolien poissulkemisilla sopimuksissa.

Tämäkö sitten muodostuu kasvun esteeksi? Ei sopimuksia? Missä ovat kaikki mallit kuntauudistuksista, kuntasopimuksista ja sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksesta, joilla kasvua saataisiin aikaan huolimatta tämän päivän korkeasta kustannusinflaatiosta?

-Emergysaattori-

Suru-uutiset kohtasivat Sipilän perhettä

2015-02-18 12.41.47

Kuvan lähde: Francesca 2011

”Nämä ovat raskaimmat sanat, mitä olen koskaan kirjoittanut. Rakas poikamme, kuopuksemme Tuomo, menehtyi yöllä yllättäen leikkauksen jälkikomplikaatioon. Käsittämättömän syvältä kouraisevan surun keskellä kumpuaa kiitollisuus sinulle, Tuomo, elämänmyönteisyydestäsi ja ilosta, jota tuotit meille liian lyhyeksi jääneen elämäsi aikana,” kirjoittaa Suomen keskustan liiton puheenjohtaja kansanedustaja Juha Sipilä blogissaan tänään.

Varsinkin Kempeleen kunnan väki on hiljentynyt asian keskelle keskellä normaalia työviikkoa.

-STSKK-

 

 

Lasten innolla uudistumaan

23_1_2014_eero_halonen

Eero Halonen. BusinessOulu liikelaitoksen puheenjohtaja, kesk. Kuva:://www.forum24.fi/assets/images/23_1_2014_eero_halonen.jpg

Kun juttelemme menneestä ajasta, niin lähes kaikki kokevat, että ennen asiat olivat hyvin. Tämä on hyvä inhimillinen ominaisuus, joka antaa paljon anteeksi itselle ja muille. Mielenkiintoista on kuitenkin, että me samat ihmiset koemme jostain syystä nykytilan huonompana ja tulevaisuuden jopa pelottavana.

Poikkeuksen tekevät lapset, jotka nauttivat täysillä jokaisesta hetkestä uupumukseen saakka ja uskovat pelottomasti tulevaisuuden tuovan kaikkea hyvää. He ovat ennakkoluuttomia, oppivat leikkien ja erehdystenkin kautta jatkuvasti uutta. Testaavat jatkuvasti rajojaan ja kykyjään. He selvästi nauttivat uudistumisesta.
Yksinkertaistettuna mikä tahansa yhtiö on vain numerosarja kaupparekisterissä ja se perustehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Voitosta maksetaan tietysti veroa yhteiskunnan käyttöön.
Lisäksi menestyvä yritys työllistää ihmisiä ja tarjoaa tuotteillaan tai palveluillaan monenlaista mielihyvää ja lisäarvoa asiakkailleen.
Yrityksen toiminta on yhtä hyvää kuin sen henkilökunnan asenteet, ahkeruus ja yritysjohdon tuloksenteon nälkä. Ilman menestyvää yritystoimintaa yhteiskuntamme rattaat eivät pyöri. Yrityksen menestys ei ole automaattista – pitkäjänteinen menestys vielä vähemmän. Menestyksen mittareina käytetään tavallisesti taloudellista tilaa kuvaavia tunnuslukuja. Niiden positiivinen puoli on se, että ovat sangen yksikäsitteisiä, mutta ne kuvaavat vain yhtiön menneisyyttä.

Mistä yhteiskunnan päättäjien pitäisi olla huolestuneita tai millä perusteella osaisimme kohdistaa mahdolliset yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet?
Katsotaanko kasvua, kannattavuutta vai työllistettyjen henkilöiden määrää? Miten saadaan toimenpiteille mahdollisimman hyvät ja tulevaisuuteen pitkälle yltävät vaikutukset? Otettaisiinko hieman mallia alussa kerrotuista lapsista.
Nykyisistä yrityksistä pärjäävät tulevaisuudessa parhaiten ne, joiden johtajat osaavat innostaa henkilökuntaansa kehittämään täysin uusia toimintamalleja – ja tietysti luopumaan vanhoista malleista.
Heidän mielestään ennen asiat olivat hyvin, mutta heidän mielikuvissaan tulevaisuudessa maailma on vielä parempi. He nauttivat työnteosta, ymmärtävät uupumuksen ja levon merkityksen. Heille pienet erehdykset, niistä elpyminen ja keskinäinen huumori ovat henkistä ravintoa. He ovat hyviä keskittymään, vaikka epävakaa maailman meri pauhaa ympärillä ja koko yrityksen henkilökunnalla on yhteinen uudistumisen himo ja tuloksen teon nälkä.
Olisiko älyä yrittää tunnistaa lapsen kaltaiset, nopeasti kehittyvät ja uudistuvat työyhteisöt, kohdistaa niihin kannustusta ja tukitoimia? Niitä yhteiskuntamme tarvitsee tulevaisuudessa.

Virkistysreittiselvitystä talveksi kaivataan

Haastattelujen perusteella Oulun lähialueelta ei löytynyt avattua virkistysreittiä jota voi kävellen mennä ja nauttia ympäristöstä näin talvella.

Alueen reitit hyvin tuntevat ihmisetkin empivät reittien suhteen ovatko ne pidetty avattuina ja voiko sinne talvella mennä luontoretkelle. Epävärmaa oli Muhosjoen yli kulkevan siltareitin Suokylällä, Toppeliuksen muistokiven hiihtoreitin sekä lähimpänä Pikkaralan valaistun luontoreitin osalta. Virpiniemi on Haukiputaalaisten omaisuutta ja tietenkin yleisessä käytössä.

Oulujokivarsi on lähes kokonaisuudessaan maanomistajien omistuksessa jolloin luontoreittinä jokivartta pitkin ei voi kävellen mennä ainakaan talvella!

Olisi hyvä riittävissä ajoin ottaa selville luontoreitit, hiihtoreitit, ym. Tehkää lomasuunnitelmat riittävän ajoissa!

Oulunsalo ja Kempele eivät vedätä enää, miksei kysytään? Tarvittaisiin reittikarttoja jakoon sekä lisäselvityksiä ympäristökuntien osalta.

Ihmisyyttä ihmisille, rauhaa kaivataan ja pysähtymistä ja olemisen merkitystä kaivataan.

Vaihtoehtoisina virkistysmahdollisuuksina pidetään varsinkin vaikeavammaisten osalta olemisen merkityksen korostamisessa kuten vastavalmistuneessa kirkon tulevaisuusselonteossa mainitaan. Kirkoissa, tilaisuuksissa, hetkissä, yksinolemisessa, toisten kanssa olemisessa ja muun olemisen.

Uskomiseen siihen että me olemme täällä maailmassa ja saamme nauttia dynaamista ja mielekästä sisältöä elämässämme. Näin kiiminkiläinen filosofian tohtori ja pastori Satu Saarinen välittää tietoa kirkon tulevaisuusselonteon ajattelusta ”Kirkko 2020” sanomalehti Kalevassa 18.2.2011

alkuun>>