Avainsana-arkisto: koulutus

Pitääköhän työntekijäjärjestöt Juha Sipilää opettajana ja itseään lapsina?

Työkalujen tarpeesta yhteiskuntasopimuksessa:

Kirjoitukset sanomalehti Kalevassa 12.9 ja 13.9.2011

’Palveluyhteisö ei kehity nykyisellä mallilla’,

jossa yhteiskuntasopimusta on käsitelty seuraavasti:

Kognitiivinen toimintatapa rikkoontuu perustajan osalta perustajan saadessa hyödyn itselleen. Tästä on seurauksena vuorovaikutuksen kärsiminen ja totaalinen pysähtyminen ts. kognitiivinen konflikti. Tässä verrataan yhteisön perustajaa lapsen varhaiseen kehitykseen.

Tutkittavassa mallissa yhteisön perustaja, joka ei tiedä asioista paljoakaan, on edelliseen verrattuna lapsen asemassa opettajaan nähden alituisesti. Näin käytännönläheisen yhteistoiminnan malli rikotaan, eikä vuorovaikutus enää jatku entisenlaisena. Oikeassa mallissa perustaja täytyisi siirtyä opettajan rooliin opittuaan asian ja sitten oppia opettajana vuorovaikutusta. Kun lapset saavuttavat intersubjektiivisuuden, he pystyvät ymmärtämään toistensa pyrkimyksiä ja jakamaan omia kokemuksiaan. (Rogoff 1990, 67).

Esittävä leikki kehittää intersubjektiivisuutta kolmella tasolla saman aikaisesti: affektiivisella, lapset metakommunikoivat saavuttaakseen yhteisen ymmärryksen ja kolmanneksi lapset käyttävät toimintaa ja kieltä kommunikoinnin apuvälineinä. Näiden avulla lapset rakentavat yhteisen leikin kokemuksesta (Göncü 1993, 184-185).

Tuntevatkohan työntekijäjärjestöjen edustajat ehdottaessasi yhteiskuntasopimusta itsensä alituiseen asemaan, jossa yhteistoiminnan malli on mennyt rikki?

Onko muodostunut kognitiivinen konflikti heidän puoleltaan asian yhteydessä?

#eduskuntavaalit

-STSKK-

Kuinka Kesko sai alkunsa vuonna 1966

Keskon johto on viime vuosien aikana vaihtunut useaan tahtiin. Viime vuoden vaihteessa Ruoka-Keskon ja Rautakeskon K-Rautojen ja Rautian vetäjät vaihtuivat. K-Rautojen ja Rautian tulosta pyrittiin vaihdoksella jatkossa vahvistamaan. Toimivan Ruoka-Keskon toimintaa kehitetään edelleen asiakasläheisemmäksi.

Uutena palveluna asiakas saa ruokatarjoukset suoraan esimerkiksi omaan kännykkään tai älykkääseen rannekelloon vain hyväksymällä palvelun ehdot alkaessaan käyttää palvelua.

Uusi sopimus ohjelmatuottajan kanssa antaa markkinajohtajuuden rannekellosovelluksiin kaupan tarjouksia paikallisesti jaettaessa. Leiki-järjestelmä on käytössä jo useassa ohjelmatuottajan järjestelmässä kuten Yle-Areenassa Keskon ohella.

Leiki-ohjelma profiloi asiakkaat, kohderyhmän ja saa aikaan banner-tyyppiset tarjoukset laitteisiin perille missä asiakas kulloinkin oleskelee.

Tämä kehitys on mullistanut asiakasta ajattelevan markkinoinnin voimakkaasti Keskon toiminnassa vuodesta 1966. Viime vuosina on panostettu voimakkaasti kauppiaskoulutuksiin joita järjestetään noin 2000 kaupan tarpeisiin. Nyt on tarkoitus seuraavaksi lujittaa ja vahvistaa kenttää uuden markkinointitavan ja toiminnan kasvattamiseksi.

Keskon ketjutoimintaan kuuluu kauppoja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä.

Kauppakonserni Kesko kehittää aluetoimintaansa ja uudistaa kotimaan aluejakonsa. Yhtiö tiedotti asiasta äskettäin.

Keskon uusi aluejako on ensi vuoden alusta alkaen pääkaupunkiseutu, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Keski-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Yhtiö vahvistaa kauppaketjujensa roolia maakunnissa. Tämä tarkoittaa muun muassa K-kauppiaiden ensisijaisina yhteistyötahoina toimivien alueellisten ketjupäälliköiden määrän lisäämistä.

Keskon aluejohtajat edustavat alueellaan koko Kesko-konsernia ja heidän tehtävänään on alueellisten kauppapaikkahankkeiden valmistelu kaikilla toimialoilla.

Myös alueellinen viestintä ja sidosryhmäyhteistyö ovat heidän ohjauksessaan.

Oulun seudun kunnat toiminnassa 2014-2016

Oulu on hyväntuulinen, helposti lähestyttävä, huomaavainen ja vieraanvarainen. Uuttera ja innostava asiantuntija. Omaperäisten tapahtumien ja tempausten taitaja.

Oulun asenne on peräänantamaton. Se on aina onnistunut voittamaan haasteensa – ja tietää voittavansa ne vastedeskin. Kaupunkiseutua leimaa vahva luottamus ahkeruuteen, yrittäjyyteen sekä reiluun ja ripeään yhdessä tekemisen kulttuuriin, johon on helppo päästä mukaan. Oulu toivottaa vieraansa aidosti tervetulleiksi – ja sen myös huomaa.

Ouluun jo liitetyt alueet saavat kukin oman kouluhankkeensa kuten Kiimingissä nyt tapahtuu. Yli-kiimingissä alkaa pilottikokeilu terveysasemalla. Haukiputaan surullisen kuuluisa taisto virkistysuimalan Jatulin ja Virpiniemen virkistysalueen ylläpitämiseksi kaipaa lisää satsausta ja näin saataisiin väestön liikkuminen käännettyä muuttovoittoisuudeksi.

Hiukan altavastaajina toimivat Kempeleen ja Limingan kunnat. Kempele elää kuitenkin vahvasti yrittäjyydestään ja Liminka haluaa säilyttää maaseutumaiset piirteensä.

Oulun yhdistymissopimuksessa mainitaan reilu ja asianmukainen yhteistyö toimijoidensa kanssa vaikka toimijoita olisivat jotkut ympäristökunnista. Liminkaa tietenkin rohkaistaan säilyttämään maaseutumaiset piirteensä huolimatta niistä kovista taloudellisista tavoitteista mitkä keskuskunta Oulu on joutunut vuosille 2014-2016 hyväksymään.

Yhdistymissopimuksesta löytyy viilattavaa. Yhdistymissopimukseen asiantuntijoiden huomauttamat kohdat tullee korjattua tämän vuoden aikana. Uusi liitosehdotus ei olisi mikään pakkoliitos.

Yhdistettynä hyödyt lyövät haitat niin että käynnistyessään yhteistoiminta haitat tulisivat suoraan säästöiksi kuntatalouteen ja toisi vaikuttavuuteen juuri sen tarvitun laadun, asiakasnäkökulman, toteutuvan palvelun, eteenpäin menon,tyytyväisyyden molemmin puolin ja yksilöllisen avun suhteessa toteutuneeseen palveluun.

Mahdollisuudet ja uhkat näin tulisivat käsiteltyä, joskin vuorovaikutteisuutta palkanalennustoimissa, työllisyys- ja eläkeasioissa kaivattaisiin enemmän.

Suomen digitaalinen startup hyvinvointisektorilla USA Silicon Viking 2013

Katso videot:

13.10.2013, SITRA, Team Finland

-stskk-

 

Maassa maan tavalla?

Suomen Tampereen yliopistossa tehtiin kansalaiskasvatukseen liittyvän tutkimus vuonna 2010.

– Valtaväestön ja vähemmistöjen välille ei pitäisi tehdä niin suurta eroa. Myös valtaväestön on tultava monikulttuuriseksi, ennen kuin voidaan puhua kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta.

Suomesta on rakennettu tietoisesti homogeenisen yhteisön myytti.

– Monikulttuurisuus ei ole vain vaihto-opiskelijoita. Suomessa asuu pysyvästi paljon eri maista tulleita. Maahanmuuttajia, näitä ”uusia suomalaisia”, pitäisi myös kannustaa. Heillä on edelleenkin huonommat mahdollisuudet esimerkiksi hakea korkeakoulutukseen, koska suomen kielen taito ei ole aina riittävä.

Tärkeänä asiana tulisi ottaa lapsiperheiden hyvinvointi osana tutkimusta tulevaa väitöstä ajatellen sekä suomalaisten että näiden ”uusien suomalaisten” osalta. Uutta uusintaa kaivataan  ohjeisiin toimia ”maassa maan tavalla”.

Oulu on sosiaalikasvatuksen osalta kasvatustieteiden parissa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden  haastavinta aluetta Suomessa. Työharjoittelut kasvatustieteiden opiskeluissa painottuvat  lapsiperheisiin ja esikouluihin.

Lapsiperheiden hyvinvointi nähdään erityisesti opiskelijoiden harjoittelujaksojen aikana.

Uudet tutkimustulokset osoittavat, että opetus lapselle  alkaa jo ennen kuin lapsi on syntynytkään. Lapsen vertaisvuorovaikutuksesta opiskeluun liittyvää väitöskirjaa odotellaan asiaan liittyvän gradun pohjalta.

Se mitä väitöksen nimeksi tulisi on arvailujen varassa. Kuitenkin venäläisvähemmistöön kohdistuva ja heidän lastensa kasvu korkeakoulun tielle olisi saatava turvatuksi.

Viime aikoina on informaation kulussa, viestintätaidoissa parantamisen varaa niin Suomen ja Venäjän väestön osalta.

Virheellisten tulkintojen ehkäisemiseksi olisi varauduttava riittävissä ajoin lapsen kasvuun erilaisessa ympäristössä ilman byrokratian pelkoja. Myös vapautta itäräjan takana kaivataan ja siihen halutaan Suomen tietämystä ulkopoliittisista syistä myös.

On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat. Kyseiset asiat saavat tieteellistä pohjaa KASVA-tohtoriohjelman vuonna 2010 tehdyistä tutkimuksista tietoista kasvatustoimintaa-poliittinen sosilisaatio ja politiikan merkityksestä  perheissä.

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

Väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitökset ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

-STSKK-

Suomenmaa: Onko anteeksiantamusta?

 – Tarvitsemme uuden alun ja sellaisen ilmapiirin, missä kilpailemme toistemme kunnioittamisessa, annamme aina valitulle johdolle sataprosenttisen tuen, kirjoittaa kansanedustaja Juha Sipilä. Kuva: Maria Seppälä

Olen ylpeä keskustalaisista juuristani, mutta en tavasta, millä käymme puolueessa henkilövalintoihin liittyviä kisailuja.

Nyt jos koskaan, aatteellemme ja edustamillemme arvoille on kysyntää.

Jostain syystä onnistumme kätkemään sanomamme keskinäiseen riitelyyn.

Jos minulta kysytään eduskuntavaalitappion syitä, tämä keskinäisen nahistelun perinne nousee yhdeksi keskeisimmistä.

Olen keskittynyt ennen kansanedustajuutta edeltävän ajan perheeseeni ja yrityksiini poliittisen toiminnan sijaan, joten uskon pystyväni tietyllä tavalla arvioimaan keskustalaista liikettä ulkopuolisen silmin.

Mitä enemmän luen Alkion tai muiden liikkeemme vahvojen ajattelijoiden kirjoituksia, sitä enemmän tunnen itse olevani keskustalainen.

Tunnen, että keskustalla on tuoretta tarjottavaa nyt elettävään aikaan.

Maailma on muuttumassa hyvin nopeasti toisenlaiseksi kuin mihin olemme tottuneet.

Ympäristö muuttuu, mutta aatteestamme löytyy edelleen ammennettavaa tähänkin päivään.

Puukin tarvitsee maaperän kasvaakseen. Puu kasvaa sitä paremmin, mitä viljavampi maaperä on.

Keskustan maaperä muodostuu aatteesta ja meidän henkilökohtaisista arvoistamme.

Aate ja henkilökohtaiset arvot eivät voi olla keskenään ristiriidassa. Ne muodostavat yhdessä maaperän, mihin kansanliikkeemme voi kasvattaa vahvat juuret. Ne kestävät yli sukupolvien.

Maaperä ja juuret muodostavat näkymättömän voimavaran, mitä muiden on mahdotonta kopioida.

Hyvään maaperään ja juuristoon kasvaa vankka runko. Se kuvaa kansanliikettämme. Me kukin olemme oksia, jotka kasvamme samasta rungosta.

Yksittäiset asiat ja mielipiteet ovat puolestaan hedelmiä.

Vaikka meillä kaikilla on yhteinen aate, hieman erilaisista henkilökohtaisista arvoista syntyy erilaisia hedelmiä, erilaisia suhtautumistapoja yksittäisiin kysymyksiin.

Niissä on täten eriäväisyyksiä ja vivahde-eroja, ja niin saakin olla. Erilaisuus on rikkautta.

Meidän on syytä keskittyä ennen kaikkea yhdistäviin asioihin, ei erottaviin.

Mikäli haluamme tavoitella neljänneksen kannatusta, on tunnustettava, että meidän liikkeeseemme sopii myös hieman erilaisia ajatuksia ja näkökulmia.

Tämä olisi hyvä pitää mielessä, kun käytetään sanoja ”cityliberaali” tai ”arvokonservatiivi”.

Meidän tulee huolehtia siitä, että puolueen ajamissa asioissa jokainen meistä voi elää omien henkilökohtaisten arvojensa kanssa.

Tarvitsemme uuden alun. Sellaisen ilmapiirin, missä kilpailemme toistemme kunnioittamisessa, annamme aina valitulle johdolle sataprosenttisen tuen.

Silloin, kun on henkilövaalin aika, silloin käydään reilu kisa. Kisa käydään omilla teemoilla, ei toisten tekemisten mollaamisella.

Se, joka tuo törkyä pöytään, pitäisi yhteisesti teilata. Jos emme tätä kulttuuria pysty muuttamaan, hukka meidät perii.

Hyvät ystävät, yhdistäviä asioita löytyy riittävästi, samoin yhteiskunnallisia epäkohtia korjattavaksi.

Uusi alku olisi se, että keskitymme näihin eikä kukaan meistä enää mollaa toista. Moni meistä on väsynyt keskinäiseen riitelyyn – lopetetaan se nyt.

-STSKK-

ERP-koulutus käynnistyi Oulussa

Suurimpana ongelmana yhteisöjen muodostuksessa on tullut kirjautuneiden jäsenien jääminen ilman suurempaa merkitystä yhteisönsä ulkopuolelle.  Vain ”yleisen” linux-yhteisön tietoisuuden varaan ellei jopa kokonaan ulkopuolelle ymmärtämättä yhteisönsä todellista tarkoitusta. Toinen yleinen tapa on yhteisön jäsenen julkaisuvapauden tms. rajoittaminen järjestelmävalvojien puolesta. Yhteisön säännöt eivät alkuunkaan tunne tallaista menettelytapaa. Rajoittavat tekijät puuttuvat lähes tyystin poislukien joissakin lisenssien jakeluissa suljetuissa järjestelmissä

Yksittäiseltä jäseneltä jää tällöin puuttumaan terävä tietous omista mahdollisuuksistaan edetä yhteisössä ja päästä vaikuttamaan oman spesiaalisen omaksumisen alueella. Tähän on jo vuodesta 1985 lähtien pyritty löytämään ratkaisu Free Software Foundationin avulla kehittämällä tiedon hallintaan menetelmä joilla voidaan saada vapaa kaikkien yhdessä kehittämismahdollinen lähdekoodi ja tarttuvat ja pysyvät sallivat yhteisöjen säännöt.

Toisena ongelmana on sallivien sääntöjen puitteissa tehty tarkastelun tulos: Yhteisön jäsenet eivät osaa eivätkä uskalla lähteä kehittämään sosiaalisia ala-yhteisöjä peljäten poikkeavansa sallivista säännöistä ja kuvitellen palvelujen mahdollistavaa tuottavuutta.

Nämä sallivat säännöt istuvat oikein myös hyvin julkisten yhteisöjen toimintatapoihin tarvitsematta purkaa ja hukkaan heittää jo tehtyjä saavutuksia, vaan sääntöjen avulla voidaan saattaa kaikki tehty työ yleisön hyödyksi.

Koulutusohjelmassa viitataan uusiin mahdollisuuksiin koota sosiaaliset verkostot yhteen terävöittäen kunkin verkoston ja jäsenen tarkoitusta, luomalla kontakteja, raportteja, palvelua ja tuotteita verkostojen sisällä ja niiden välillä.

Käyttäjä on osa oppivaa yhteisö-organisaatiota ja täten hän tarvitsee täyden tuen rikkoen raja-aitoja järjestelmästä toiseen. Tässä tulee kysymykseen taistelu vapaista ja vapautettavista lähdekoodeista maailmanlaajuisesti sallivien sääntöjen puolesta kommentoi Hannu Vilponen portaalin kehittämistyössä:

Saavuta autonomian ja integraation taso, jolle on ominaista, että ihmisellä on rohkeus kohdata, sietää ja ratkaista erilaisia ristiriitoja. Kaikkien ihmisten autonomiaa pidetään tärkeänä ja ihmisen kasvun tavoitteena on  itsensä toteuttaminen. Ihmisen tulee saada olla aito ilman pelkoa nöyryytyksestä tai vähättelystä.

-STSKK