Oppiva käyttäjä-esimerkki yhteisössä

ja suunta

Käyttäjä on osa oppivaa yhteisö-organisaatiota ja täten hän tarvitsee täyden tuen rikkoen raja-aitoja järjestelmästä toiseen. Tässä tulee kysymykseen taistelu vapaista ja vapautettavista lähdekoodeista maailmanlaajuisesti sallivien sääntöjen puolesta.

Netin käyttö yhteisössä mahdollistaa yhteisön toiminnan pahan haavoittuvuuden millä tahansa yhteisön toiminta-alueella. Oletetaan että käytännön toimissa johtajan asema vuorovaikutuksessa samaistuu muihin. Suorassa yhteistoiminnassa vuorovaikutus siis säilyy, sosiaalisissa yhteisöissä taas vuorovaikutus saattaa katketa jos netin käyttöä mahdollistetaan liiaksi ulkopuolisen toimijan hallinnalla.  Toisin sanoen yhteisön toiminta kärsii siis hajottamalla asian tai esineen omistusta liiaksi ulkopuolisten käsiin.

Esimerkissä käsitellään sosiaalisen yhteisön perustamista, jossa hallintamahdollisuus annetaan ulkopuoliselle kustannussäästöjen toiveessa. Yhteisön perustaja  ensimmäiseksi saattaa itselleen sellaisen aseman jossa voidaan hallita koko järjestelmää. Mukaan otetaan seuraavaksi yhteisöasiat osaavia moniammatillisia osaajia, jotka toimivat yhteisön kehittämisessä opettajan asemassa. Toimittaessa näin käytännön asioissa, kognitiivinen toimintatapa rikkoontuu perustajan osalta perustajan saadessa hyödyn itselleen. Tästä on seurauksena vuorovaikutuksen kärsiminen ja totaalinen pysähtyminen ts. kognitiivinen konflikti. Tässä verrataan yhteisön perustajaa lapsen varhaiseen kehitykseen.

Tutkittavassa mallissa yhteisön perustaja, joka ei tiedä asioista paljoakaan, on edelliseen verrattuna lapsen asemassa opettajaan nähden alituisesti. Näin käytännönläheisen yhteistoiminnan malli rikotaan, eikä vuorovaikutus enää jatku entisenlaisena. Oikeassa mallissa perustaja täytyisi siirtyä opettajan rooliin opittuaan asian ja sitten oppia opettajana vuorovaikutusta. Kun lapset saavuttavat intersubjektiivisuuden, he pystyvät ymmärtämään toistensa pyrkimyksiä ja jakamaan omia kokemuksiaan. (Rogoff 1990, 67).

Esittävä leikki kehittää intersubjektiivisuutta kolmella tasolla saman aikaisesti: affektiivisella, lapset metakommunikoivat saavuttaakseen yhteisen ymmärryksen ja kolmanneksi lapset käyttävät toimintaa ja kieltä kommunikoinnin apuvälineinä. Näiden avulla lapset rakentavat yhteisen leikin kokemuksesta (Göncü 1993, 184-185).

Uutta yhteisöä perustettaessa tai yhteisön toimintamallia muutettaessa sääntöpohjalle, jossa perustana toimivat säännöt ei lait eikä säädökset:

Plussat

+Ei työpaikkojen menetyksiä. Oman mielenkiinnon lisäämää talkootyötä lisää oman alansa kehittämiseksi. Mielenkiintoa lisää lähdevapaus.

+Lähdevapaussäännön ansiosta on mukavaa kehittää palveluja mikseipä uusia sääntöjäkin.

+Mahdollisuus kehittää itseään lisäansioita ajatellen.

+Parempi yhteisöllisyys.

+Julkisen vallan vastuu säilyy entisellään; Uusissa palvelumalleissa takuuta ei ole, ellei tuottaja sitä itse halua.

Miinukset

Voi tapahtua palkanalennusta ellei kehitys ohjaudu yhteisö hyväksi tai sääntöjä rikotaan niin ettei uudistuksessa edetä.

Yhteenveto:

  • Tunnetaan hyvin yhteisön hyvät ja huonot puolet ja tutkitaan niitä jatkuvasti
  • Tunnetaan ja osataan hallita ja käyttää yhteisön muodostamisesta muodostuvia sääntöjä
  • Lait kuuluvat tuomiovallalle ainoastaan
  • Yhteisön käyttämien sääntöjen tavoin palvelut tukevat yleisön tarvetta
  • Yhteisön säännöt toimivat hyvin julkisen vallan väärinkäytösten estäjänä
  • Oppiva käyttäjäkin voi olla joskus opettaja; saadaan aikaan monia eri kierrätystoimintoja palveluiden ja tuotannon yhteydessä oleviin prosesseihin.
  • Lisätään työllisyyttä
  • Hyvänä puolena sääntöjä ei voi myydä vaan sitä palvelua jota sääntöjen muodostamisista voi kehittää. Hyvä esimerkki kiinteistön muodostumisen säännöt ja niihin liittyvä puolueettomuuspolitiikka
  • Yksittäisen säännön takuun puutteen vuoksi saadaan pakotettua aikaan toimiva kansalaistakuu
Mainokset