Avainsana-arkisto: elämänarvot

Suomi on olemassa hyvän tahtoyhteisyytensä (lue tahto-yhteisyys) vuoksi

Tutkijat ja toimittajat ovat Suomi 100-juhlien keskellä pyrkineet todistamaan, että mitään Suomen kansakuntaa ei ole olemassa. Muutama miljoona suomalaista on tahtoyhteisyytensä vuoksi toista mieltä. Kuvitteellinen yhteisö ei ole olematon yhteisö, vaikka eri kansojen puristuksista kolmen sodan kautta noussut Suomi tunnustaakin olevansa.

Myytti suomalaisesta kansasta ruokkii rasismia, arveli keväällä artikkelistaan Vuoden tiedekynä-palkinnon saanut historiantutkija Miika Tervonen. 

Monissa lehtijutuissa on todisteltu samaa. Satavuotiasta Suomea ei oikeastaan edes ole. Jostain ihmeen syystä muutama miljoona suomalaista on asiasta eri mieltä. Erityis- ja ainutlaatuisen kansan ja kansakunnan myytti tuntuu rassaavan etenkin tutkijoita. Samalla unohdetaan helposti tutkimustieto, jonka mukaan. suomalaiset ovat sekä geneettisesti että kielellisesti varsin omalaatuista porukkaa.

Mutta nämä ovat sivuseikkoja. Kansa ja kansakunta eivät ole ikuisia asioita vaan tehtyjä. Negatiivinen tulkinta perustuu virheeseen. Kehitelty ja tehty eivät tarkoita valhetta. Eikä suomalaisten tahtoyhteisyys ole valhetta. Yhteisöllisyyteen johtaa kauaskantoiset syyt, jopa armeliaat sellaiset. Suomea eikä suomalaisia kohtaan ole koskaan ollut vihaperustaisia syitä vaikka ympärillämme olevat kansat tunnustavat jatkuvan sodan vallitsevan  läsnäolon. Milloin ottomaanit, vuorostaan ruotsalaiset ja viimeisimpinä venäläiset.

Kansakuntaa ja kansakuntaisuutta koskevan tutkimuksen pioneeri Benedict Anderson kehitti käsitteen ”kuviteltu yhteisö”. Sellainen ei ole luonnollinen ja ikiaikainen asia, mutta kuviteltukin yhteisö on olemassa ja vaikuttaa siihen, miten ihmiset näkevät itsensä ja mitä he tekevät.

Alun perin vuonna 1983 julkaistu ja kymmenen vuotta sitten suomennettu teos Kuvitellut yhteisöt on saanut uuden suomalaisen pokkaripainoksen (Vastapaino 2017). Julkaisu osuu hyvin saumaan nyt, kun kansoista ja kansakunnista sekä nationalismista puhutaan paljon.

Joidenkin mielestä isänmaallisuus on rakkautta, hyvää tahtoyhteisöllisyyttä, kun taas nationalismi perustuu pelkoon. Tämä ajatus on aikamoista yksinkertaistamista.

Nationalismi on kansallisuusaatetta, joka korostaa kansakuntien merkitystä kulttuurissa ja politiikassa. Nationalismissa ihmiset välittävät kansallisesta identiteetistään ja itsemääräämisoikeudestaan. Kaikessa voidaan mennä liiallisuuksiin, niin myös nationalismin kapeassa määrittelyssä.

Historiantutkija Jouko Nurmiainen selvittää teoksen esipuheessa Benedict Andersonin näkemystä: ”Ehkä yleisin väärinkäsitys sanaa ’kuviteltu’. Usein luullaan, että Anderson väittäisi kuviteltuja yhteisöjä jotenkin huonommiksi tai toissijaisemmiksi verrattuna joihinkin ’aitoihin’ yhteisöihin. Näin ei ole, vaan Andersonille kaikki sellaiset yhteisöt, jotka ovat niin laajoja, etteivät niiden jäsenet tunne toisiaan henkilökohtaisesti, ovat kuviteltuja ja sellaisina yhtä luonnollisia sosiaalisia olentoja kuin yhteisöt ylipäänsä”.

Andersonin esikuva oli ranskalainen historioitsija ja filosofi Ernest Renan. Hän torjui vuonna 1882 julkaisemassaan esseessä Qu’est-ce qu’une nation? (Mikä kansakunta on?) aiempien nationalistien ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta.

Renanin mukaan kansakunta on joukko ihmisiä, joita yhdistää solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen. Renan kuvaili kansakuntaa käsitteellä ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”.

”Monissa lehtijutuissa on todisteltu samaa. Satavuotiasta Suomea ei oikeastaan edes ole olemassa”.

Se, että kansakunta ei olekaan ikuinen ja luonnollinen, ei tarkoita, ettei nationalismilla tai isänmaallisuudella olisi todellista kohdetta. Viime aikoina isänmaallisuuden käsitettä on vertailtu Suomen Ylen medioissa ajankohtaisohjelmissa ’isänmaa’-ajatuksina.
Andersonin kuviteltu yhteisö ei samaistu valheellisuuteen tai sepittämiseen. Kuviteltu yhteisö on luotu eikä huijattu. Andersonin mukaan kuviteltujen yhteisöjen erotteluperusteena ei ole syytä pitää niiden valheellisuutta tai aitoutta, vaan tapoja, joilla ne on kuviteltu.

Suomen liittyessä 2000-luvun alussa yhteiseen rahaliittoon Euroopan kanssa (EMU) ja sitten Euroopan Unioniin tämä kuviteltu yhteisö muodostui todelliseksi mahdollisuudeksi osalle suomalaisia. Nyt tutkitusti vähemmistölle suomalaisia asiasta muodostui painajainen.

”Andersonin mielestä kansakunta on syytä käsittää ”syväksi, kaiken läpileikkaavaksi todelliseksi toveruudeksi”.

Tästä Suomen ’kuviteltu yhteisöllisyys’ Euroopan Unionin kanssa vaivasi ja jopa pelotti suurta osaa suomalaisia tovereita vuosikymmenen ajan. Muodostui kuitenkin liitto mistä Suomea ei voi millään perusteella syyttää eikä vihata kenenkään kansakunnan puolelta.

”Tuntuu siltä kuin Suomen kansaa olisi ohjattu eri kansakuntien puristuksessa ilman vihaa ja syyttelyä välillä Venäjän, välillä Ruotsin vallan alla 100 vuoden välein.

Ihmiset ovat äärimmäisissä tilanteissa vaikka valmiit kuolemaan kansansa, toveriensa, toisten kaltaistensa puolesta. Tätä on tahtoyhteisöllisyys, henki. Koska kansakuntalaisuus, yhteenkuuluvuuteen perustuva identiteetti, on näin voimakas, totta kai tunnevaikutusta voidaan käyttää myös väärin. Vaan mitäpä ei voitaisi.

On vaikea kuvitella, että globaalin maailman kokonaisuudella tai vaikka EU:n tapaisella valtioiden unionilla olisi samanlaista voimaa. Hyvänä esimerkkinä on yhteistyön hakeminen ’nyt samankaltaisten’ – Englannin ja Ruotsin kanssa osallistumalla JEF-nopean toiminnan joukkojen kanssa humanitäärisiin ja jopa puolustuksellisiin tehtäviin tarvittaessa.

Nyt sitä ”voimaa” todella haetaan Suomessa ja Ruotsissa. Varsinkin Englannin ajattelutavoissa on tapahtunut Suomea kohtaan muutos viime sodan korvauksista. Tai sitten sekin on ”kuvitteellista yhteisöllisyyttä valheina” suomalaisia ja ruotsalaisia kohtaan.

Arkisemmin voitaisiin asia ilmaista niin, että kansallisvaltio ja sitä tukeva nationalistinen tunne, tässä tapauksessa ’pelottava’ Englanti kokreettisessa merkityksessä ovat nyt vahvaa perustaa myös hyvinvointivaltiolle – sille rakennelmalle, joka perustuu meidän kansalaisten maksamiin veroihin.

Mitäpä me emme tekisi toistemme puolesta vaikka se vähän kirpaiseekin. Tahtoyhteisyytemme tunnustetaan eräänlaiseksi ’talvisodan hengeksi’. ’Tahtoyhteisyys on eräänlainen tunne toimia nationalistisen, isänmaallisen ja vihan yli rakkaudella ja virheettömyydellä’. Tätä kunnioitettu presidenttimme Sauli Niinistö toistaa puheissaan.

-STSKK-

TYÖRYHMÄT ESITTÄVÄT LAAJOJA TIEDUSTELUVALTUUKSIA

Uutta tiedustelulainsäädäntöä ajetaan kiireellisenä (katso tästä VIDEO    ja aihekohdat). Aihekohdat sisältävät valvottua tiedustelua yms. alla:

Valvottua tiedustelUa (linkki)

Hybridiosaamiskeskus Suomessa-tulevaisuuden pelote?

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) haluavat tiedustelulain muutokset perustuslakiin kiireellisessä säätämisjärjestyksessä jo kuluvalla vaalikaudella.

Suojelupoliisi saamassa oikeudet verkkotiedusteluun: Suomi haluaa suojautua terrorismilta ja vakoilulta – video

katso tästä VIDEO ja aihekohdat

Keskustan Tapani Tölli haluaa puolestaan keskittyä lakipaketin sisältöön.

– Marssijärjestys tulee vasta sen jälkeen, kun asiasisältö on selvä. Mitään syytä lainsäädännön viivyttelyynkään ei ole, Tölli totesi tiedustelulakeja koskevien mietintöjen luovutustilaisuudessa keskiviikkona.

Lakien kiirehtimistä Risikko ja Niinistö perustelivat turvallisuusympäristön nopealla muutoksella.

– Digitalisaatio, Krimin valtaus ja kansainvälisen terrorismin tuleminen yhä lähemmäksi meitä, Niinistö luetteli ympäristön muutoksia.

Siviili- ja sotilastiedusteluun esitetään laajennuksia, jotka edellyttävät muutoksia perustuslakiin. Perustuslain säätäminen kiireellisenä edellyttää 5/6 enemmistöä eduskunnassa. Kiireelliseksi julistettu laki säädetään 2/3 enemmistöllä.

Perustuslain normaalissa säätämisjärjestyksessä lain sisältö hyväksytään lepäämään yli vaalien yksinkertaisella enemmistöllä. Laki voidaan hyväksyä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen 2/3 enemmistöllä.

Jälkijunasta eturiviin

Sotilas-, siviilitiedustelua sekä tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa koskevat mietinnöt jätettiin ministereille Paula Risikko, Jussi Niinistö ja Jari Lindström keskiviikkona Helsingin Säätytalolla.

Tiedustelulainsäädännöllä on tarkoitus parantaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Sellaisiksi nähdään mm. terrorismi, vakoilu ja elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen.

Tiedustelun tavoitteena on tehokas tiedonsaanti uhkien torjumiseksi ja valtiojohdon päätöksenteon tukemiseksi.

Kaikkien kolmen työryhmän vetäjät katsovat Suomen lainsäädännön olevan pahasti jälkijunassa kansainvälisestä kehityksestä ja tiedustelutarpeista. Toisaalta Suomen lainsäädännön katsotaan hyötyvän edelläkävijämaiden kokemuksista.

Mietinnöt ja niihin sisältyvät lakiesitykset lähtevät lausuntokierrokselle, jonka palautteen pohjalta hallitus valmistelee lakiesityksensä. Esitykset on tarkoitus viedä eduskuntaan tulevalla syysistuntokaudella.

Tietoliikennetiedustelua

Siviili- ja sotilastiedusteluviranomaiselle ehdotetaan uusia merkittäviä tiedustelutehtäviä ja toimivaltuuksia.

Siviilitiedustelussa viranomainen on esityksen mukaan Suojelupoliisi. Sotilastiedusteluviranomaisia olisivat Puolustusvoimien pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos.

Nykyisillä keinoilla voidaan hankkia tietoja yksittäisen henkilön rikoksesta Suomessa. Uudessa laissa halutaan valtuudet hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, joka ei ole rikos ja tapahtuu ulkomailla ja jonka taustataho ei ole tiedossa.

Tiedusteluvaltuuksien laajentamisen tarkoitus on havaita vakavat uhkat ajoissa. Tätä varten uudeksi valtuudeksi esitetään tietoliikennetiedustelua.

Kyse ei kuitenkaan olisi työryhmän esityksessä massatiedustelusta. Tiedustelu kohdistettaisiin rajattuun viestintäverkoston osaan ja yksityiskohtaisia hakukriteerejä käyttäen.

Tietoliikennetiedustelu edellyttäisi aina tuomioistuimen päätöstä ja kyseessä tulisi olla vakavasti kansallista turvallisuutta uhkaava toiminta.

Tietoliikennetiedustelussa kertyvä ”ylimääräinen” tieto, joka ei koske tutkittavaa asiaa, tulee hävittää viipymättä.

Supon rooli muuttuu

Esitys merkitsee muutosta Suojelupoliisin rooliin. Suposta tulisi puhtaasti tiedusteluorganisaatio, joka ei enää suorittaisi poliisitehtäviä.

Tiedustelutoimivaltuuksien lisääntymisen myötä Suojelupoliisin esitutkinta- ja pakkokeinovaltuudet poistetaan. Esitutkintaan Supo voisi osallistua asiantuntijaviranomaisena, mutta varsinaisen tutkinnan suorittaa poliisi.


-STSKK-

Diplomatiaa parempi keino ymmärtää eri kulttuurista tulevaa kaikissa uskontokäsityksissä

”YK:n vaikuttavuuden piiriin halutaan myös tuoda ne kehitysvammaiset, sairaat ja vanhukset lasten lisäksi, joita ei mainita YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa. Tuotosta käytettäisiin hyödyntämällä näitä vaikutteita edistämään maailmanrauhaa”

Esimerkissä henkilö oli matkalla Ammaniin, Jordaniaan suurimman lehden Ammon Newsin haastetteluun. Esimerkin päähenkilö oli juuri tuolloin soittanut puhelun tietämättä kyseisen henkilön matkasta Jordaniaan.

Puhelu oli tullut juuri sillä tärkeimmällä hetkellä. Henkilöllä oli edessään ulkomaan matkalla muodostunut ongelma, jota ei itse osannut ratkaista. Henkilön puhelin soi juuri sen kiireen ja vaaran keskellä, mikä ulkomaan matkoilla mahdollisesti voi syntyä.

Henkilö vastasi läheiseni puheluun kiireestä huolimatta. Puhelinkeskustelu oli rauhoittava ja lohdullinen ja jopa pelasti tilanteen muodostumasta vaaralliseksi. Hän kertoi tapahtumasta haastattelijalleen haastattelun jälkeen, mikä ja kuka hänet oli pelastanut.

Haastattelija oli the Ammon Newsin päätoimittaja ja kiinnostui valtavasti matkan pelastajasta. Hän tivasi, kuka henkilö oli puhelun takana ja sai vastauksen, että juuri tuo kyseinen läheiseni henkilö. Ystävä, vammainen,luontoa rakastava viisas neuvoja.

Päätoimittaja sanoi, että ”olisipa hänelläkin tuollainen pelastaja ongelmien tullessa”. Mikä ettei olisi. Henkilötietoja vaihdeltiin ja päätoimittaja sai kelpo ystävän Suomesta. Tämä yhteys muodostui tiiviiksi, juuri sellaiseksi kahden eri kulttuurissa elävän ihmisen väliseksi suhteeksi, jollaista jokaisen sitä ajattelevan olisi suotavaa ajatella toimiessa humanitäärisissä ja monikulttuurisissa tehtävissä.

Tämä nuori mies, esimerkin päähenkilö menehtyi yöllä 1.10.2015 nukkuessaan. Myös hänen isänsä menehtyi tragediassa 32-vuotiaana yli neljäkymmentä vuotta sitten. Päähenkilön äiti oli raskauden alussa tuolloin. Päähenkilö oli eläessään ihmisten neuvoja, kanssaihmisten mielestä määrätietoinen ihminen. Hänestä jäi kaunis muisto.

Miten opimme ymmärtämään toisen kulttuurin ja ihmisen mielipiteitä uskontoon ja elämiseen liittyvissä kysymyksissä? Tarvitsemme rajoja sekä meidän täytyy pystyä keskustelemaan elämästä ja kuolemasta kriittisesti. Esimerkin henkilö esiintyy julkisesti tuoden esille nämä asiat.

Tämä on nyt tapahtunut; Esimerkissä mainittujen ihmisten erilaisten kokemuksien, erilaisten ja erityisten ihmisten kautta.

Tämä on täältä Suomesta pään avaus ymmärtää eri kulttuurista tulleen ja eri kulttuurissa asuvan ihmisen ajatuksia. Uskotaan, että toista kulttuuria omaava ihminen ymmärtää meitä suomalaisia edellämainitun esimerkin tavoin. Asia sai heti Jordaniassa julkisuutta. Asialla on itsestään laajentuva merkitys luonteensa kannalta.

Esimerkissä päähenkilö menehtyi sairauden seurauksena pian myöhemmin. Hän kuitenkin ehti jättämään meille esimerkin käytöksellään, ympäri maailman, Jordaniassa, Syyriassa, Irakissa , Turkissa ja meille täällä Suomessa.

Julkisuudessa tunnettu henkilö, kenellä on ollut kuunteleva suhde täällä Suomessa asuviin kehitysvammaisiin, vanhuksiin ja sairaisiin ihmisiin, erityisesti esimwrkin päähenkilöön. Varsinkin hänellä, ulkomaan matkaajalla haasteiden keskellä, toimiessa erikielisten ihmisten kanssa, on monesti ollut tärkeää ottaa yhteyttä läheiseen ihmiseen jossain hänelle ylipääsemättömässä tilanteessa, kuten esimerkissä. Kyseinen henkilö toimii kansainvälisissä mainos-, markkinointi- ja luennointitehtävissä ulkomailla ja kotimaassa, ja on saanut apua juuri tältä erityiseltä ystäväpiiriltään.

Esimerkin päähenkilö oli myös tämän ulkomailla työtehtävissä toimineen henkilön ystävä. Heillä molemmilla on ja oli ympärillään suuri, ympäri Suomea kohtaloiden kautta muodostunut kehitysvammaisten joukko.

Päähenkilö erityisesti erottui järkevillä ja lohduttavilla sanoillaan toista ihmistä kohtaan nähden asioita, jotka pelastivat kiireeltä, rauhoittivat ja saivat aivan uuden näkökulman keskustellessa asiasta.

Hänellä oli ärhäkkä kuolemaan johtanut epilepsia, joka ei haitannut ajatuksia, mutta kaikkia muita päivittäisiä asioita.

Hänellä, ystävällä oli antaa meille suomalaisille myös toinenkin ominaisuus: Se on ymmärtää, miten kehitysvammainen, sairas, lapsi tai vanhus on opettava esimerkki. Emme edes osaa ajatella, miten heillä saattaa olla järki edellä muita. Luottamus ja usko omaan elämään ovat tasapainossa heilläkin.

Sanotaan, eri kulttuurista tulleen ihmisen myös ymmärtävän heidän kaltaisiaan. Siis se on se yhteys, joita viisaat ovat iät ajat yrittäneet etsiä ratkaisuksi maailmanrauhan kannalta, minkä eri kulttuurista tullut on omaksunut, kuten esimerkissä.

Sanat, jotka luki muistokirjoituksessa, kuuluivat näin:

”Tonin polkupyörä ei enää kulje, se kasvaa kukkia täynnänsä. Linnunpöntöt odottavat ensikesän asukkeja tulevan kylmän talven jälkeen täällä pohjolassa. Tonin ei enää ole kylmä”

Tässä esimerkissä saattaa olla myös vastaus siihen pakolaisvirtaan, joka Eurooppaa ja Keski-Itää nyt ravistelee. Rajan yli tulleilla henkilöillä on nyt kova tarve ymmärtämiseen ja sen ymmärryksen he ovat jo itse oppineet sodan seurauksena.

Tämä keino on parempi luoda yhteyksiä kuin diplomaattiset keinot. Asian ymmärtäminen täällä Suomessa on tarkeintä nyt.

Tutkittaessa eri uskontosuuntauksia kaikki eri uskontosuuntauksiin kuuluvat ihmiset ajattelevat esimerkin vaikuttajista ja vaikuttavuudesta samalla tavoin. Tähän perustuu rauhanjulistus, joka on yleistä maailmanrauhaa tukeva

Jordanian valtaeliitillä on tähän oma osuutensa maailmanrauhan rakentamisessa ymmärtää paikallisen uskontokäsitysten ristiriitaisuudet ja vähempiosaisten merkitys rauhanjulistuksessa. Rauhanjulistuksessa vähempiosaiselle luetaan ja toistetaan perässä hänelle kuuluvat oikeudet perheen läsnäollessa. Rauhanjulistusten lukemista aikuisille vähempiosaisille toivotaan myös länsimaissa luettavan enemmän.

Lisäksi YK:n vaikuttavuuden piiriin halutaan ne kehitysvammaiset, sairaat ja vanhukset lasten lisäksi, joita ei mainita YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa. Tuotosta käytettäisiin hyödyntämällä näitä vaikutteita edistämään maailmanrauhaa.

Muiden henkilöiden nimiä ei kerrota julkisuuteen turvallisuussyistä.
-STSKK-