Avainsana-arkisto: facebook

Presidentti Niinistö EK:n seminaarissa: Geopolitiikka tuli takaisin

Presidentti Sauli Niinistön mukaan geopolitiikalla on väistämätön vaikutus talouden suunnitelmille. Euroopan tilanne on muuttunut radikaalisti.

Niinistö sanoi 20 vuotta sitten, että globalisaation uskottiin lähentävän kansakuntia ja vahvistavan rauhaa.

Toisin kävi, Niinistö totesi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaarissa.

Tiivistettynä presidentti Sauli Niinistön mukaan olemme tilanteessa, jossa voi sanoa, että geopolitiikka ohjaa taloutta, ei toisinpäin. Presidentti on sitä mieltä, että Suomen paras kilpailuvaltti on yhteiskunnan eheys.

Presidentti aloitti seminaaripuheensa sanomalla, että hallitusneuvotteluissa härkää on tartuttu tiukasti sarvista.

– Toivottavasti ote pitää.

finland mapSuomea itseään on jo 1940- luvulta lähtien ohjattu geopoliittisesti Suomen eri päämiesten toimesta. Kuten esimerkiksi Suomen 4. Hanhikiven Fennovoiman ydinvoimalan paikka on piirretty Mikkelin Mannerheimin linjauksena 1940 presidentti Kyösti Kallion kotikunta Nivalan läpi suoraan lyhimpää reittiä käyttäen. Helsingistä piirrettynä olisi 5. ydinvoimalan paikka Simossa. Mahdollista on, että 5. ydinvoimala tulee, vaikka kansanedustaja Mauri Pekkarinen niin kovaa näyttäisi vastustavan 5. ydinvoimalaa.

Kyseinen kartta on jo EVAN (Elinkeinoelämän valtuuskunnan) tiedossa. Valtuuskunnan tehtävistä kiistellään. EK:n (elinkeinoelämän keskusliitto) rooli on merkitsevä nostettettaessa Suomi nousuun.

-STSKK-

Mainokset

Pitääköhän työntekijäjärjestöt Juha Sipilää opettajana ja itseään lapsina?

Työkalujen tarpeesta yhteiskuntasopimuksessa:

Kirjoitukset sanomalehti Kalevassa 12.9 ja 13.9.2011

’Palveluyhteisö ei kehity nykyisellä mallilla’,

jossa yhteiskuntasopimusta on käsitelty seuraavasti:

Kognitiivinen toimintatapa rikkoontuu perustajan osalta perustajan saadessa hyödyn itselleen. Tästä on seurauksena vuorovaikutuksen kärsiminen ja totaalinen pysähtyminen ts. kognitiivinen konflikti. Tässä verrataan yhteisön perustajaa lapsen varhaiseen kehitykseen.

Tutkittavassa mallissa yhteisön perustaja, joka ei tiedä asioista paljoakaan, on edelliseen verrattuna lapsen asemassa opettajaan nähden alituisesti. Näin käytännönläheisen yhteistoiminnan malli rikotaan, eikä vuorovaikutus enää jatku entisenlaisena. Oikeassa mallissa perustaja täytyisi siirtyä opettajan rooliin opittuaan asian ja sitten oppia opettajana vuorovaikutusta. Kun lapset saavuttavat intersubjektiivisuuden, he pystyvät ymmärtämään toistensa pyrkimyksiä ja jakamaan omia kokemuksiaan. (Rogoff 1990, 67).

Esittävä leikki kehittää intersubjektiivisuutta kolmella tasolla saman aikaisesti: affektiivisella, lapset metakommunikoivat saavuttaakseen yhteisen ymmärryksen ja kolmanneksi lapset käyttävät toimintaa ja kieltä kommunikoinnin apuvälineinä. Näiden avulla lapset rakentavat yhteisen leikin kokemuksesta (Göncü 1993, 184-185).

Tuntevatkohan työntekijäjärjestöjen edustajat ehdottaessasi yhteiskuntasopimusta itsensä alituiseen asemaan, jossa yhteistoiminnan malli on mennyt rikki?

Onko muodostunut kognitiivinen konflikti heidän puoleltaan asian yhteydessä?

#eduskuntavaalit

-STSKK-

Keskustan ryhmä tuntee navetan, pihkan ja kalan tuoksun

IMG_1908’Räjähdysmäisesti eduskuntaan on noussut kansanedustaja Juha Sipilä’. Hän kahmi yli 5000 ääntä vuonna 2011 ensikertalaisena. Tämä on myös kuin toisintoa vuoden 2007 eduskuntavaaleista, jolloin kansanedustaja Mirja Vehkaperä nappasi myös yli 5000 ääntä Oulun vaalipiirissä.
Hänen nousuunsa vaikutti voimakkaasti ”Itä-meri ja lohi-adressi” ja hänen kalastajaperhetaustansa tuolloin. Tästä syystä myös kalastusasiat ovat keskustalle omia.

On siis kunnia todeta, että keskustalla oli parempi näkemys jo tuolloin Itämeriongelmista, kalastuskiintiöistä ja kalastuksenhoidosta kuin presidentillämme Tarja Halosella tuolloin. Keskusta piti vain sen asian ”omana tietonaan ja vaikeni”. Vai oliko se liian kova haaste Anneli Jäättenmäen eroprosessin aikana? (Vanhanen-Kiviniemi-kokoonpano).

Voisiko siis Keskustalla olla myös tuntemusta kalan tuoksusta navetan ja pihkan lisäksi?

#keskusta #ymparisto
-STSKK-

UUSI KALASTUKSENHOITOMAKSUEHDOTUS UUDEKSI YHTEISKUNTASOPIMUKSEKSI

tulevaisuuden oulujaervi-kuralätäkköUuden tulevan eduskunnassa nyt laadittavana olevan kalastuksenhoitolain sijalle ehdotetaan seuraavanlaista kalastuksenhoitomaksutapaa uuden yhteiskuntasopimuksen pohjalle. Sopimuksen osapuolet ovat kalastajat, energiayhtiöt ja valtio.

Esimerkiksi vesivoimatalousalueelle Oulun seudulle on tulossa nyt vuoden vaihteessa raju yhtiömuutos: Oulun Energia muuttuu osakeyhtiöksi tähtäimenä ”veturin paikka alueellaan”. Yhtiö tulee lisäämään voimalaitoksia ja nyt onkin tulossa alustava päätös uuden voimalaitoksen sijainnista 2015.

Oulun Energia on tutkimustenkin mukaan vetovastuussa vesivoiman hallinnassa 7 voimalaitoksen alueella Oulujoen vesistössä. Tutkimuksessa pinnankorkeuden vaihtelu Oulun Energian osalla vesistössä on huomattavasti vaativampaa kuin muissa Oulujoen voimaloissa. Tästä syystä ilmoitusvelvollisuus tutkimuksen mukaan on Oulun Energian voimalaitoksen valvomolla suurin. Joen alapään pinnankorkeuden vaihtelu suhteessa eri vuodenaikoihin nähden on haastavaa hoitaa rajoissaan.

Verkkouutiset 15.12.2014 kirjoituksessaan kertoo MTK:n huolen eduskunnan toimista, joiden mukaan ”yli miljoonan suomalaisen vesialueen omistajan omistusoikeudet ovat uhattuina”. Varsin negatiiviseen sävyyn Verkkouutiset sekä moni paikallislehti asiasta kirjoittaa.

Tämä asia voidaan kääntää voitoksi vaatimalla eduskunnan kalastuslakiasiain käsittelyyn lisäosaa: ”Energiantuottaja”, joka jo rankasti toimillaan kohtelee ja lisää juuri noiden ”tavallisten omissa kodeissaan asuvien yli miljoonan suomalaisen asukkaan verotaakkaa vuonna 2013 alussa korotetun energiaveron summalla. Energiavero oli ennen vuotta 2013 9%, nyt yli 23%.

Energiavero on suunnilleen asiakkaalta perityn arvonlisäveron suuruinen summa tavallisen suomalaisen maksamasta energiasta.

Energiaveroa tuottajan ei tarvitse edes suoraan tulouttaa valtiolle vaan vero jää käsittämättömästi suoraan energiantuottajan laariin korvaamaan uusia investointeja. Tähän olisi saatava muutos ja se vaikuttaisi suoraan positiivisesti valtion taloudessa.

Lämpö- ja sähköenergian tuottajat ovat aina rinnastettavissa vesivoimasähkön tuottajiin tuon edun takia. Eikä sähkön hinta ole ollenkaan laskenut huolimatta norjalaisen ja ruotsalaisen nordpool-sähkön hinnan laskusta vuodesta 2008 tähän päivään.

Nykyhallitus Suomessa on aikaan saanut tämän epäedullisen kilpailuedun muihin energian tuottajiin nähden. Tämä ei ole viisasta toimintaa vaan ahnetta sellaista.

Tässä avautuu myös toinen mahdollisuus eli uusi yhteiskuntasopimus kilpailijoiden kesken: Miksei olisi paras osoittaa kilpailuetua saaneet energiayhtiöt ja tulevat energiayritykset suorittamaan aivan samanlaista kalastuksenhoitomaksua suhteessa tuolta 23 %:n veropohjalta? Perinteisesti sähköä on tuotettu vesivoimalla, joiden tuottajat on velvoitettu kalaistutusvelvotteisiin kohti tulevia kalaportaita.

Uudella kalastuksenhoitomaksulla voidaan välttää kalastusrajoitukset pääosittain ja voidaan siirtää niin ammattikalastus kuin harrastajakalastus käyttämään aivan eri toimintatapoja eri toimissaan. Ratkaisuhan voisi olla juuri se, mitä eduskunta nyt suunnittelee, vaan ei korvauksetta vesialueen omistajille. Tässä energiaveroja kertyneessä rahapussissa ei pohja heti tule näkyviin ja siellä olisi kyllä yhteistä jaettavaa niin ammattikalastajille kuin vesialueen omistajille. Tämä pohjaton energiaverorahoja sisältävä rahapussi näyttää olevan jo paikallisten energiayhtiöiden yksinomistuksessa.

Yhteiskuntasopimuksella verotulot eivät vähenisi, muodostuisi siis yhteiskuntasopimus eri ryhmien välille ja eduskunta päätöksessään voisi purkaa lain ”sallia kaikki kalastus yli vesialueomistajien”.

Myös vesialueen omistajat tulisivat tässä yhteiskuntasopimuksessa huomioiduksi. Yleensä koskaan näin ei ole käynyt, eikä myöskään maa-asioissa eri yksityisten maanomistajien. Tämän uuden kalastuslain valmistelussa täytyy olla joku ”koira haudattuna” kun tutkitaan yksityisen omistuksen vaikutteita ja muutoksia yhteiskunnassa.

Se, mitä kussakin tapauksessa erikseen tehdään, määrittelevät asiantuntijat osaltaan. Energian tuottajat ja vesistövastuussa olevat tahot AVI:a myöten ovat aina kulkeneet ”käsi kädessä”. ”Kun toinen kerää vesivarantoa yli tarpeen ja järvi tulee yli laitojen, ei ohijuoksutusta voi aloittaa ennen AVI:n antamaa ohijuoksutuslupaa. Tiepohjat rantojen läheisyydessä pettävät, laiturit särkyvät, rantapuiden ja istutusten juuristot kuolevat ja vesi syöksyy perustuksiin. MTK huutaa tyhjyyttään ja Maaseutuvirasto hylkää tavallisen ranta-asukkaan korvaushakemuksen vaurioista. Asumisviihtyvyys kärsii.

-STSKK-

Jatkuuko 30 avioliittovuoden jälkeen yhteiselo rakkautena, kiinteänä ystävyytenä vai käynnistyykö itsenäistymisen prosessi?

linuxminttu8.gif

Miten yleensä, vastaa kyselyyn:

instantlove

Kiitos vastauksesta!

Yhdysvaltain vierailu Suomessa

Nyt Suomessa nautitaan kesästä Kuluvalla viikolla tullaan myös näkemään vieraita Yhdysvalloista ja muualta maailmalta Helsingin keskustassa. Turvatoimet ovat tiukat.

Kansalaisten kiire presidentin valintaan kiihtyy – vaali sunnuntaina

Kumpi presidentiksi Pekka vai Sauli?
Valintapäätökset äänestää omaa presidenttiään vahvistuvat. Kansanedustaja Martti Korhoselta kysytään ketä äänestätte presidentiksi? Lehdessä kirjoitettiin Teistä, kuntaliiton etsittävästä ja tulevasta roolista kuntauudistuksessa. Kuntauudistuksen jälkeisistä toimista ei kerrottu mitään.
Kuntauudistuksen selvittäjät Arto Koski, erityisasiantuntija Antti Kuopila kuntaliitosta ja kansanedustaja Martti Korhonen tekivät historiaa saadessa aikaan kuntaliitosesityksen Ouluun. Kansanedustaja Martti Korkosen muistettavin saavutus tapahtui Oulun kaupunginvaltuuston maapoliittisia linjauksia (Valtuustoaloite Paavo Vasala) käsittelevässä kokouksessa  hänen tehdessään maailman parhaimman comebackin.  Kansanedustaja Martti Korhonen istui kokouksessa loppuun asti täysivaltaisena.  Puolet Oulun kaupungin valtuutetuista poistuivat valtuustosalista käsittelyn ajaksi. Asia jätettiin kuitenkin pöydälle.

Juuri maapolittiset omistukset Oulunkin kuntauudistuksessa korostuivat. Myös tällaiset omistukset ovat hyviä perusteita nyt presidentinvalintapäätöksiä tehtäessä.

Ministeri Henna Virkkusen esitys kuntauudistuksesta on otettava vakavasti seuraavista syistä:

Pidetään Suomi pystyssä. Jos kuntaliitolle ei löydy tulevassa kuntauudistuksessa roolia ja tavoitetta, on kuntaliiton aika siirtyä ”eläkkeelle” tai siirryttävä palvelemaan aivan tavallisia kuntalaisia.

Jos kuntauudistus toteutuu, tulee kaikista kuntaliiton rinnakkaistoimijoista, julkisen tahon palvelijoista, tavallisia kansalaisia palveleva taho.
Tällöin mennään kohti yhtenäistä, tiivistä ja tavoiteltavaa palvelurakennetta, jossa yksi toimijoista tulee olemaan tavallinen tallaaja. Toisinsanoen tavallisesta kansalaisesta tuleekin tarvitsijan sijasta myös palvelun tuottaja.

Julkisen tahon tietohallintaan kohdistamat kalliit hankinnat esim. sosiaali- ja terveysosaamiseen tukevat juuri tämänkaltaista palvelurakennetta. Tavallinen kansalainen kulkisi ”ilmaisin taskussa” vaikuttamassa omaan ja toisenkin ihmisen hyvinvointiin välillisesti. Tavallisen tallaajan rooli muuttuu jatkuvasti palvelurakenteen ansiosta ”itseään palvelevaksi”.

Työttömyys vähenisi joka alueella, tietotaito nousisi maassamme huimaa vauhtia ja kaiken tärkeimpänä: Kulahtanut koululaitoksemme opetustapoineen muuttuisi kaikissa maamme koululaitoksissa. Ilman tällaista dynaamista ja muuttuvaa ”leikkiä aikuisten kesken” ei oppitasomme kehity eikä pisa-tutkimusta voiteta.

-STSKK-