Avainsana-arkisto: kuntapalvelu-uudistus

IHALAISEN IDEA HALLITUKSEN TIEDONANNOSSA

kolme pesää, ensin käytetään kahta pika-lämmön ja veden aikaansaamiseksi, lopuksi leivinuuni lämmitetään tulevaa lämmöntarvetta varten varaavasti

Suomen talouden veturiajattelua. Copyright  Huttunen kuva:Emergysaattori

Keskustelua eduskunnassa on aiheuttanut talouspoliittinen kiivaskin keskustelu Suomen talouden tilasta. Sopiminen eri työntekijä-, työnantajajärjestöjen ja hallituksen välillä on hyvin ristiriitaista. Kysytäänkin, johtuuko ristiriitaisuus sopimisesta todellisesta talouden alamäestä vai fuskataanko näillä toimilla tavallista kansanmiestä?

Lisäksi kysytään, onko Suomen taloudellinen ylijäämä sittenkin totta tutkittaessa edellisten vuosien maltillisia työntekijä- ja työnantajaratkaisuja nollalinjaratkaisuista ja palkkojen ja eläkkeiden indeksitarkistuksista? Velkaa on otettu. Ei kuitenkaan niin paljon kuin menneinä vuosina 1990-1992 jolloin korot olivat korkealla ja kulutus kovaa. Pitää huomata se, että Suomen markka oli silloin käytössä ja talouden vakattamiskeinoja oli enemmän. Oli mahdollisuus hallita markan ulkoista ja sisäistä arvoa talousssääntelyn lisäksi finanssipolitiikan keinoin. Lisäksi työntekijä-ja työnantajajärjestöjen kanssa oli silloinkin aina sopimusneuvottelut jotka aina saatiin päätökseen.

Puhutaan vaan talouspolitiikasta vaan ei ymmärretä muita keinoja.

Tässä kansalle herääkin huoli, että missä mennään. Kaikki luottamustehtävissä olevat henkilöt puhuvat kuratilasta ja lamasta kun kansa puhuu muuta:

Ollaan menossa kohti voimakkaan kasvun vaihetta, jossa

* Sodan uhka on päällä

* Vakautetaan palkat

* Vakautetaan hinnat

* Poistetaan indeksiehdot

* Paljon sosiaalisia- ja työmarkkinapoliittisia sopimuksia

Syntyy juuri kansanedustaja Lauri Ihalaisen eduskunnan tiedonannossa ehdottama keskeinen talouspoliitiikan väline, jossa yhdistyy talous-ja finanssipolitiikkakeinot. Tätä keinoa käytettäisiin nyt keskeisen kasvun aikaansaamiseksi. Ihalainen väläyttää mainitsematta kuitenkaan EU:sta irtautumista. Myös pääministeri Juha Sipilä (kuumana) myös sanoillaan torppaa Ihalaisen idean sanomalla että täällä toimitaan EU:n ehdoilla.

-Kotimaista kysyntää halutaan lisää

-Ulkomaisten kulutustuotteiden säännöstelyä halutaan

-Jälleenrakentamista kuin sodan runtelun jäljiltä

-Säästöjä kaikessa

Jos ei ole keinoja devalvaatioon, eikä voida devalvoida (rahan ulkoisen arvon alentamista), on vaihtotasevaje korvattava tuotteiden kustannustekijöiden alentamisella.

Kuten palkkojen alentaminen, lomarahojen poisto, sairaslomakorvauksen pienentäminen ja työmarkkinaosapuolien poissulkemisilla sopimuksissa.

Tämäkö sitten muodostuu kasvun esteeksi? Ei sopimuksia? Missä ovat kaikki mallit kuntauudistuksista, kuntasopimuksista ja sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksesta, joilla kasvua saataisiin aikaan huolimatta tämän päivän korkeasta kustannusinflaatiosta?

-Emergysaattori-

Mainokset

Presidentti Niinistö EK:n seminaarissa: Geopolitiikka tuli takaisin

Presidentti Sauli Niinistön mukaan geopolitiikalla on väistämätön vaikutus talouden suunnitelmille. Euroopan tilanne on muuttunut radikaalisti.

Niinistö sanoi 20 vuotta sitten, että globalisaation uskottiin lähentävän kansakuntia ja vahvistavan rauhaa.

Toisin kävi, Niinistö totesi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaarissa.

Tiivistettynä presidentti Sauli Niinistön mukaan olemme tilanteessa, jossa voi sanoa, että geopolitiikka ohjaa taloutta, ei toisinpäin. Presidentti on sitä mieltä, että Suomen paras kilpailuvaltti on yhteiskunnan eheys.

Presidentti aloitti seminaaripuheensa sanomalla, että hallitusneuvotteluissa härkää on tartuttu tiukasti sarvista.

– Toivottavasti ote pitää.

finland mapSuomea itseään on jo 1940- luvulta lähtien ohjattu geopoliittisesti Suomen eri päämiesten toimesta. Kuten esimerkiksi Suomen 4. Hanhikiven Fennovoiman ydinvoimalan paikka on piirretty Mikkelin Mannerheimin linjauksena 1940 presidentti Kyösti Kallion kotikunta Nivalan läpi suoraan lyhimpää reittiä käyttäen. Helsingistä piirrettynä olisi 5. ydinvoimalan paikka Simossa. Mahdollista on, että 5. ydinvoimala tulee, vaikka kansanedustaja Mauri Pekkarinen niin kovaa näyttäisi vastustavan 5. ydinvoimalaa.

Kyseinen kartta on jo EVAN (Elinkeinoelämän valtuuskunnan) tiedossa. Valtuuskunnan tehtävistä kiistellään. EK:n (elinkeinoelämän keskusliitto) rooli on merkitsevä nostettettaessa Suomi nousuun.

-STSKK-

Kempele tähtää kasvuun. Uutta työtä, asukkaita ja verotuloja

306611_12_2014_uutinen_tuomas_lohi

Tuomas Lohi, 34, aloitti Kempeleen kunnanjohtajana kesäkuussa 2013. Lähde: Forum24.fi

Kempeleen ensi vuoden talousarviosta ja vuosien 2016–17 suunnitelmasta näkyy, mihin kunta pyrkii.
Kempele haluaa uutta työtä ja uusia asukkaita kuntaan niin, että myös verotulot kasvaisivat.
Kempeleessä asui lokakuun lopussa 16 883 ihmistä, ja väkimäärä kasvaa yhä parin prosentin vauhtia.
Myös kunnan verotulot kasvavat, osin vuosi sitten tehdyn reippaan veronkorotuksen myötä.
Tuloveroprosentti on nyt 20,50. Luku on korkea, eikä sitä ole tarkoitus jatkossa hevin nostaa.
Velkaa Kempeleellä on yhä vähän, noin 1 900 euroa asukasta kohden.
Edessä on kuitenkin isoja investointeja, kuten terveyskeskuksen peruskorjaus ja laajennus sekä Zatelliitin alueen liikennejärjestelyt.
– Investoinnit nostavat velan määrää merkittävästi, myöntää kunnanjohtaja Tuomas Lohi.
Enemmän kuin velasta Lohi on huolissaan siitä, miten tuleva sote-uudistus on tarkoitus rahoittaa.
Huolena ovat myös valtionosuuksien leikkaukset ja se, miten taantuma vaikuttaa työllisyyteen ja tonttien kysyntään.

Kova tavoite

Tuomas Lohen mielestä olennainen lähivuosien tehtävä on päättää valtion ja kuntien työnjaosta.
– Trendihän on ollut, että valtio lisää ja siirtää tehtäviä kunnille ilman, että rahoitus seuraisi perässä.
Lähivuosina Kempele ei aio turvautua veronkorotuksiin. Lohi myöntää, että tavoite on kasvukunnalle kova.
– Tarvitsemme nyt vahvaa talousjohtamista, sitoutumista sekä vastuunkantoa.
Tiukka talousote koskee koko kuntakonsernia, kun tavoitteena on tuottaa palvelut nykyistä edullisemmin.
– Käytännössä kyse on henkilöstösuunnittelusta ja tuotantotapojen tarkastelusta: oma vai ostopalvelu?
Kempele tekee jo työtä sen puolesta, että rakenteita voitaisiin uusia, töitä järkeistää ja rönsyjä karsia.
– Osa muutoksista johtaa säästöihin nopeasti, osa vuosien kuluessa, osa selkiyttää työtapoja, Lohi selvittää.
Samalla hän muistuttaa, että menokurin rinnalla tulopohjaa pitää vahvistaa.
– Veronkorotusten sijaan Kempele panostaa elinvoimaa pönkittäviin toimenpiteisiin.
Uudet yritykset ja työpaikat, kunnan tunnettuuden lisääminen. Siinä tavoitteita lähivuosille.
Lohen mielestä Kempeleellä on ainekset menestyä: on runsaasti kaavallista potentiaalia ja rakennusoikeutta kaupan, teollisuuden ja matkailun tarpeisiin.

-STSKK-

Oulun seudun kunnat toiminnassa 2014-2016

Oulu on hyväntuulinen, helposti lähestyttävä, huomaavainen ja vieraanvarainen. Uuttera ja innostava asiantuntija. Omaperäisten tapahtumien ja tempausten taitaja.

Oulun asenne on peräänantamaton. Se on aina onnistunut voittamaan haasteensa – ja tietää voittavansa ne vastedeskin. Kaupunkiseutua leimaa vahva luottamus ahkeruuteen, yrittäjyyteen sekä reiluun ja ripeään yhdessä tekemisen kulttuuriin, johon on helppo päästä mukaan. Oulu toivottaa vieraansa aidosti tervetulleiksi – ja sen myös huomaa.

Ouluun jo liitetyt alueet saavat kukin oman kouluhankkeensa kuten Kiimingissä nyt tapahtuu. Yli-kiimingissä alkaa pilottikokeilu terveysasemalla. Haukiputaan surullisen kuuluisa taisto virkistysuimalan Jatulin ja Virpiniemen virkistysalueen ylläpitämiseksi kaipaa lisää satsausta ja näin saataisiin väestön liikkuminen käännettyä muuttovoittoisuudeksi.

Hiukan altavastaajina toimivat Kempeleen ja Limingan kunnat. Kempele elää kuitenkin vahvasti yrittäjyydestään ja Liminka haluaa säilyttää maaseutumaiset piirteensä.

Oulun yhdistymissopimuksessa mainitaan reilu ja asianmukainen yhteistyö toimijoidensa kanssa vaikka toimijoita olisivat jotkut ympäristökunnista. Liminkaa tietenkin rohkaistaan säilyttämään maaseutumaiset piirteensä huolimatta niistä kovista taloudellisista tavoitteista mitkä keskuskunta Oulu on joutunut vuosille 2014-2016 hyväksymään.

Yhdistymissopimuksesta löytyy viilattavaa. Yhdistymissopimukseen asiantuntijoiden huomauttamat kohdat tullee korjattua tämän vuoden aikana. Uusi liitosehdotus ei olisi mikään pakkoliitos.

Yhdistettynä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Mahdollisuudet ja uhkat näin tulisivat käsiteltyä, joskin vuorovaikutteisuutta palkanalennustoimissa, työllisyys- ja eläkeasioissa kaivattaisiin enemmän.

Oulunseudun kuntien ohjaustoimet 2014-2016

Kuntien strategioiden tuotoksina ovat syntyneet niin kutsutut ”kuntien brändipersoonat”, väitetään Oulun kaupungin uudessa brändikäsikirjassa. Tällöin ”brändäys” saa  jokaisen ”jätti-Ouluun” liitettävän kunnan laskelmiin aivan uuden lähestymistavan. Tätä uutta lähestymistapaa käsiteltiin jo helmikuussa 2012 esitetyissä suur-Oulun tunnuslukulaskelmissa kunkin kunnan huoltosuhdelukuina, joista läpinäkyvin luku on verotulo suhteessa asukas. Tämä luku vaatisi ”brändäyksessä” lisää selvitystä vaativan tulkinnan. Tällöin myös nähdään kunkin kunnan tunnuslukutilastot oikaistuna jatkossa.

Surullisen kuuluisaksi tulleen Haukiputaan tunnusluvuissa ei tarvitsisi enää ”pysähtyä” vaan Haukipudas saisi aivan oman ”brändinsä” tulevaisuudessa asukkaan ja yhteistä luottamusta saaneen päätöksentekijän näkökulmista.

Brändäys saisi aivan uuden ulottuvuuden kunkin kunnan selviytymisessä ja kehitettyä kaavaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää kaikissa Suomen mikseipä koko maailman kunnissa ja yhteisöissä.

Brändi nimenä ei tuo mitään uutta pelastusta kunnan tilastoihin vaan nimi tuo aivan uuden ohjaustoimenpiteen kunnan ohjauksessa.

Ohjaukseen ovat vaikuttamassa tasapuolisesti kaikki vallitsevat osapuolet niiden painopisteiden suhteessa, jotka aina kyseiseen kuntaan on valittu yksimielisesti.

Kunnissa on yleisesti tiedostettu keskuskunnan periksiantamattomuus, joten tällä ohjaustoimenpiteellä voidaan ehkäistä ne ympäristökuntiin vaikuttavat negatiiviset  toimet nyt ja  kuntaliitoksien etenemisenkin aikana ja jälkeen.

Asiaa käsitellään jo kuumiksi käyvissä keskusteluissa Kempeleen ja Limingan liittämiseksi Ouluun.

Ohjaustoimenpide vetäisi vertoja Pekka Himasen tulevaisuudentutkimusraporttiin suhteessa terveydenhuollon, tyytyväisen asumisen ja päätöksenteon suhteen toimiessa.

-stskk-

Tyytyväisten asukkaiden kehyskunnat

06122008kiertoliittyma

Kuva: Hannu Vilpponen 14.5.2009 ”kiertoliittymä”

Asukkaat viihtyvät vireässä. silti maaseutumaisen rauhallisessa Kempeleessä. Palvelut, varsinkin terveydenhoito, saavat palvelukyselyissä hyvät pisteet. Kätevä sijainti kymmenen minuutin ajomatkan päästä Oulusta, erinomaiset liikenneyhteydet, hyvä tonttitarjonta sekä Oulua edullisemmat asumiskustannukset houkuttelevat nuoria perheitä Kempeleeseen.

Muhos tarjoaa Oulun seudulla luonnonläheisen asumis- ja työskentely-ympäristön kauniissa Oulujokilaaksossa. Muhos on viihtyisä ja turvallinen asuinkunta. Laadukas ympäristö ja pientalovaltaisuus ovat Muhoksen vetovoimatekijöitä. Muhos tarjoaa toimivat peruspalvelut kuntalaisilleen. Muhoksella on perheiden hyvä elää.

Liminka on itsenäinen 15.000 asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen.

Tyrnävän kunnan toiminta-ajatuksena on olla määrätietoisesti kehittyvä, omaleimainen, ympäristöarvoiltaan merkittävä ja viihtyisä kunta. Tyrnävä on myös aktiivinen toimija osana Oulun kaupunkiseutua. Päämäärän toteutuminen edellyttää kuntasuunnittelun ja maankäytön kytkemistä entistä paremmin yhteen kunnan kehittämisessä. Tyrnävän ympäristöarvot ovat poikkeuksellisen suuret. Kunnan tavoitteena on kokonaisvaltainen ympäristöhyvinvointi. 

On huomioitava Oulun  19.8.2013 julkistettu Uuden Oulun elinvoimaisen asuinympäristön dokumentti, jossa mukana ovat Ouluun liitetyt kunnat Hailuoto, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii kuntaliitoksessa 1.1.2013.

Entistä kansainvälisempi Oulu on Pohjois-Suomen elinvoimaisin keskus. Se on parhaiten verkostoitunut aluekehittäjä ja aktiivisin uudistaja. Vahva väestöpohja, korkeatasoinen koulutus ja globaalisti merkittävä osaaminen varmistavat liiketoiminnan kilpailukyvyn, kasvun ja hyvän työllisyyden. Kansainvälistytään, mutta tehdään työt Oulussa. Oulusta tulee maankäytön ja asumisen mallikaupunki.

Nyt keskusteluissa puhutaan Kempeleen ja Limingan liittämiseksi Uuteen Ouluun, eikä vaihtoehdoissa ole keskusteltu liitettävien kuntien omatoimisesta yhteistyöstä ja vapaaehtoisesta liittymisestä keskuskuntaan ollenkaan. Varjoon jäävät täten kyseisten kuntien kehityssuunnitelmat työtä, työssäkäyntiä, asumista ja asumiseen liittyvää infraa ajatellen.

Asumisen merkitys kunnissa korostuu. Asukkaan kannalta elinvoimaisen asumisen osalta ei päästä oikeaan lopputulokseen asumisen ja rakentamisen painopisteen muuttuessa keskuskuntavoittoiseksi.

-STSKK-

Väsyttävä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus

Käytetäänkö  väsytystaktiikkaa sosiaalipolitiikan tasolla  terveysjohtajien nujertamiseksi juoksuttamalla heitä eri kokouksissa uuvuksiin asti? Mitä mieltä alojen terveysjohtajat  itse ovat kuntauudistuksen ja siihen liitetyn sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksen suhteen?

Vastaa kyselyyn