Avainsana-arkisto: eduskuntavaalit

Kylmää kyytiä hallitukselle, täytyy kävellä yli

2015-11-06 09.20.53

Kuva Hannu Vilponen: Hallitusveturi copyright Huttunen

Kovat tuulet puhaltelevat hallituksen riveissä. Tiedossa on jääpuikkoja, joita satelee puolelta toiselle keskustan ja kokoomuksen välillä. Iltaan mennessä ei vielä tiedetä mihin suuntaan tuuli kääntyy, äärioikealle vai iltatuuleksi punavihreäksi.

Tällainen riita hallituksen sisällä on tervetullutta. Se vilkastuttaa aineenvaihduntaa, laskee verenpainetta ja leposykettä, parantaa kolesteriarvoja ja kohottaa kestävyyskuntoa. Vai menikö se toisin päin?

Loistavaa liikuntaa kerrassaan hallitukselta, sopii lähes kaikille. Omat askeleeni lisääntyvät varmasti tulevan vaalikevään aikana, sillä perheeseemme on muuttanut eripura ja luottamuspula hallituksen toimissa.

Hetken hallitushurmalla on kuitenkin taipumus haihtua nopeasti. Kukapa muistaa mihin on sullonut ne hyvät ideat. Yleensä kaapista otettaessa ensin käteen tulee ne huonot. Näin on käynyt tätä vuoden 2015 Suomen hallitusta muodostettaessa.

-STSKK-

Mainokset

IHALAISEN IDEA HALLITUKSEN TIEDONANNOSSA

kolme pesää, ensin käytetään kahta pika-lämmön ja veden aikaansaamiseksi, lopuksi leivinuuni lämmitetään tulevaa lämmöntarvetta varten varaavasti

Suomen talouden veturiajattelua. Copyright  Huttunen kuva:Emergysaattori

Keskustelua eduskunnassa on aiheuttanut talouspoliittinen kiivaskin keskustelu Suomen talouden tilasta. Sopiminen eri työntekijä-, työnantajajärjestöjen ja hallituksen välillä on hyvin ristiriitaista. Kysytäänkin, johtuuko ristiriitaisuus sopimisesta todellisesta talouden alamäestä vai fuskataanko näillä toimilla tavallista kansanmiestä?

Lisäksi kysytään, onko Suomen taloudellinen ylijäämä sittenkin totta tutkittaessa edellisten vuosien maltillisia työntekijä- ja työnantajaratkaisuja nollalinjaratkaisuista ja palkkojen ja eläkkeiden indeksitarkistuksista? Velkaa on otettu. Ei kuitenkaan niin paljon kuin menneinä vuosina 1990-1992 jolloin korot olivat korkealla ja kulutus kovaa. Pitää huomata se, että Suomen markka oli silloin käytössä ja talouden vakattamiskeinoja oli enemmän. Oli mahdollisuus hallita markan ulkoista ja sisäistä arvoa talousssääntelyn lisäksi finanssipolitiikan keinoin. Lisäksi työntekijä-ja työnantajajärjestöjen kanssa oli silloinkin aina sopimusneuvottelut jotka aina saatiin päätökseen.

Puhutaan vaan talouspolitiikasta vaan ei ymmärretä muita keinoja.

Tässä kansalle herääkin huoli, että missä mennään. Kaikki luottamustehtävissä olevat henkilöt puhuvat kuratilasta ja lamasta kun kansa puhuu muuta:

Ollaan menossa kohti voimakkaan kasvun vaihetta, jossa

* Sodan uhka on päällä

* Vakautetaan palkat

* Vakautetaan hinnat

* Poistetaan indeksiehdot

* Paljon sosiaalisia- ja työmarkkinapoliittisia sopimuksia

Syntyy juuri kansanedustaja Lauri Ihalaisen eduskunnan tiedonannossa ehdottama keskeinen talouspoliitiikan väline, jossa yhdistyy talous-ja finanssipolitiikkakeinot. Tätä keinoa käytettäisiin nyt keskeisen kasvun aikaansaamiseksi. Ihalainen väläyttää mainitsematta kuitenkaan EU:sta irtautumista. Myös pääministeri Juha Sipilä (kuumana) myös sanoillaan torppaa Ihalaisen idean sanomalla että täällä toimitaan EU:n ehdoilla.

-Kotimaista kysyntää halutaan lisää

-Ulkomaisten kulutustuotteiden säännöstelyä halutaan

-Jälleenrakentamista kuin sodan runtelun jäljiltä

-Säästöjä kaikessa

Jos ei ole keinoja devalvaatioon, eikä voida devalvoida (rahan ulkoisen arvon alentamista), on vaihtotasevaje korvattava tuotteiden kustannustekijöiden alentamisella.

Kuten palkkojen alentaminen, lomarahojen poisto, sairaslomakorvauksen pienentäminen ja työmarkkinaosapuolien poissulkemisilla sopimuksissa.

Tämäkö sitten muodostuu kasvun esteeksi? Ei sopimuksia? Missä ovat kaikki mallit kuntauudistuksista, kuntasopimuksista ja sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksesta, joilla kasvua saataisiin aikaan huolimatta tämän päivän korkeasta kustannusinflaatiosta?

-Emergysaattori-

Anneli Jäätteenmäki europarlamentin varapuhemieheksi

Anneli_Eevassa_5_06Europarlamentin varapuhemieheksi on valittu Anneli Jäätteenmäki, joka seuraa Olli Rehniä. Rehn palasi Suomeen kansanedustajaksi.

Europarlamentin varapuhemieheksi valittiin Anneli Jäättenmäki (kesk.) äänin 301-285. Jäätteenmäki seuraa Olli Rehniä (kesk.), joka palasi Suomeen kansanedustajaksi. Jäätteenmäki tviittasi uutisen myös Twitterissä.

Varapuhemiehiä on 14. Rehn oli ensimmäinen suomalainen varapuhemies.

Euroopan parlamentin varapuhemies on henkilö, joka johtaa istuntoa Euroopan parlamentissa puhemiehen olleessa estynyt.

Varapuhemiehen vastuu on esimerkiksi Suomen eduskunnassa oikeusasiamiehen kaltainen, heidän tehtävänään on valvoa eduskunnan puolueetonta toimintaa sekä kuunnella eri kansalaisia ja yhteisöjä.

Parlamentti valitsee parlamenttikauden alussa järjestettävässä äänestyksessä yhteensä 14 varapuhemiestä.

Anneli Jäätteenmäen kunnia pitäisi palauttaa myös Suomen kansan silmissä eikä yksistään parlamentissa.

Anneli_Eevassa_5_06Tammikuussa 2007 kirjoitettiin siitä, kuinka vihertävä Tarja Cronberg ja sosialistinen Aimo Massinen syyllistivät edelleen Jäätteenmäen ns. Irak-Washington-koalitioasiassa. Samaan kuoroon yhtyi Liisa Jaakonsaari (Kaleva 6.1.2007).  Jaakonsaari ruoti sivullisten, kuten Vanhasen, Ahon ja Jäätteenmäen tekemisiä muun muuassa Suomi-USA-suhteiden osalta, mutta jätti mainitsematta oman puolueensa jäsenten, Suomen silloisista virallisista suhteista vastanneiden Paavo Lipposen ja Tarja Halosen nimet.

Muutkin kuin Jätteenmäki tiesivät, että juuri Lipponen kävi kuuluisat Washington-neuvottelut Suomen kuulumisesta Tanskan tapaan vastoin Ranskan, Saksan ja Ruotsin kantaa ns. Irak-koalitioon. Tällöin puhuttiin muun muassa suomalaisen sotilas-teknologian viennistä sekä Irakin jälleenrakentamisen projekteista, jotka ohjattaisiin koalitioon kuuluville maille. Neuvotteluiden yhteydessä Bush kiitti Lipposta koalitioon kuulumisesta. Jäätteenmäki pani Lipposen tiukoille siitä, mitä neuvotteluissa tarkasti ottaen oli sovittu.  Onhan Suomesta viety 1970-luvulla paljon bunkkereita Irakiin, Irakin ollessa vielä USA:n suosiossa. Tuolloin Irak ei kuulunut sulkusopimuksen piiriin.

Lipponen ei vastannut, mutta silloin tuli Halonen avuksi ilmoittamalla, että Lipponen on Suomen virallisen ulkopolitiikan kannalla ja Lipposen käymien neuvotteluiden pöytäkirjat pidetään salaisina.

Kun Lipponen tämän jälkeen vielä ilmoitti sopineensa EU:n elintarvikeviraston Suomelle, alkoi palaneen käry haista äänestäjien sieraimissa. Tästäkään (perättömien puhumisesta) ei Jaakonsaari suostu
puhumaan. Jaakonsaari ei puhu myöskään siitä, ettei entinen hallituskoalitio voinut sietää Lipposen agitoimien pääministerivaalien tappiota, vaan alkoi syödä kansan valitseman vaalien voittajan (pääministerin) jalkojen alta maata.

Kukaan ei tuolloin toivonut tällaisen näytelmän toistuvan. Eikä myös tänäänkään. Keskisuomalaisen Erkki Laatikainen on kirjoittanut asiasta vuonna 2007 erinomaisen hyvän lehtiartikkelin, eikä siihen ole juurikaan lisättävää.

Nyt trollauksien aikana tulee väistämättä mieleen Suomen valtion läpinäkyvyys, Tiitisen lista olisi julkaistava nyt, Suomen aseviennit ulkomaille ja nato-yhteyksien totuuksien kertominen Suomen kansalle on aloitettava juuri siltä pohjalta jonka presidenttimme Sauli Niinistö asian haluaa tuoda esiin. Tällä voidaan palauttaa suurelta osin kansalaisten luottamus omaan maahansa.

Suomen puolustusvoimien rooli kyseisten asioiden hoitamisessa yhteistyössä ministeriöiden kanssa tulee olemaan korvaamaton etsiessä ratkaisuja jokaisen puolustuskykyisen henkilön avointen tehtävien määrittämisessä lisäämällä uskoa Suomen tulevaisuuteen. Ensiksi olisi kuitenkin puolustusvoimien tarkistettava mahdollisuutensa läpinäkyvänä toimijana. Armeijan apu on aina korvaamaton Suomen yleisen turvallisuuden tullessa kyseeseen.

Poliisin suorittamiin toimenpiteisiin asioiden hoidossa Suomen kansa ei enää luota täysin. Poliisin hankkeet eivät mitenkään ole enää läpinäkyviä VITJA-hankkeen kaatumisen osalta. Silti poliisi on hankkimassa suurta saksalaista datakeskusta Suomeen turvatakseen eri rekistereiden ylläpidon. Datakeskuksen Suomeen rakentaa saksalainen Hetzner, jonka palveluja poliisi ja KRP ovat käyttäneet jo pitkään.

-STSKK-

Pitääköhän työntekijäjärjestöt Juha Sipilää opettajana ja itseään lapsina?

Työkalujen tarpeesta yhteiskuntasopimuksessa:

Kirjoitukset sanomalehti Kalevassa 12.9 ja 13.9.2011

’Palveluyhteisö ei kehity nykyisellä mallilla’,

jossa yhteiskuntasopimusta on käsitelty seuraavasti:

Kognitiivinen toimintatapa rikkoontuu perustajan osalta perustajan saadessa hyödyn itselleen. Tästä on seurauksena vuorovaikutuksen kärsiminen ja totaalinen pysähtyminen ts. kognitiivinen konflikti. Tässä verrataan yhteisön perustajaa lapsen varhaiseen kehitykseen.

Tutkittavassa mallissa yhteisön perustaja, joka ei tiedä asioista paljoakaan, on edelliseen verrattuna lapsen asemassa opettajaan nähden alituisesti. Näin käytännönläheisen yhteistoiminnan malli rikotaan, eikä vuorovaikutus enää jatku entisenlaisena. Oikeassa mallissa perustaja täytyisi siirtyä opettajan rooliin opittuaan asian ja sitten oppia opettajana vuorovaikutusta. Kun lapset saavuttavat intersubjektiivisuuden, he pystyvät ymmärtämään toistensa pyrkimyksiä ja jakamaan omia kokemuksiaan. (Rogoff 1990, 67).

Esittävä leikki kehittää intersubjektiivisuutta kolmella tasolla saman aikaisesti: affektiivisella, lapset metakommunikoivat saavuttaakseen yhteisen ymmärryksen ja kolmanneksi lapset käyttävät toimintaa ja kieltä kommunikoinnin apuvälineinä. Näiden avulla lapset rakentavat yhteisen leikin kokemuksesta (Göncü 1993, 184-185).

Tuntevatkohan työntekijäjärjestöjen edustajat ehdottaessasi yhteiskuntasopimusta itsensä alituiseen asemaan, jossa yhteistoiminnan malli on mennyt rikki?

Onko muodostunut kognitiivinen konflikti heidän puoleltaan asian yhteydessä?

#eduskuntavaalit

-STSKK-

Keskustan ryhmä tuntee navetan, pihkan ja kalan tuoksun

IMG_1908’Räjähdysmäisesti eduskuntaan on noussut kansanedustaja Juha Sipilä’. Hän kahmi yli 5000 ääntä vuonna 2011 ensikertalaisena. Tämä on myös kuin toisintoa vuoden 2007 eduskuntavaaleista, jolloin kansanedustaja Mirja Vehkaperä nappasi myös yli 5000 ääntä Oulun vaalipiirissä.
Hänen nousuunsa vaikutti voimakkaasti ”Itä-meri ja lohi-adressi” ja hänen kalastajaperhetaustansa tuolloin. Tästä syystä myös kalastusasiat ovat keskustalle omia.

On siis kunnia todeta, että keskustalla oli parempi näkemys jo tuolloin Itämeriongelmista, kalastuskiintiöistä ja kalastuksenhoidosta kuin presidentillämme Tarja Halosella tuolloin. Keskusta piti vain sen asian ”omana tietonaan ja vaikeni”. Vai oliko se liian kova haaste Anneli Jäättenmäen eroprosessin aikana? (Vanhanen-Kiviniemi-kokoonpano).

Voisiko siis Keskustalla olla myös tuntemusta kalan tuoksusta navetan ja pihkan lisäksi?

#keskusta #ymparisto
-STSKK-

Eduskuntavaalit 2015: Keskustan haaste

Vaalikone on ollut kovassa testissä eri sanomalehtitalojen osalta. Uusia kansanedustajia tulee tilalle ja entisiä tippuu. Kovimman kisan tutkimuksissa tullaan puolueista käymään keskustan Oulun yhteisen vaalipiirin alueelta yhden ehdokkaan osalta. Yhteiseen vaalipiiriin kuuluvat Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Koillismaalta Taivalkoski ja Kuusamo.

Oulusta todennäköisesti tulevat menemään suoraan läpi kolme kansanedustajaehdokasta: Juha Sipilä nro 75, Hannu Takkula nro 76 ja Mirja Vehkaperä nro 78.
Oulun lähikunnista Tapani Tölli numerolla 77, Haapavedeltä kansanedustajaehdokas Antti Rantakangas numerolla 74 ja Sotkamosta ehdokas Timo Korhonen numerolla 65. Näiden ehdokkaiden lisäksi vain yksi ehdokas todennäköisesti nousee uutena kansanedustajaehdokkaana eduskuntaan.

Koko maan äänisaalis keskustalle näyttelee reilusti yli 20 %. Kova kisa on keskustalle, koska Lapin vaalipiiristä siirtyneelle Hannu Takkulalle povataan myös äänisaalista nyt, toisin kuin edellisissä eduskuntavaaleissa 2011 jolloin Takkula jäi rannalle. Mieleen tulee kansanedustaja Juha Sipilä. Hän kahmi yli 5000 ääntä vuonna 2011 ensikertalaisena. Tämä on myös kuin toisintoa vuoden 2007 eduskuntavaaleista, jolloin kansanedustaja Mirja Vehkaperä nappasi myös yli 5000 ääntä Oulun vaalipiirissä. Näin vaikkakaan nuo äänimäärät eivät pitäneet vaikuttaa Hannu Takkulan rannalle jäämiseen.

Vaikka kysymyksessä on yhteinen vaalipiiri ja ääniä tulee molemmilta äänestysalueilta ristiin, on epätodennäköistä, että Oulun alueelta nousee enää 5000 äänen saalistajaa. Siksi on tärkeää, että myös Oulun vaalipiirin alueella osattaisiin äänestää mieluisaa ehdokasta vaikkapa Kainuusta tai Koillismaalta niin ettei ääniä jäisi antamatta epätietoisuuteen perustuen oman yhteisen vaalipiirin vaikuttajista.

-STSKK-
#eduskuntavaalit #vaalit

Sipilä muutti mielensä Kollajasta

KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä on muuttanut kantansa Kollajan tekoaltaan rakentamisesta. Sipilä on aiemmin julkisesti kannattanut hanketta.

”Kyllä minun oma kantani nyt on tähän avoin”, Sipilä sanoi Vihreälle Langalle Risto Uimosen hänestä kirjoittaman kirjan julkistustilaisuudessa tänään tiistaina.

Keskustan aiempi positiivinen kanta lähti siitä, että Pudasjärven asukkaat olisivat yksimielisesti altaan kannalla. Pudasjärven kunnanhallitus kääntyi hanketta vastaan ja kunnanvaltuusto päätyi kannattamaan sitä yhden äänen enemmistöllä.

Sipilän mukaan hilkulle mennyt päätös muutti asetelmia.

”Jos se viesti sieltä olisi ollut selkeä, niin se olisi ollut eri asia. Nyt me emme ole puolueena uudelleen ehtineet tähän kantaa muodostaa.”

Kirjassa Juha Sipilä – Keskustajohtajan muotokuva puhutaan paljon Sipilän vihreistä arvoista.

Mitä sellaisia kysymyksiä näet, mitkä estäisivät vihreiden olevan mukana hallituksessa keskustan kanssa?

”Ei minulla tällä hetkellä ole sellaisia mielessä. Nehän tulevat hallitusohjelmaneuvotteluissa, ketkä niissä pöydissä sitten ovatkaan mukana.”

Onko luonnonvaraministeriö sellainen asia, mikä täytyy saada läpi?

”Ei, ei se ole. Me olemme esittäneet, että ministereiden määrää pitää selkeästi vähentää, jotta kollegiaalinen ja strateginen työskentelytapa olisi mahdollinen. Tämä on ollut yksi tapa ministeriöiden yhdistämisen listalla. Mutta en pidä sitä kovin keskeisenä, edes keskustelua siitä. Nyt pitäisi keskittyä isoihin asioihin”, Sipilä sanoo.

-STSKK-