Avainsana-arkisto: NEP

Rakentamisen oikeutta kaivataan nyt Jyväskylässä – entä muualla?

5940436

Lähde: Suomenmaa, maaseudulle rakentaminen on monin paikoin yhä hankalampaa. Arkistokuva: Maria Seppälä

Jyväskylässä on tullut julkisuuteen vielä tavallistakin rumempi tapaus, jossa rajoitetaan kansalaisen oikeutta rakentaa omalle maalleen.

Tässä tapauksessa jyväskyläläinen mies haluaisi rakentaa omakotitalon omistamalleen maalle Jyväskylän Nyrölään. Kaupungin rakennusjärjestystä tulkitaan nyt niin, että hän ei kuitenkaan saa tätä tehdä, koska tontti on muka liian syrjässä.

Lisäksi 60-vuotias talonrakentaja on viranomaisen mielestä liian vanha. Talo jäisi pian tyhjilleen, jolloin siihen saattaisi muuttaa lapsiperhe. Lähimpään kouluun on matkaa kuusi kilometriä, mikä merkitsisi kallista koulukuljetusta.

Selvää tietysti on, että nuorempi rakennusluvan hakija olisi taas liian nuori, koska hänhän voi saada lapsia – ja taas pitäisi järjestää koulukyytiä.

Tontin koon pitäisi kyllä riittää, sillä sitä on 20 hehtaaria. Nyrölä ei myöskään ole korpea, vaan siellä on tavanomaista kyläasutusta. Entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella sijaitsevasta kylästä on puolen tunnin automatka Jyväskylän keskustaan.

Samantapaisia uutisia tulee jatkuvasti. Maalle rakentamisen kannalta hankalimpia alueita ovat olleet Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, mutta myös Jyväskylä on kunnostautunut. Esimerkiksi 15 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta sijaitsevassa luonnonkauniissa Leppälahden kylässä kaupunki ei salli rakentamista kyläkeskuksen ulkopuolelle. Rakentaminen halutaan keskittää kyläkeskuksen ympäristöön.

Kuvaan kuuluu, että Jyväskylässä on uusi rakennusjärjestys, joka on saatettu voimaan ilmeisen vaivihkaa, ilman riittävää keskustelua ja yksityiskohtien avaamista. Kun rakennusjärjestyksen ongelmiin herättiin, suurin osa puolueista teki valtuustoaloitteen saadakseen siihen muutoksia.

Aloite kuitenkin tyrmättiin perustelemalla, että muutos olisi suuri työ ja että rakennusjärjestys on ollut voimassa vasta vähän aikaa.

Nyt kaupunginhallitus on kuitenkin palauttanut muutosaloitetta koskevan vastineen uudelleen valmisteltavaksi, koska se katsoi, että valtuustoryhmiä ei ole kuultu asiassa. Ryhmillä on muutama päivä vielä aikaa lausua asiassa mielipiteensä – keskellä kesää siis.

Nyrölän miehen kohtelu on törkeää. Siinähän esiintyy jo ikärasismiakin, johon laillisuusvalvojienkin soisi puuttuvan.

Tapaus on kuitenkin esimerkki siitä, mitä linjaukset ”yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä” tarkoittavat.

Ne tarkoittavat, että lapsiperheen muuttaminen maaseudun kyliin on suuri paha, mutta ennen muuta ne tarkoittavat sitä, että suomalaisilla ei ole enää kaikkialla maassa oikeutta valita asuinpaikkaansa. Tämä valta on annettu suunnittelijoiden käsiin niin kuin Neuvostoliitossa.

Valitettavaa on, että linjausten perusteena ovat virheelliset käsitykset siitä, että maaseudulla asuminen olisi kallista ja ympäristön kannalta kestämätöntä.

Jyväskylän tapaus antaa ajattelemisen aihetta myös kuntauudistukseen. Kun pieniä kuntia liitetään suurempiin – esimerkiksi Jyväskylään – on helppo kuvitella, mitä pienten kuntien rakennusjärjestyksille tapahtuu.

Niistä tulee tarpeetonta silppua.

-STSKK-

 

Mainokset

Maassa maan tavalla?

Suomen Tampereen yliopistossa tehtiin kansalaiskasvatukseen liittyvän tutkimus vuonna 2010.

– Valtaväestön ja vähemmistöjen välille ei pitäisi tehdä niin suurta eroa. Myös valtaväestön on tultava monikulttuuriseksi, ennen kuin voidaan puhua kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta.

Suomesta on rakennettu tietoisesti homogeenisen yhteisön myytti.

– Monikulttuurisuus ei ole vain vaihto-opiskelijoita. Suomessa asuu pysyvästi paljon eri maista tulleita. Maahanmuuttajia, näitä ”uusia suomalaisia”, pitäisi myös kannustaa. Heillä on edelleenkin huonommat mahdollisuudet esimerkiksi hakea korkeakoulutukseen, koska suomen kielen taito ei ole aina riittävä.

Tärkeänä asiana tulisi ottaa lapsiperheiden hyvinvointi osana tutkimusta tulevaa väitöstä ajatellen sekä suomalaisten että näiden ”uusien suomalaisten” osalta. Uutta uusintaa kaivataan  ohjeisiin toimia ”maassa maan tavalla”.

Oulu on sosiaalikasvatuksen osalta kasvatustieteiden parissa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden  haastavinta aluetta Suomessa. Työharjoittelut kasvatustieteiden opiskeluissa painottuvat  lapsiperheisiin ja esikouluihin.

Lapsiperheiden hyvinvointi nähdään erityisesti opiskelijoiden harjoittelujaksojen aikana.

Uudet tutkimustulokset osoittavat, että opetus lapselle  alkaa jo ennen kuin lapsi on syntynytkään. Lapsen vertaisvuorovaikutuksesta opiskeluun liittyvää väitöskirjaa odotellaan asiaan liittyvän gradun pohjalta.

Se mitä väitöksen nimeksi tulisi on arvailujen varassa. Kuitenkin venäläisvähemmistöön kohdistuva ja heidän lastensa kasvu korkeakoulun tielle olisi saatava turvatuksi.

Viime aikoina on informaation kulussa, viestintätaidoissa parantamisen varaa niin Suomen ja Venäjän väestön osalta.

Virheellisten tulkintojen ehkäisemiseksi olisi varauduttava riittävissä ajoin lapsen kasvuun erilaisessa ympäristössä ilman byrokratian pelkoja. Myös vapautta itäräjan takana kaivataan ja siihen halutaan Suomen tietämystä ulkopoliittisista syistä myös.

On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat. Kyseiset asiat saavat tieteellistä pohjaa KASVA-tohtoriohjelman vuonna 2010 tehdyistä tutkimuksista tietoista kasvatustoimintaa-poliittinen sosilisaatio ja politiikan merkityksestä  perheissä.

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

Väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitökset ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

-STSKK-

Venäjän ulkoministeri Lavrov vieraili Suomessa

Kaupungeissa sosialistisen ja sosiaalisen  demokratian puolesta, maaseudulla pienmaanomistuksen puolesta,  entä tulevien vallan keskittymien, erilaisten mallien?

Venäjä ymmärtää Suomen toimivan nykyään  juuri näin ja haluaakin omille tarkoitusperilleen peräänkuuluttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta venäläisestä näkökulmasta Suomessa asuvia venäläisvanhempia ja -lapsia kohtaan.

Venäjän ulkoministeriltä Sergei Lavrovilta ei riitä ymmärrystä suomalaisviranomaisten toiminnalle lapsikiistoissa:

– Venäjää vaivaa se, miten Suomi suhtautuu venäläisiin lapsiin, Lavrov vastasi Moskovassa The Association of European Businesses -järjestön tapaamisessa STT:n kirjeenvaihtajan kysymykseen.

– Tarkastelemme konkreettisia tilanteita, jottei esimerkiksi viikon ikäistä rintaruokittavaa lasta erotettaisi äidistään, Lavrov sanoi.

Lavrovin mukaan sellainen ei sovi sivistysvaltion periaatteisiin.

– Kun äidin lopulta annettiin taas olla neljän lapsensa kanssa, kiellettiin häntä samalla olemasta missään tekemisissä tiedotusvälineiden kanssa, Lavrov ihmetteli. Lavrovin mielestä tämäkään ei mennyt yksiin sivistysvaltion normien kanssa.

Suomessa Lavrovin puheet saavat kannatusta ja sympatiaa nyt myös suomalaisilta suurperheiltä. Apua ja oikeuksia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perään huudetaan eikä vain puheita, puheita ja vain puheita. Onhan karkoitustapaukset koskettaneet myös monen suomalaisen suurperheen arkea ja karkoitettujen sosiaalisessa kanssakäymisessä kohdanneiden arkea. Sanotaan että jo nyt riittää viranomaisten toiminta.

Lavrovin puheesta pitäisi myös Suomen viranomaisten ottaa oppia, vaikka Suomessa eletäänkin Suomen lakien mukaisesti. Yksi mahdollinen vallankumouksen aihe  on luotu lisää kun kaupunkeihin ollaan luomassa keskitetysti ei sosiaalista eikä sosialististista demokratiaa valtakeskittymineen eriarvoistumisen kustannuksella.

Suomessakin eletään aikaa jossa eriarvoistuminen korostuu, kansainvälinen rikollisuus lisääntyy. Näiden ohella ei osata kiinnittää huomiota maan sisältäpäin nousevien vastustuksien poikivan ihmisissä erilaisia ajattelutapoja kansallisten asioiden puolesta.

Nyt aikana, jona ei olekaan enää pikkuporvareita vaan vähän isommat toimijat saavat vallata alaa demokraattisissa kaupunkiympäristöissä, on päättäjien aika päivittää tahtotilansa ja jääviytensä sen mukaan kun viestit, käynnit ja vierailut itärajan takaa ja taakse osoittavat. Vaikka sanotaankin aivan muuta ja Venäjän vastauksia Suomelle ja toimia ihmisoikeusasioissa vähätellään, on Venäjällä iso rooli Suomen säilyttämiseen demokraattisena ja puolueettomuutta tukevana maana.

Onhan Suomi muutenkin jälkijunassa NATO-kysymyksissä kuin myös ihmisoikeuksien ratifioinnissa. Ratifiointi on vieläkin suorittamatta. Suomi tarvitsee sen kaltaisen naapurin hätiin kuin Venäjän. Myöskin taloudellisten.

-STSKK-