Avainsana-arkisto: media

Suomi on olemassa hyvän tahtoyhteisyytensä (lue tahto-yhteisyys) vuoksi

Tutkijat ja toimittajat ovat Suomi 100-juhlien keskellä pyrkineet todistamaan, että mitään Suomen kansakuntaa ei ole olemassa. Muutama miljoona suomalaista on tahtoyhteisyytensä vuoksi toista mieltä. Kuvitteellinen yhteisö ei ole olematon yhteisö, vaikka eri kansojen puristuksista kolmen sodan kautta noussut Suomi tunnustaakin olevansa.

Myytti suomalaisesta kansasta ruokkii rasismia, arveli keväällä artikkelistaan Vuoden tiedekynä-palkinnon saanut historiantutkija Miika Tervonen. 

Monissa lehtijutuissa on todisteltu samaa. Satavuotiasta Suomea ei oikeastaan edes ole. Jostain ihmeen syystä muutama miljoona suomalaista on asiasta eri mieltä. Erityis- ja ainutlaatuisen kansan ja kansakunnan myytti tuntuu rassaavan etenkin tutkijoita. Samalla unohdetaan helposti tutkimustieto, jonka mukaan. suomalaiset ovat sekä geneettisesti että kielellisesti varsin omalaatuista porukkaa.

Mutta nämä ovat sivuseikkoja. Kansa ja kansakunta eivät ole ikuisia asioita vaan tehtyjä. Negatiivinen tulkinta perustuu virheeseen. Kehitelty ja tehty eivät tarkoita valhetta. Eikä suomalaisten tahtoyhteisyys ole valhetta. Yhteisöllisyyteen johtaa kauaskantoiset syyt, jopa armeliaat sellaiset. Suomea eikä suomalaisia kohtaan ole koskaan ollut vihaperustaisia syitä vaikka ympärillämme olevat kansat tunnustavat jatkuvan sodan vallitsevan  läsnäolon. Milloin ottomaanit, vuorostaan ruotsalaiset ja viimeisimpinä venäläiset.

Kansakuntaa ja kansakuntaisuutta koskevan tutkimuksen pioneeri Benedict Anderson kehitti käsitteen ”kuviteltu yhteisö”. Sellainen ei ole luonnollinen ja ikiaikainen asia, mutta kuviteltukin yhteisö on olemassa ja vaikuttaa siihen, miten ihmiset näkevät itsensä ja mitä he tekevät.

Alun perin vuonna 1983 julkaistu ja kymmenen vuotta sitten suomennettu teos Kuvitellut yhteisöt on saanut uuden suomalaisen pokkaripainoksen (Vastapaino 2017). Julkaisu osuu hyvin saumaan nyt, kun kansoista ja kansakunnista sekä nationalismista puhutaan paljon.

Joidenkin mielestä isänmaallisuus on rakkautta, hyvää tahtoyhteisöllisyyttä, kun taas nationalismi perustuu pelkoon. Tämä ajatus on aikamoista yksinkertaistamista.

Nationalismi on kansallisuusaatetta, joka korostaa kansakuntien merkitystä kulttuurissa ja politiikassa. Nationalismissa ihmiset välittävät kansallisesta identiteetistään ja itsemääräämisoikeudestaan. Kaikessa voidaan mennä liiallisuuksiin, niin myös nationalismin kapeassa määrittelyssä.

Historiantutkija Jouko Nurmiainen selvittää teoksen esipuheessa Benedict Andersonin näkemystä: ”Ehkä yleisin väärinkäsitys sanaa ’kuviteltu’. Usein luullaan, että Anderson väittäisi kuviteltuja yhteisöjä jotenkin huonommiksi tai toissijaisemmiksi verrattuna joihinkin ’aitoihin’ yhteisöihin. Näin ei ole, vaan Andersonille kaikki sellaiset yhteisöt, jotka ovat niin laajoja, etteivät niiden jäsenet tunne toisiaan henkilökohtaisesti, ovat kuviteltuja ja sellaisina yhtä luonnollisia sosiaalisia olentoja kuin yhteisöt ylipäänsä”.

Andersonin esikuva oli ranskalainen historioitsija ja filosofi Ernest Renan. Hän torjui vuonna 1882 julkaisemassaan esseessä Qu’est-ce qu’une nation? (Mikä kansakunta on?) aiempien nationalistien ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta.

Renanin mukaan kansakunta on joukko ihmisiä, joita yhdistää solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen. Renan kuvaili kansakuntaa käsitteellä ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”.

”Monissa lehtijutuissa on todisteltu samaa. Satavuotiasta Suomea ei oikeastaan edes ole olemassa”.

Se, että kansakunta ei olekaan ikuinen ja luonnollinen, ei tarkoita, ettei nationalismilla tai isänmaallisuudella olisi todellista kohdetta. Viime aikoina isänmaallisuuden käsitettä on vertailtu Suomen Ylen medioissa ajankohtaisohjelmissa ’isänmaa’-ajatuksina.
Andersonin kuviteltu yhteisö ei samaistu valheellisuuteen tai sepittämiseen. Kuviteltu yhteisö on luotu eikä huijattu. Andersonin mukaan kuviteltujen yhteisöjen erotteluperusteena ei ole syytä pitää niiden valheellisuutta tai aitoutta, vaan tapoja, joilla ne on kuviteltu.

Suomen liittyessä 2000-luvun alussa yhteiseen rahaliittoon Euroopan kanssa (EMU) ja sitten Euroopan Unioniin tämä kuviteltu yhteisö muodostui todelliseksi mahdollisuudeksi osalle suomalaisia. Nyt tutkitusti vähemmistölle suomalaisia asiasta muodostui painajainen.

”Andersonin mielestä kansakunta on syytä käsittää ”syväksi, kaiken läpileikkaavaksi todelliseksi toveruudeksi”.

Tästä Suomen ’kuviteltu yhteisöllisyys’ Euroopan Unionin kanssa vaivasi ja jopa pelotti suurta osaa suomalaisia tovereita vuosikymmenen ajan. Muodostui kuitenkin liitto mistä Suomea ei voi millään perusteella syyttää eikä vihata kenenkään kansakunnan puolelta.

”Tuntuu siltä kuin Suomen kansaa olisi ohjattu eri kansakuntien puristuksessa ilman vihaa ja syyttelyä välillä Venäjän, välillä Ruotsin vallan alla 100 vuoden välein.

Ihmiset ovat äärimmäisissä tilanteissa vaikka valmiit kuolemaan kansansa, toveriensa, toisten kaltaistensa puolesta. Tätä on tahtoyhteisöllisyys, henki. Koska kansakuntalaisuus, yhteenkuuluvuuteen perustuva identiteetti, on näin voimakas, totta kai tunnevaikutusta voidaan käyttää myös väärin. Vaan mitäpä ei voitaisi.

On vaikea kuvitella, että globaalin maailman kokonaisuudella tai vaikka EU:n tapaisella valtioiden unionilla olisi samanlaista voimaa. Hyvänä esimerkkinä on yhteistyön hakeminen ’nyt samankaltaisten’ – Englannin ja Ruotsin kanssa osallistumalla JEF-nopean toiminnan joukkojen kanssa humanitäärisiin ja jopa puolustuksellisiin tehtäviin tarvittaessa.

Nyt sitä ”voimaa” todella haetaan Suomessa ja Ruotsissa. Varsinkin Englannin ajattelutavoissa on tapahtunut Suomea kohtaan muutos viime sodan korvauksista. Tai sitten sekin on ”kuvitteellista yhteisöllisyyttä valheina” suomalaisia ja ruotsalaisia kohtaan.

Arkisemmin voitaisiin asia ilmaista niin, että kansallisvaltio ja sitä tukeva nationalistinen tunne, tässä tapauksessa ’pelottava’ Englanti kokreettisessa merkityksessä ovat nyt vahvaa perustaa myös hyvinvointivaltiolle – sille rakennelmalle, joka perustuu meidän kansalaisten maksamiin veroihin.

Mitäpä me emme tekisi toistemme puolesta vaikka se vähän kirpaiseekin. Tahtoyhteisyytemme tunnustetaan eräänlaiseksi ’talvisodan hengeksi’. ’Tahtoyhteisyys on eräänlainen tunne toimia nationalistisen, isänmaallisen ja vihan yli rakkaudella ja virheettömyydellä’. Tätä kunnioitettu presidenttimme Sauli Niinistö toistaa puheissaan.

-STSKK-

Tuija Pohjola: Huutava pula olosuhteista [2] [LBD], [3] [ESCS] liikkumisen edistämiseksi

image

Elämän laadun muuttuminen palkittaessa

Talouden kestävä pohja perustuu työllisyyteen, terveyteen ja toimintakykyyn. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan samaan aikaan, kun palveluiden rahoituspohja ohenee.

Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. Yli puolet aikuisista on ylipainoisia ja tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta jo yli 500 000 suomalaista. Mielenterveysongelmat aiheuttavat jo puolet työkyvyttömyyseläkkeistä. Liikunnan kansantaloudelliset vaikutukset ovat miljardeja.

Liikunnan edistäminen osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on yhteiskunnallisesti valtava mahdollisuus. Liikunnalla on todennettu yhtymäpinta työssä jaksamiseen, ikäihmisten kaatumisen ehkäisyyn, kouluikäisten oppimiseen ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeeseen.

Terveysliikunnan resursointi on jäänyt liialti liikuntatoimen vastuulle sekä valtiolla että kunnissa. Tarvitaan liikunnanopetuksen ja liikuntakasvatuksen lisäksi lisää palkitsevia toimenpiteitä sosiaali-ja terveyspalveluiden yhteyteen ja rinnalle liitettävillä palkitsemisjärjestelmillä [1]. Palkitsemisjärjestelmiä on jo olemassa kuten erilaiset edut työssä, kotona, kaupassa ja harrastuksissa. Ainoastaan kokonaisvaltainen toimiva idea kokonaisuudistuksessa puuttuu.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus, ammatillisen koulutuksen reformi, kuntataloutta koskevat linjaukset ja hallituksen kärkihankkeet linjaavat myös terveysliikunnan tulevaisuutta. Sote-uudistuksen yhteydessä on terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön luotava taloudelliset kannustimet [3].

Jotta liikkuminen koskettaisi laaja-alaisesti väestöä, ratkaisujen tulee vaikuttaa ihmisen arkiympäristöön [3]. Lisäksi ratkaisun käyttöä on pystyttävä hyödyntämään rakentamatta ja tekemättä mitään ylimääräistä (omatoimisuus). Myöskin ratkaisun tulee olla käyttäjälleen ja tarjoajalleen dataliikennettä säästävä (lähiliikennettä suosiva).

Kattava liikuntapaikkaverkosto uhkaa osin rapautua. Vuosittain tulisi käyttää lähes 400 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen peruskorjaamiseen – korjausvelan lyhentämiseen käytetään jo noin 100 miljoonaa. Samanaikaisesti esimerkiksi Oulussa on huutava pula suosiotaan kasvattaneiden palloilulajien ja vesiliikunnan olosuhteista. Liikuntapaikkarakentaminen kaipaakin uusia rahoitusmalleja.

Olisiko tässä hyvä paikka rakentaa käyttäjille ja tarjoajille liikuntaa edistävä ja kehittävä järjestelmä kääntäen katse pois kalliista investoinnista sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksessa[2]

Oulussa on oikeistopuolueiden valtuustoryhmistä nostettu esille ajatus, että tulevaisuuden kunta hoitaisi vain ne lakisääteiset tehtävät. Silloin annetaan uusille rahoitusmalleille liikuntaa edistävänä tekijänä aivan uudet sfäärit. Ajatus ei ole ollenkaan pelottava, mennään kohti oikeiden tyytyväisyysmallien hakua tuotannossa, palkitsemisperiaatteita eri toimijoiden tarvitsemissa rahoitusmalleissa.

Oulu on rakentanut poliittisella konsensuksella terveysliikuntavaikutusten arvioinnin suunnitelman ja toimenpideohjelman. On päätetty alle 18-vuotiaiden maksuttomat liikuntavuorot kaupungin tiloissa, työttömien maksuttoman liikuntakampanjan ja edullisen senioriliikuntakortin. Koululaiset pääsivät talvilomalla maksutta bussilla harrastusten pariin. Lapanen-hankkeessa on kehitetty maksutonta alle kouluikäisten perheliikuntaa. Nämä eivät ole lakisääteisiä tehtäviä, mutta ennaltaehkäisevät korjaavan työn paisuvia kustannuksia osalla liikuntarakentamista ja -ohjaamista. Tärkein on jäänyt kuitenkin huomaamatta: Sen huonoimmankin kulkijan palkitseminen uudella palkitsemisjärjestelmällä, jossa vuorovaikutuksessa toimii niin kunta, toimijat ja kuluttaja [liikennevalot, LLM] [1].

Kokoamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle kokonaisvaltainen toimintamalli ja palvelut unohtamatta edellisiä malleja, on mahdollista synnyttää toimintaa, joka näkyy kaikkien, myös sen heikoimmankin kulkijan hyvinvointina ja pienentyneinä kustannuksina. Haastan tähän työhön mukaan kaikki puolueet.

Tuija Pohjola, Forum24-lehti 7.6.2016

Haastan tähän työhön palkitsemisperusteisesta järjestelmästä kaikki valtion virkamiehet, kuntaliiton ja sitoutumattomat työnantajat sillä oikeutuksella, että tätä tekstiä saa muokata, tehdä lisäyksiä ja hyödyntää erilaisia jo olemassa olevia toimintamalleja. Vapaan toimintamallin kehittäminen tälle työlle on suotavaa.

Hannu Vilponen, puheenvuoro.uusisuomi.fi 7.6.2016

image

Näin hyvinvointi rakentuu

Viitteet:

[1] LLM, tyytyväisyysmittari

[2] LBD, elämäpohjainen suunnittelu

[3] ESCS, elämänhallintajärjestelmä, emergysaattori

-STSKK-

Ajan tasan suoran linjan kiitoksista kommentti Suomi-Kanada jääkiekko-ottelua seuranneille

Ajantasan Suorassa linjassa maanantaina 23.5. klo 10.03. Kuuntelijoiden kanssa keskustelemassa äsken oli pitkän linjan kiekkovaikuttaja, alle 18-vuotiaiden maailmanmestarijoukkueen joukkueenjohtaja Hannu Saintula. Ohjelman toimitti Aki Laine.
Yle oli aktiivinen tv-lupien kyselyissä 1985-1990. Toimittajat itse muistavat tv- lupa-asian käsittelyn, useasti tänne pohjoiseen soittaessaan keskusteluissa tuolloin käytiin läpi kysymystä, että miksi teille tai siis meille tarvita tv-lupaa ollenkaan? Esitimme tuolloin, että olisi eri kanavat, joista yhdestä tulisi uutisia, toisesta urheilua, kolmannesta sitten sitä viihdettä, jne… Eikä omantunnonvapaus silloin kärsisi kenelläkään. Maksukanavat kun eivät näy jos ei ole maksanut kyseistä lähetystä, esitimme tuolloin.
Maksukanavia siis vain lisää. YLE pani paremmaksi. Uuden mediamaksun kautta ilmaiskanavia saatiin nähdä kuten eilisen Suomi-Kanada jääkiekko-ottelun. Vaikkakin MTV3 sen lähetti, kiitos kuuluu ensinnäkin YLELLE  ja tietenkin myös MTV3:lle kaksin verroin.
Kaikki lähetystoimintaa kommentoineet soittajat YLEN suoran linjan numeroon 020317600 soittaessaan kiittivät YLEä MTV3:n lähettämästä Suomi-Kanada jääkiekko-ottelusta!
Kansa muistaa sen aikaisen tv-luvan. Nyt kun lupa on kaikilla veronmaksajilla, ei tuota asiaa voi käsitellä omantunnonasiana enää.
Moni muukin katsoi Suomi-Kanada jääkiekko-ottelun MTV3-kanavalta, omantuntonsa siitä kärsimättä. Jääkiekon mestarit saavat meidän  varauksettoman tukemme nyt ja aina. Urheilu ja kulttuuri edustavat syvintä olemusta. Jokainen meistä tarvitsee tämän kaltaista terapiaa.
Kanada-Suomi-Venäjä nyt ovat kova kolmikko. Saa olla ylpeä hopeasijasta, näin pieni maa.
YLE tekee aivan oikein siirtäessään maksukanavatuloja muille kanaville.
-STSKK-
-kulttuuri ja urheilu-

SUOMI, SOTE JA EDESMENNEET KUNTA-JA ALUEHALLINNONUUDISTUKSET

Nyt pian ovat kuntien mahdollisuudet omien terveyspalveluiden paremmuuteen loppumassa. Kuntien ”brändipersoonia ei pian enää ole”. Muhoksella ei voida pian enää ylpeillä nopeilla lääkäripalveluilla eikä Kempeleessä laadukkaimpaan sote-palveluun kuntien historiassa. Liminka ei voi enää ylpeillä surullisenkuuluisiksi tulleilla sosiaalihuoltoon liittyvissä ratkaisuissa eikä Haukipudas omilla surullisilla tunnusluvuillaan. Jotain positiivistakin siis on.

Uuden sosiaali-ja terveyspalvelu-uudistuksen edetessä kuntien palveluidentuottajien lattiat muuttuvat ”pyykkilaudoiksi”. Ei kulumisen takia vaan harmaantumisen ja samankaltaistumisen takia. Erilaisuutta ei enää arvosteta.

Pian brändiä ei enää ole. On saatu kuitenkin maakunnallinen ohjaustoimenpide, joka vetäisi vertoja Pekka Himasen tulevaisuudentutkimusraporttiin suhteessa terveydenhuollon, tyytyväisen asumisen ja päätöksenteon suhteen toimiessa.

Nyt suunniteltu SOTE-ratkaisu on toteutuessaan juuri päinvastainen osalla kunnissa toteutuneista tilaaja-tuottajamalleista. Siinä porrastetut hallinnot poistuvat järjestyksessä uuden SOTE-ratkaisun tieltä. Yksi, mikä on varmaa, on se ettei jo kansalaiselle vieraaksi jääneeseen maakuntahallintoon, nykyiseen aluehallintoon ole tulossa minkäänlaisia poistoja niin henkilöstön kuin toimintojen osalta.

Käytössä olevasta palvelumallista ei oteta mitään uuteen ratkaisuun. Kaikki rajoitukset suunnitellaan tiivistetysti siten, että. jokainen osa alueesta käsitellään jatkossa erikseen poissulkematta mahdollisuutta estää koko SOTEN järjestämistä itsehallintoalueella. Tästä hyvänä esimerkkinä tulee olemaan Kainuun maakunta.

Uudessa SOTESSA osataan erottaa hallinnolliset ja palvelulliset kriteerit toisistaan antaen työntekijälle tilaa toimia palveluiden jatkuvuuden kannalta vähentäen byrokratian tarvetta ohjauksessa. Vaan onko työntekijällä mahdollisuutta vaikuttaa hallinnon toimiin säästävästi jatkossa, jota nyt etukäteen suunnitellaan lausuntokierroksien avulla päätettäväksi ja ”lukkoon lyödyksi”? Onko mitään säästöjä tulossa aluehallintoon ollenkaan, kysytään?

Onko kunnilla lausuntokierroksien aikana velvollisuus edes kuunnella tavallisen kuntalaisen ehdotuksia esimerkiksi kanavasta, jota kautta kuntalainen voi suoraan vaikuttaa akkrekkroituun itsehallintoon suoraan palvelukustannuksia säästäen. Vai ollaanko silti samassa tilanteessa kuin ennenkin jossa tilaajaportaat on poistettu mutta portaat ovat edelleen aluehallinnossa? Eikö oppilas asiassa voi koskaan olla ”opettaja”, asiakas akkrekkroitu asiakas?

Onko nyt tulevassa monikanavaisessa yhteistyössä asiakkaalla vaikuttaa yhdenkään kanavan kautta hallintoon? Niin, että siitä tulisi nyt 15 vuoden pitkän tauon jälkeen jotain konkreettista asiakasta ajatellen. Siis joustavaa ja avointa hallintoa. Palveluiden tuotanto on jo monien Kainuun- ja tilaajatuottajamallien kautta koettu joustavaksi. Miksi siis purkaa niitä alta?

Tavallisen ihmisen ymmärrys ei riitä yhdistetyn tiedon, digilaitehankintojen ja hallinnon päällekkäisyyksien kustannuksia säästävään vaikutukseen. Tiedonannoissa voisi asiaa käsitellä selkokielellä niin, että vanhan tavan jo oppinut kansalainenkin sen ymmärtää.

Nyt olisi terveydenhoidon hallinnon ammattilaistenkin aika istahtaa hetkeksi ”kannoille istumaan”. Ajatus uudesta mallista kirkastuisi oikeiksi säästötavoitteiksi. Ehdittäisiin katsella sivuille, oikealle ja vasemmalle ja vähän taaksepäinkin. Tähän asti on uudistustavoitteissa juostu aivan väsyksiin asti, kertoo hallintoylilääkäri Keijo Koski taannoisesta lausuntokierrosmenettelyistä sekä toimista yhden tiedon saamiseksi digihankkeessa sote-valmisteluissa.

Kuitenkin huonona puolena voidaan pitää asumisen merkityksen kunnissa korostuessa: Asukkaan kannalta elinvoimaisen asumisen osalta ei päästä oikeaan lopputulokseen asumisen ja rakentamisen painopisteen muuttuessa keskuskuntavoittoiseksi ja sosiaali-ja terveyspalveluiden palveluiden muuttumisen maakuntavoittoiseksi. Asukkaan päätöksentekovalta asumisen eri alueilla ja eri terveyspalveluita hankittaessa yleisesti heikkenee. Kohti monopolihallintoa siis ollaan menossa. Se onko tuo Keskustan vai Kokoomuksen hanke, voidaan olla montaa mieltä.

-STSKK-

Kylmää kyytiä hallitukselle, täytyy kävellä yli

2015-11-06 09.20.53

Kuva Hannu Vilponen: Hallitusveturi copyright Huttunen

Kovat tuulet puhaltelevat hallituksen riveissä. Tiedossa on jääpuikkoja, joita satelee puolelta toiselle keskustan ja kokoomuksen välillä. Iltaan mennessä ei vielä tiedetä mihin suuntaan tuuli kääntyy, äärioikealle vai iltatuuleksi punavihreäksi.

Tällainen riita hallituksen sisällä on tervetullutta. Se vilkastuttaa aineenvaihduntaa, laskee verenpainetta ja leposykettä, parantaa kolesteriarvoja ja kohottaa kestävyyskuntoa. Vai menikö se toisin päin?

Loistavaa liikuntaa kerrassaan hallitukselta, sopii lähes kaikille. Omat askeleeni lisääntyvät varmasti tulevan vaalikevään aikana, sillä perheeseemme on muuttanut eripura ja luottamuspula hallituksen toimissa.

Hetken hallitushurmalla on kuitenkin taipumus haihtua nopeasti. Kukapa muistaa mihin on sullonut ne hyvät ideat. Yleensä kaapista otettaessa ensin käteen tulee ne huonot. Näin on käynyt tätä vuoden 2015 Suomen hallitusta muodostettaessa.

-STSKK-

Journalistien henkilökohtaisuudet

Epätasapainon voivat aiheuttaa

1. Tarkistamatta jätetyt faktat julkisuuden henkilöistä tai heidän toimista, joilla on vaarana saada kielteistä julkisuutta,
2. Voimakkaan katumisen anteeksiantaminen ja
3. Henkilöiden nimien kätkeminen hallintarekisteriin piiloon.

Hyviin journalistisiin tapoihin kuuluu julkisen sanan neuvoston sääntöjen lisäksi henkilön kertoa henkilökohtaisena tietona ulos asiat, joiden voidaan lisäävän korruptiota. Näin voi käydä jos asiaa ei kerrota julkisuuteen. Nämä ovat ensimmäiseksi tarkistamatta jätetyt faktat julkisuuden henkilöistä tai heidän toimista, joilla on vaarana saada kielteistä julkisuutta.

Populismin aika on vääjäämättä tullut. Syynä tähän ovat yhteisten sääntöjen vahvistamispyrkimykset valtiovallan taholta. Oikea populismijournalismi estää osaltaan epätasapainon muodostumisen valtiovallan mielenlaatuun perustuvissa päätöksissä. Toiseksi voimakkaan katumisen anteeksiantaminen ja kolmanneksi henkilöiden nimien kätkeminen hallintarekisteriin piiloon.

Asioiden piilottelu ei siis tänä päivänä voi tulla kysymykseen. Kunnostautuneen henkilön siis kannattaa odottaa hyvältä journalismilta salailematonta, suoraselkäistä lähestymistapaa myös itse siihen vaikuttaen. Pienetkin rikkeet olisi hyvä hoitaa kuntoon ennen omia pyrkimyksiä. Tästä syntyy kahden välinen luottamus maailmanrauhaakin ajatellen.

-STSKK-

IHALAISEN IDEA HALLITUKSEN TIEDONANNOSSA

kolme pesää, ensin käytetään kahta pika-lämmön ja veden aikaansaamiseksi, lopuksi leivinuuni lämmitetään tulevaa lämmöntarvetta varten varaavasti

Suomen talouden veturiajattelua. Copyright  Huttunen kuva:Emergysaattori

Keskustelua eduskunnassa on aiheuttanut talouspoliittinen kiivaskin keskustelu Suomen talouden tilasta. Sopiminen eri työntekijä-, työnantajajärjestöjen ja hallituksen välillä on hyvin ristiriitaista. Kysytäänkin, johtuuko ristiriitaisuus sopimisesta todellisesta talouden alamäestä vai fuskataanko näillä toimilla tavallista kansanmiestä?

Lisäksi kysytään, onko Suomen taloudellinen ylijäämä sittenkin totta tutkittaessa edellisten vuosien maltillisia työntekijä- ja työnantajaratkaisuja nollalinjaratkaisuista ja palkkojen ja eläkkeiden indeksitarkistuksista? Velkaa on otettu. Ei kuitenkaan niin paljon kuin menneinä vuosina 1990-1992 jolloin korot olivat korkealla ja kulutus kovaa. Pitää huomata se, että Suomen markka oli silloin käytössä ja talouden vakattamiskeinoja oli enemmän. Oli mahdollisuus hallita markan ulkoista ja sisäistä arvoa talousssääntelyn lisäksi finanssipolitiikan keinoin. Lisäksi työntekijä-ja työnantajajärjestöjen kanssa oli silloinkin aina sopimusneuvottelut jotka aina saatiin päätökseen.

Puhutaan vaan talouspolitiikasta vaan ei ymmärretä muita keinoja.

Tässä kansalle herääkin huoli, että missä mennään. Kaikki luottamustehtävissä olevat henkilöt puhuvat kuratilasta ja lamasta kun kansa puhuu muuta:

Ollaan menossa kohti voimakkaan kasvun vaihetta, jossa

* Sodan uhka on päällä

* Vakautetaan palkat

* Vakautetaan hinnat

* Poistetaan indeksiehdot

* Paljon sosiaalisia- ja työmarkkinapoliittisia sopimuksia

Syntyy juuri kansanedustaja Lauri Ihalaisen eduskunnan tiedonannossa ehdottama keskeinen talouspoliitiikan väline, jossa yhdistyy talous-ja finanssipolitiikkakeinot. Tätä keinoa käytettäisiin nyt keskeisen kasvun aikaansaamiseksi. Ihalainen väläyttää mainitsematta kuitenkaan EU:sta irtautumista. Myös pääministeri Juha Sipilä (kuumana) myös sanoillaan torppaa Ihalaisen idean sanomalla että täällä toimitaan EU:n ehdoilla.

-Kotimaista kysyntää halutaan lisää

-Ulkomaisten kulutustuotteiden säännöstelyä halutaan

-Jälleenrakentamista kuin sodan runtelun jäljiltä

-Säästöjä kaikessa

Jos ei ole keinoja devalvaatioon, eikä voida devalvoida (rahan ulkoisen arvon alentamista), on vaihtotasevaje korvattava tuotteiden kustannustekijöiden alentamisella.

Kuten palkkojen alentaminen, lomarahojen poisto, sairaslomakorvauksen pienentäminen ja työmarkkinaosapuolien poissulkemisilla sopimuksissa.

Tämäkö sitten muodostuu kasvun esteeksi? Ei sopimuksia? Missä ovat kaikki mallit kuntauudistuksista, kuntasopimuksista ja sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksesta, joilla kasvua saataisiin aikaan huolimatta tämän päivän korkeasta kustannusinflaatiosta?

-Emergysaattori-