Avainsana-arkisto: kuntaliitokset

Kempele tähtää kasvuun. Uutta työtä, asukkaita ja verotuloja

306611_12_2014_uutinen_tuomas_lohi

Tuomas Lohi, 34, aloitti Kempeleen kunnanjohtajana kesäkuussa 2013. Lähde: Forum24.fi

Kempeleen ensi vuoden talousarviosta ja vuosien 2016–17 suunnitelmasta näkyy, mihin kunta pyrkii.
Kempele haluaa uutta työtä ja uusia asukkaita kuntaan niin, että myös verotulot kasvaisivat.
Kempeleessä asui lokakuun lopussa 16 883 ihmistä, ja väkimäärä kasvaa yhä parin prosentin vauhtia.
Myös kunnan verotulot kasvavat, osin vuosi sitten tehdyn reippaan veronkorotuksen myötä.
Tuloveroprosentti on nyt 20,50. Luku on korkea, eikä sitä ole tarkoitus jatkossa hevin nostaa.
Velkaa Kempeleellä on yhä vähän, noin 1 900 euroa asukasta kohden.
Edessä on kuitenkin isoja investointeja, kuten terveyskeskuksen peruskorjaus ja laajennus sekä Zatelliitin alueen liikennejärjestelyt.
– Investoinnit nostavat velan määrää merkittävästi, myöntää kunnanjohtaja Tuomas Lohi.
Enemmän kuin velasta Lohi on huolissaan siitä, miten tuleva sote-uudistus on tarkoitus rahoittaa.
Huolena ovat myös valtionosuuksien leikkaukset ja se, miten taantuma vaikuttaa työllisyyteen ja tonttien kysyntään.

Kova tavoite

Tuomas Lohen mielestä olennainen lähivuosien tehtävä on päättää valtion ja kuntien työnjaosta.
– Trendihän on ollut, että valtio lisää ja siirtää tehtäviä kunnille ilman, että rahoitus seuraisi perässä.
Lähivuosina Kempele ei aio turvautua veronkorotuksiin. Lohi myöntää, että tavoite on kasvukunnalle kova.
– Tarvitsemme nyt vahvaa talousjohtamista, sitoutumista sekä vastuunkantoa.
Tiukka talousote koskee koko kuntakonsernia, kun tavoitteena on tuottaa palvelut nykyistä edullisemmin.
– Käytännössä kyse on henkilöstösuunnittelusta ja tuotantotapojen tarkastelusta: oma vai ostopalvelu?
Kempele tekee jo työtä sen puolesta, että rakenteita voitaisiin uusia, töitä järkeistää ja rönsyjä karsia.
– Osa muutoksista johtaa säästöihin nopeasti, osa vuosien kuluessa, osa selkiyttää työtapoja, Lohi selvittää.
Samalla hän muistuttaa, että menokurin rinnalla tulopohjaa pitää vahvistaa.
– Veronkorotusten sijaan Kempele panostaa elinvoimaa pönkittäviin toimenpiteisiin.
Uudet yritykset ja työpaikat, kunnan tunnettuuden lisääminen. Siinä tavoitteita lähivuosille.
Lohen mielestä Kempeleellä on ainekset menestyä: on runsaasti kaavallista potentiaalia ja rakennusoikeutta kaupan, teollisuuden ja matkailun tarpeisiin.

-STSKK-

Oulun seudun kunnat toiminnassa 2014-2016

Oulu on hyväntuulinen, helposti lähestyttävä, huomaavainen ja vieraanvarainen. Uuttera ja innostava asiantuntija. Omaperäisten tapahtumien ja tempausten taitaja.

Oulun asenne on peräänantamaton. Se on aina onnistunut voittamaan haasteensa – ja tietää voittavansa ne vastedeskin. Kaupunkiseutua leimaa vahva luottamus ahkeruuteen, yrittäjyyteen sekä reiluun ja ripeään yhdessä tekemisen kulttuuriin, johon on helppo päästä mukaan. Oulu toivottaa vieraansa aidosti tervetulleiksi – ja sen myös huomaa.

Ouluun jo liitetyt alueet saavat kukin oman kouluhankkeensa kuten Kiimingissä nyt tapahtuu. Yli-kiimingissä alkaa pilottikokeilu terveysasemalla. Haukiputaan surullisen kuuluisa taisto virkistysuimalan Jatulin ja Virpiniemen virkistysalueen ylläpitämiseksi kaipaa lisää satsausta ja näin saataisiin väestön liikkuminen käännettyä muuttovoittoisuudeksi.

Hiukan altavastaajina toimivat Kempeleen ja Limingan kunnat. Kempele elää kuitenkin vahvasti yrittäjyydestään ja Liminka haluaa säilyttää maaseutumaiset piirteensä.

Oulun yhdistymissopimuksessa mainitaan reilu ja asianmukainen yhteistyö toimijoidensa kanssa vaikka toimijoita olisivat jotkut ympäristökunnista. Liminkaa tietenkin rohkaistaan säilyttämään maaseutumaiset piirteensä huolimatta niistä kovista taloudellisista tavoitteista mitkä keskuskunta Oulu on joutunut vuosille 2014-2016 hyväksymään.

Yhdistymissopimuksesta löytyy viilattavaa. Yhdistymissopimukseen asiantuntijoiden huomauttamat kohdat tullee korjattua tämän vuoden aikana. Uusi liitosehdotus ei olisi mikään pakkoliitos.

Yhdistettynä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Mahdollisuudet ja uhkat näin tulisivat käsiteltyä, joskin vuorovaikutteisuutta palkanalennustoimissa, työllisyys- ja eläkeasioissa kaivattaisiin enemmän.

Oulunseudun kuntien ohjaustoimet 2014-2016

Kuntien strategioiden tuotoksina ovat syntyneet niin kutsutut ”kuntien brändipersoonat”, väitetään Oulun kaupungin uudessa brändikäsikirjassa. Tällöin ”brändäys” saa  jokaisen ”jätti-Ouluun” liitettävän kunnan laskelmiin aivan uuden lähestymistavan. Tätä uutta lähestymistapaa käsiteltiin jo helmikuussa 2012 esitetyissä suur-Oulun tunnuslukulaskelmissa kunkin kunnan huoltosuhdelukuina, joista läpinäkyvin luku on verotulo suhteessa asukas. Tämä luku vaatisi ”brändäyksessä” lisää selvitystä vaativan tulkinnan. Tällöin myös nähdään kunkin kunnan tunnuslukutilastot oikaistuna jatkossa.

Surullisen kuuluisaksi tulleen Haukiputaan tunnusluvuissa ei tarvitsisi enää ”pysähtyä” vaan Haukipudas saisi aivan oman ”brändinsä” tulevaisuudessa asukkaan ja yhteistä luottamusta saaneen päätöksentekijän näkökulmista.

Brändäys saisi aivan uuden ulottuvuuden kunkin kunnan selviytymisessä ja kehitettyä kaavaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää kaikissa Suomen mikseipä koko maailman kunnissa ja yhteisöissä.

Brändi nimenä ei tuo mitään uutta pelastusta kunnan tilastoihin vaan nimi tuo aivan uuden ohjaustoimenpiteen kunnan ohjauksessa.

Ohjaukseen ovat vaikuttamassa tasapuolisesti kaikki vallitsevat osapuolet niiden painopisteiden suhteessa, jotka aina kyseiseen kuntaan on valittu yksimielisesti.

Kunnissa on yleisesti tiedostettu keskuskunnan periksiantamattomuus, joten tällä ohjaustoimenpiteellä voidaan ehkäistä ne ympäristökuntiin vaikuttavat negatiiviset  toimet nyt ja  kuntaliitoksien etenemisenkin aikana ja jälkeen.

Asiaa käsitellään jo kuumiksi käyvissä keskusteluissa Kempeleen ja Limingan liittämiseksi Ouluun.

Ohjaustoimenpide vetäisi vertoja Pekka Himasen tulevaisuudentutkimusraporttiin suhteessa terveydenhuollon, tyytyväisen asumisen ja päätöksenteon suhteen toimiessa.

-stskk-

Tyytyväisten asukkaiden kehyskunnat

06122008kiertoliittyma

Kuva: Hannu Vilpponen 14.5.2009 ”kiertoliittymä”

Asukkaat viihtyvät vireässä. silti maaseutumaisen rauhallisessa Kempeleessä. Palvelut, varsinkin terveydenhoito, saavat palvelukyselyissä hyvät pisteet. Kätevä sijainti kymmenen minuutin ajomatkan päästä Oulusta, erinomaiset liikenneyhteydet, hyvä tonttitarjonta sekä Oulua edullisemmat asumiskustannukset houkuttelevat nuoria perheitä Kempeleeseen.

Muhos tarjoaa Oulun seudulla luonnonläheisen asumis- ja työskentely-ympäristön kauniissa Oulujokilaaksossa. Muhos on viihtyisä ja turvallinen asuinkunta. Laadukas ympäristö ja pientalovaltaisuus ovat Muhoksen vetovoimatekijöitä. Muhos tarjoaa toimivat peruspalvelut kuntalaisilleen. Muhoksella on perheiden hyvä elää.

Liminka on itsenäinen 15.000 asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen.

Tyrnävän kunnan toiminta-ajatuksena on olla määrätietoisesti kehittyvä, omaleimainen, ympäristöarvoiltaan merkittävä ja viihtyisä kunta. Tyrnävä on myös aktiivinen toimija osana Oulun kaupunkiseutua. Päämäärän toteutuminen edellyttää kuntasuunnittelun ja maankäytön kytkemistä entistä paremmin yhteen kunnan kehittämisessä. Tyrnävän ympäristöarvot ovat poikkeuksellisen suuret. Kunnan tavoitteena on kokonaisvaltainen ympäristöhyvinvointi. 

On huomioitava Oulun  19.8.2013 julkistettu Uuden Oulun elinvoimaisen asuinympäristön dokumentti, jossa mukana ovat Ouluun liitetyt kunnat Hailuoto, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii kuntaliitoksessa 1.1.2013.

Entistä kansainvälisempi Oulu on Pohjois-Suomen elinvoimaisin keskus. Se on parhaiten verkostoitunut aluekehittäjä ja aktiivisin uudistaja. Vahva väestöpohja, korkeatasoinen koulutus ja globaalisti merkittävä osaaminen varmistavat liiketoiminnan kilpailukyvyn, kasvun ja hyvän työllisyyden. Kansainvälistytään, mutta tehdään työt Oulussa. Oulusta tulee maankäytön ja asumisen mallikaupunki.

Nyt keskusteluissa puhutaan Kempeleen ja Limingan liittämiseksi Uuteen Ouluun, eikä vaihtoehdoissa ole keskusteltu liitettävien kuntien omatoimisesta yhteistyöstä ja vapaaehtoisesta liittymisestä keskuskuntaan ollenkaan. Varjoon jäävät täten kyseisten kuntien kehityssuunnitelmat työtä, työssäkäyntiä, asumista ja asumiseen liittyvää infraa ajatellen.

Asumisen merkitys kunnissa korostuu. Asukkaan kannalta elinvoimaisen asumisen osalta ei päästä oikeaan lopputulokseen asumisen ja rakentamisen painopisteen muuttuessa keskuskuntavoittoiseksi.

-STSKK-

Kuntavaalit 2012 – Oulun ehdokasasettelu

Suomen Keskusta sai suurimman kannatuksen kuntavaaleissa Oulun vaalipiirin  alueella 56,4 prosentin kannatuksella. Koko maan Keskustan kannatus oli 58,1 prosenttia, joka taas kuvaa keskustan kannatuksen nousua kaikkialla Suomessa. Hyvänä kakkosena perässä tuli kokoomus jonka kannatus hiukan laski.

Seuraavassa järjestyksessä tulivat vasemmistopuolue, PerusSuomalaiset ja sosialidemokraattinenpuolue. Ylen vaalitulospalvelun ilmoituksen mukaan yöllä kello 1.16 tuli seuraava ilmoitus:

Vaalitulos valmis – PerusSuomalaiset voimalla kuntapolitiikkaan mukaan

Koko maan kannatusjäjestyksessä  kokoomus pääsi kirillään vielä ykköseksi 21,9 prosentin kannatuksellaan. Kakkoseksi tuli sosiaalidemokraattinen puolue ja Suomen Keskusta ja PerusSuomalaiset seuraavina.

Tulee nähtäväksi ketä ja keitä tullaan valtakunnan asioiden hoitamiseksi pyytämään hallitusneuvotteluihin jatkossa. Uudistukset kunta- ja valtakuntatasolla ovat kesken.

Otetaanko noin kolmen  prosentin kannatuksen  nousun eduskuntavaaleihin 2008  nähden saanut Suomen Keskusta mukaan hallitusneuvotteluihin valmiilla toimivalla maakunta-mallillaan vai tuleeko hallitus kaatumaan seuraavaan välikysymykseen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen osalta?

SDP ajaa vastuullista mallia sosiaali-ja terveydenhuoltoon eikä näin katso keskeneräisten mallien perään jatkossa, joka koettelee hallitusyhteistyötä.

PerusSuomalaisten tehtäväksi tulee nyt vastuu huolehtia kuntapolitiikasta oikein ja maltillisisesti.

Oulussa on nähtävissä uusi farssi lähiaikoina kuntauudistuksiin liittyen. Suurkunta-ajattelumallin kehittyessä kuntauudistustaisteluksi on Oulua käytetty ponnahduslautana suuremmille tavoitteille ydinvoimahankkeita myöten.  Tätä mahdollisuutta ovat jo käyttäneet Risto Parjanne, Silja Hiironniemi, Päivi Laajala ja Kari Nenonen. Nenonen on sittemmin siirtynyt kylläkin vastuullisempiin tehtäviin Sairaanhoitopiiriin, jota nyt ollaan lakkauttamassa hallituksen toimesta. Ydinvoimahankkeet joutuivat pahaan vastatuuleen energiajätti EOn:in vetäydytyä pois Fennovoimahankkeesta.

Kauhajoki-Seinäjoki akselilta kantatie 67:n varresta Ouluun muuttanut Mari-Leena Talvitie valittiin Oulun kaupunginvaltuustoon ihmettelyä aikaansaavilla 1129 äänen äänisaaliillaan.

Talvitie tuli tunnetuksi Oulussa räjähdysmäisesti ja on seuraava mahdollinen kaupunginjohtajaehdokas jos nykyinen kaupunginjohtaja Matti Pennanen siirtyy muihin tehtäviin. Oulun kaupunginjohtajuus on hänelle haasteellista nyt jos Kokoomus ajaa kaupunginjohtajuutta toden teolla. .

Talvitien tunnetuksi tulemiseen vaikutti myös tapa toimia entisen Vanhasen hallituksen ministerin Mari Kiviniemen tavoin. Kiviniemi nousi Haukiputaan kokemusten  ja valtio-opintojen kautta Vanhasen hallitukseen vuonna 2005 jälkeen. Kiviniemestä muodostui mysteeri. Molemmat naiset ovat lähtöisin samalta seudulta tuntien hyvin toistensa toimintatavat.

Tuleeko Talvitiestäkin mysteeri vai tuleeko hän ottamaan kuntavaalien tuloksen aiheuttaman haasteen vastaan, kysytään.

Nähtäväksi siis jää, tullaanko Oulussa lähiaikoina käyttämään Oulua ponnahduslautana suuremmille tavoiteille jopa kaksikin kertaa vielä. Ratkaisu on yksinomaan Pennasen, Talvitien  ja puoluetovereidensa. Paine on siis kova Oulun koon laajentumisen ja täten valtuustosta pudonneiden henkilöiden kasvaneiden äänimäärävaatimusten osalta.

Suomen valtion on purkamassa pois näitä kytköksiä ja on hajauttamassa toimintaansa koko Suomeen. Eri maakuntien ja aluevirastojen on nyt oltava tarkkana ja tehtävä johtopäätökset  kuntavaalien tulosten perusteella.

Suomen Keskustan vaalilupaukset pitäisi nyt Oulussa täyttää, kaupunginjohtaja Matti Pennasen on nyt oltava sanansa mittainen mies Suomen Keskustan lupauksille, olla kotona nyt.

Tunnemme Oulun kodiksemme emmekä halua käyttää Oulua ponnahduslautana omille pyrkimyksille vieläpä toisen eduksi.

-STSKK-

Hyvinvoinnin arviointikriteerit selvitykseen ja käyttöön Oulussa vuodesta 2013 alkaen

Uuden Oulun liitosselvitykseen ja sen lliitteisiin vedoten Oulusta ollaan muodostamassa kaupunkikeskeistä viihtyisää asuinseutua, jossa maaseutu nivoutuu kaupunkikokonaisuuteen mutkattomasti asukkaita ajatellen.

Aloitteessa Uuden Oulun elinkaarimalliksi käsitellään asumisviihtyvyyttä pisteytettynä asumisen, yhteisten sääntöjen, kunnan ylimmän päätäntävallan niin asumisen, maankäytön ja kaavoituksen osalta.

Tuotoksena tarkastelussa saadaan pisteytetty, akkrekroitu elinkaarimalli asumiseen, joa turvaa viihtyisän asumisen millä tahansa Oulun kaupungin alueella.

Aloitetta laajennetaan käsittelemään asumisviihtyvyyttä kaavoituksen ja maankäytön osalta yhteisten virkistysmahdollisuuksien osalta kaikille kohderyhmille Sanginjoen ulkometsän osalta Oulun kaupungissa.

Oulun kaupunki (A) hakee ratkaisua Oulun kaupungin Sanginjoen ulkometsän käytön osalle. Eri yhdistykset kuten Luonto-liitto ja Lintutietellinen yhdistys (B) jäävät päätöksenteon ulkopuolelle. Ympäristöministeriö ainoastaan antaa lausunnon A:n eduksi. Dilemma jää syntymättä ja lopputuloksena A saavuttaa tuottavuusedun  B:hen nähden. B:n olemassaolo ei ole pitkäaikaisesti turvattu. Ongelma ratkeaa vain osittain eikä ole kestävä ulkometsän osalta. Jos kukaan ei yritä ratkaista ongelmaa tunnustetaan ulkometsän käyttö mielivaltaiseksi.

Ratkaisun saamiseksi tarvitaan uudenlainen lähestymistapa. Kaupungin sisäinen tarkastelu ei riitä koko horisontin näkemiseen. Pelkkä oman kilpailutilanteen tarkastelu kaikenlaisten hyvinvointi-hankkeiden kautta sulkee päätöksenteon ulkopuolelle olennaisia pitkällä aikavälillä Oulun kaupungin toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tarvitaan yhteiskunnallista ja kansantaloudellista näkökulmaa sekä kaikkien osapuolten aktiivista toimintaa, johon aloitteessa vedotaan.

Siksi kysytään, onko Oulun kaupungilla tarkoitus käynnistää ja ensinkään päättää aloitteesta Uuden Oulun elinkaarimalliksi ennen Sanginjoen ulkometsän käytön päätöksiä jos kansallispuistohankkeesta luovutaan?

Voidaanko Sanginjoen ulkometsän käyttö jättää hyvinvointiselvityksen ulkopuolelle?

-STSKK-

KUNTAUUDISTUS

Kotiseutuneuvos Kyösti Niinikoski Haapajärveltä:

Kuva: