Aihearkisto: ympäristö

Presidentti Niinistö EK:n seminaarissa: Geopolitiikka tuli takaisin

Presidentti Sauli Niinistön mukaan geopolitiikalla on väistämätön vaikutus talouden suunnitelmille. Euroopan tilanne on muuttunut radikaalisti.

Niinistö sanoi 20 vuotta sitten, että globalisaation uskottiin lähentävän kansakuntia ja vahvistavan rauhaa.

Toisin kävi, Niinistö totesi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaarissa.

Tiivistettynä presidentti Sauli Niinistön mukaan olemme tilanteessa, jossa voi sanoa, että geopolitiikka ohjaa taloutta, ei toisinpäin. Presidentti on sitä mieltä, että Suomen paras kilpailuvaltti on yhteiskunnan eheys.

Presidentti aloitti seminaaripuheensa sanomalla, että hallitusneuvotteluissa härkää on tartuttu tiukasti sarvista.

– Toivottavasti ote pitää.

finland mapSuomea itseään on jo 1940- luvulta lähtien ohjattu geopoliittisesti Suomen eri päämiesten toimesta. Kuten esimerkiksi Suomen 4. Hanhikiven Fennovoiman ydinvoimalan paikka on piirretty Mikkelin Mannerheimin linjauksena 1940 presidentti Kyösti Kallion kotikunta Nivalan läpi suoraan lyhimpää reittiä käyttäen. Helsingistä piirrettynä olisi 5. ydinvoimalan paikka Simossa. Mahdollista on, että 5. ydinvoimala tulee, vaikka kansanedustaja Mauri Pekkarinen niin kovaa näyttäisi vastustavan 5. ydinvoimalaa.

Kyseinen kartta on jo EVAN (Elinkeinoelämän valtuuskunnan) tiedossa. Valtuuskunnan tehtävistä kiistellään. EK:n (elinkeinoelämän keskusliitto) rooli on merkitsevä nostettettaessa Suomi nousuun.

-STSKK-

Keskustan ryhmä tuntee navetan, pihkan ja kalan tuoksun

IMG_1908’Räjähdysmäisesti eduskuntaan on noussut kansanedustaja Juha Sipilä’. Hän kahmi yli 5000 ääntä vuonna 2011 ensikertalaisena. Tämä on myös kuin toisintoa vuoden 2007 eduskuntavaaleista, jolloin kansanedustaja Mirja Vehkaperä nappasi myös yli 5000 ääntä Oulun vaalipiirissä.
Hänen nousuunsa vaikutti voimakkaasti ”Itä-meri ja lohi-adressi” ja hänen kalastajaperhetaustansa tuolloin. Tästä syystä myös kalastusasiat ovat keskustalle omia.

On siis kunnia todeta, että keskustalla oli parempi näkemys jo tuolloin Itämeriongelmista, kalastuskiintiöistä ja kalastuksenhoidosta kuin presidentillämme Tarja Halosella tuolloin. Keskusta piti vain sen asian ”omana tietonaan ja vaikeni”. Vai oliko se liian kova haaste Anneli Jäättenmäen eroprosessin aikana? (Vanhanen-Kiviniemi-kokoonpano).

Voisiko siis Keskustalla olla myös tuntemusta kalan tuoksusta navetan ja pihkan lisäksi?

#keskusta #ymparisto
-STSKK-

Sähkön ja pääoman ongelmat Suomessa

Pääoma on toissijainen tuotannontekijä verrattuna älykkääseen liiketoimintamalliin ja taitavaan johtoon, joka osaa toimia tehokkaasti jatkuvasti myrskyisemmäksi käyvässä maailmassa. Taitava toiminta merkitsee, että tiedon hallitseminen ei riitä, vaan uuden tiedon, uusien tuotteiden ja palvelumallien kehittäminen, uudet strategiset avaukset, henkilöstön taitamisen kehittäminen, tietämyksen hallinta nousee avainasemaan.
Kaivostoiminta ei ole älykästä liiketoimintaa  katsastettaessa eri tuotannontekijöitä pitkällä aikavälillä, kuten ylenpalttisten pääomien sijoittamista ja toissijaisen tuotannontekijän, sähkön voimakasta käyttöä puhdistusprosessissa.
Kaivosyhtiö Talvivaara emoyhtiöineen ovat tästä opettava esimerkki.

Sähkön tuotanto on myös toissijainen tuotannontekijä verrattuna älykkääseen liiketoimintamalliin. Sähkön tuotanto on saatettu luvanvaraiseksi koko maassa ja sähkön tuotantoa ohjaavat monopoli, investointi-suojat ja -avustukset. Kaikki on ylihinnoiteltua ja kaiken ylimääräisen hinnan lisäksi entisen energiaveron ja korotetun sähköveron 9%:sta 23% maksavat tavalliset kansalaiset.
Sähköveron muodossa perittyä ei edes tarvitse tilittää valtiolle perustuen investointisuojaan, joka tarjottiin etuoikeutena sähköyhtiöille investointisuojan muodossa kuluvan vuoden alusta alkaen.

Kansalaisella ei enää tämän päivän mittakaavassa ole kovin mahdollista valita itselleen pientä kulutusta sähkön osalta. Joka paikassa pyörivät jääkaapit ja ilmalämpöpumput, lattioissa jos kiertää lämmitykseen tarvittava neste, sitä lämmitetään maalämpöpumpulla tai sähkövastuksella. Sähköriippuvaisuus näkyy kaikkialla. Käyttämätöntä sähköä siis ei enää ole, vaikka sen ilmaisuudesta voi mennä takuuseen. Halvinta on käyttämätön sähkö ja ei ole itsestään selvyys siirtyä suoraan sähkön käyttöön.

Työllisyyttä ajatellen ei ole viisasta perustaa työpaikkoja yksistään toissijaisten tuotannontekijöiden kuten sähköntuotannon alaisuuteen. Toista mieltä ollaan älykkäiden liiketoimintamallien alaisuuteen perustettaville työpaikoille. Tässä startup-yritykset innovaatioineen ainakin ovat oikeassa. Kulutushyödykkeiden tarjonta on laajaa ja työllistävää. Rekrytointi ei perustu byrokratiaan vaan älykkäiden ihmisten palkkaamiseen ajankohtaan sopivin keinoin.

-STSKK-

Sipilä muutti mielensä Kollajasta

KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä on muuttanut kantansa Kollajan tekoaltaan rakentamisesta. Sipilä on aiemmin julkisesti kannattanut hanketta.

”Kyllä minun oma kantani nyt on tähän avoin”, Sipilä sanoi Vihreälle Langalle Risto Uimosen hänestä kirjoittaman kirjan julkistustilaisuudessa tänään tiistaina.

Keskustan aiempi positiivinen kanta lähti siitä, että Pudasjärven asukkaat olisivat yksimielisesti altaan kannalla. Pudasjärven kunnanhallitus kääntyi hanketta vastaan ja kunnanvaltuusto päätyi kannattamaan sitä yhden äänen enemmistöllä.

Sipilän mukaan hilkulle mennyt päätös muutti asetelmia.

”Jos se viesti sieltä olisi ollut selkeä, niin se olisi ollut eri asia. Nyt me emme ole puolueena uudelleen ehtineet tähän kantaa muodostaa.”

Kirjassa Juha Sipilä – Keskustajohtajan muotokuva puhutaan paljon Sipilän vihreistä arvoista.

Mitä sellaisia kysymyksiä näet, mitkä estäisivät vihreiden olevan mukana hallituksessa keskustan kanssa?

”Ei minulla tällä hetkellä ole sellaisia mielessä. Nehän tulevat hallitusohjelmaneuvotteluissa, ketkä niissä pöydissä sitten ovatkaan mukana.”

Onko luonnonvaraministeriö sellainen asia, mikä täytyy saada läpi?

”Ei, ei se ole. Me olemme esittäneet, että ministereiden määrää pitää selkeästi vähentää, jotta kollegiaalinen ja strateginen työskentelytapa olisi mahdollinen. Tämä on ollut yksi tapa ministeriöiden yhdistämisen listalla. Mutta en pidä sitä kovin keskeisenä, edes keskustelua siitä. Nyt pitäisi keskittyä isoihin asioihin”, Sipilä sanoo.

-STSKK-

Ouluun puhdasta vettä

Lähteet vai kulta Rautaruukin kultatutkimus 7 % KULTAA Lähde:maakunta-arkisto

Lähteet vai kosto
Lähde:maakunta-arkisto

Oulun kaupunki / Oulun Vesi liikelaitos on saanut luvan ottaa pohjavettä hakemansa määrän eli 32 500 kuutiota vuorokaudessa yhteensä 32 vedenottamosta Hangaskankaalta Pikkaralasta.

Prosessin (ympäristövaikutusten arviointi, luvitus, yleinen keskustelu) kuluessa on esitetty lukuisia vaihtoehtoja vesihuollon kehittämiseksi kriisitilanteisiin paremmin vastaavaksi. Tällä hetkellä Hangaskankaan pohjavedenottamot toimivat Oulun kaupungin kriisiajan vesilähteenä ja  normaalioloissa ne palvelevat Pikkaralan Vesiosuuskunnan toiminta-alueen asiakkaita. (Oulun Veden Laatukäsikirja 2010).

Totuus on toinen. Vedenottamoiden tuottama vesi joutuu raakavetenä kiertoon jokiveden puhdistusprosessissa. Toimiakseen prosessi tarvitsee 30 % vedenottamoiden tuottamaa raakavettä. Tätä vettä käytetään tällä hetkellä maksimimäärän joka vuorokausi. Raakavedestä hyvin pieni osa menee asukkaiden pohjaveden käyttöön. Raakaveden käyttö ei tällä hetkellä täytä kriisiajan vesilähteen käytön tunnusmerkistöä.

Samantyyppinen ratkaisu sopii myös kehittämistoimenpiteeksikin: vedenottopaikkojen lisääminen Oulujokeen ja jopa Oulujärveen asti, lähikuntien välisen yhteistyön kehittäminen siirtoverkoston parantamiseksi ja kasvattamiseksi sekä pohjavesipostien lisääminen. Luvan mukaisesta kokonaismäärästä (32 500 m3/d) tai nykyisestä kulutusmäärästä (noin 27 000 m3/d) pääosa käytetään ja käytettäisiin muuhun kuin ruokavedeksi. Mitoitus kriisitilanteessa on siitä olennaisesti poikkeava. Oulun Veden tavoitteen mukaan poikkeusoloissa verkostosta tulisi voida jakaa 50 l/as/d eli noin 7500 kuutiota/vrk. Se määrä on turvattavissa edellä mainituin keinoin. Normaalioloissa käytössä olisi pintavesi raakavesilähteenä.

Lisäksi kehittämistoimenpiteenä pintaveden ottopaikkoja voidaan ottaa kauempaakin, kuten: On ehdotettu vedettäväksi pitkä ja iso purkuputki Nuasjärveen ja Oulujärveen läpi voimalaitosten muurien toimimaan pintaveden tuottamiseksi Oulun raakavesilähteenä. Lue: https://uutisoulu.wordpress.com/2015/02/18/pitka-jateveden-purkuputki-talvivaarasta-ouluun-saakka/ jätejakson jälkeen (kue: pintaveden purkuputki).

Valmius turvata poikkeustilanteissa riittävä vedensaanti on ratkaistavissa tarkasteltavaa hanketta huomattavasti edullisemmin ja järkevämmin sekä vaikutuksiltaan huomattavasti kestävämmin tavoin.

Hakija vetoaa Oulun vesihuollon turvaluokitukseen, jota tulee parantaa lisäämällä talousveden saatavuutta kriisitilanteissa. Kriisitilanteiksi on mainittu hyvin teoreettisia ongelmia, kuten ydinlaskeuma tai jonkin kemikaalikuljetuksen kaatuminen jokeen.

Oululla on siis  lukuisia mahdollisuuksia lisätä vesihuollon turvallisuutta, vaikka pintavesi säilyisi raakavesilähteenä. Tosiasiassa ne ovat turvallisuudeltaan parempia ratkaisuja kuin siirtyminen täysimääräiseen pohjaveden käyttöön. Pintaveden saastuminen raakavesilähteenä poikkeuksellisesti kelvottomaksi on yleensä lyhytaikainen ilmiö. Sen sijaan pohjaveden pilaantuminen on pysyväisluonteista eikä Viinivaaran pohjavesihanke ole riittävä Oulun alueen kaltaiselle kasvualueelle huomioiden myös luonnonsuojelun ja kestävän käytön periaatteet  kiistaa aiheuttavien pohjaveden ottopaikkojen alueella. Esimerkiksi happamat soidensuojelualueet ovat erityisen herkkiä rasituksille vedenottopaikkojen läheisyydessä.

Lähde: Vaasan hallinto-oikeus, www.sll.fi/pohjois-pohjanmaa/kannanotot

-STSKK-

PITKÄ JÄTEVEDEN PURKUPUTKI TALVIVAARASTA OULUUN SAAKKA

Kainuun Sanomien kirjoituksessa 6.2.2015 toivotaan muutosta tai korjaustoimenpidettä käsillä olevaan Talvivaara-ongelmaan. Samalla siinä on puolestaan pyritty synnyttämään yllättäviä ja äkkivääriä tilanteita, jotka ruokkivat uudenlaisia ajattelutapoja. Myöskin sattumanvaraisuuksien hyödyntäminen Talvivaaran vahingoissa ovat nyt tarpeen löytää keinot katastrofin välttämiseksi.

Säännöstelyn vähentämisen ratkaisussa nähdään parhaimpana toimijana Oulujoen alimman pään voimalaitoksen ammattitaitoinen toiminta Oulun Energian, siis Oulun kaupungin omistaman voimalaitoksen. Perätään myös ammattitaitoisempaa toimintaa Fortumin väeltä.

Nyt tämän päivän Talvivaara-sotkussa haastetaan Muhos, Utajärvi, Vaala, Sotkamon kunnat ja Oulun kaupunki yhdessä Oulun Energian ja Fortumin kanssa toteuttamaan mitä mielenkiintoisimman ympäristönsuojelutoimen, Ouluun asti ulottuvan purkuputken vailla mitään uhkaa, täynnä mahdollisuuksia.

2015-02-18 12.11.19Kirjoituksessa on ehdotettu vedettäväksi pitkä ja iso purkuputki Nuasjärveen ja Oulujärveen läpi voimalaitosten muurien Talvivaarasta asti Oulun rajalla sijaitsevalle Pikkarala-Seluskan kalkkipitoiselle alueelle. Kalkkitehdas siellä on ollut jo koekäytössä aikoinaan. Kytketään metallitehdas puhdistamoineen ja sähkögeneraattoreineen purkuputkeen kyseisellä kalkkipitoisella alueella Talvivaaran sijaan.

4053_

Lähde: http://www.tervareitti.fi/tervareitti/uutiset/4903.html

Samaan paikkaan perustetaan Euroopan suurin kalkkikaivos tuottamaan loppupuhdistukseen tarvittava kalkki. Kalkkijäte markkinoidaan parhaana maanparannusaineena eikä kipsijätteitä luontoon enää sallita.

Rakennetaan maailman parhaalla hyötysuhteella toimiva putkitunnelivoimala toimimaan jätevedellä (maailman parhaiden voimalaitosten pudotuskorkeus lähentelee Talvivaaran korkeutta merenpinnasta, noin 200 metriä).

Jätejakson jälkeen käytetään tulevaisuudessa puhtaita ylävesiä Oulun puhdasvesivarannon ja sähköenergian tarpeen tyydyttämiseen.

Kontekstissa päästään lähemmäksi ajattelua, jossa paras ratkaisu olisi ”virtaamien ohjaaminen yksistään alimman voimalaitoksen avulla, joka on tulevaisuudessa Oulujoen ainut pato-tyylinen voimalaitos, johon on tulevaisuudessa myös kalatie helpoin saada toimivaksi. Muut voimalaitospadot purettaisiin. Ovathan voimalaitospadot jo aikansa eläneet. Eikö tekniikka tunnelissa kulkevaa voimalaitosta kohtaan ole jo tunnettua?

Moninkertaisesti rikastuneet metallit hyödynnetään metallitehtaassa juuri 23.11.2012 kirjoittamani menettelyn avulla, ”jossa moninkertaisesti rikastunut liuotuskasoista peräisin oleva, ongelmaksi tullut purkujätevesi” on kannattavaa tuottaa metallitehtaassa muualla(kin) kuin Talvivaarassa. Tässä tapauksessa Oulussa. Näin uhka Talvivaaran ympäristöstä poistuu (jakaantuu) ja happamat suot lampineen säästyvät ympäristökatastrofilta sekä menetyksiltä vältytään.

Varavesitilanteen kartoittaminen Oululle selvenee. Asumisviihtyvyys kohentuu molemmissa maakunnissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Työllisyys lisääntyy ja ulkomaisia varmoja sijoittajia tehtaat ja kaivokset alkaa kiinnostaa. Erityisesti Suomen valtiota.

Kustannukset jo metallitehtaan, molempien kaivosten, nykyisen Talvivaaran ja tulevan kalkkikaivoksen tiedetään varsin ilman päästöjä. Tarvitaan laskelmat purkuputkesta. Yva-selvityksestä voidaan luopua, sitä ei tarvita.

-STSKK-

 

Investointisuoja syytä selvittää

Parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksesta (TTIP) herättävät huolta yritysten investointisuojasta ja sopimusriitojen sovittelujärjestelmästä.

Yritysten investointisuoja pitää sisällään paljon tärkeämpiäkin asioita kuten yritykseen valtiolle tilittämättömiä varoja; energiaveroja sekä muita veroja yrityksen oikaistussa tuloslaskelmassa [energiavero oli ennen vuotta 2013 9%, nyt yli 23%].

Toistaiseksi kukaan ei pysty varmasti sanomaan, onko huoli aiheellista vai ei. Kesällä 2013 alkaneiden neuvottelujen kulusta tai sisällön painotuksista ei ole annettu eikä saatu tietoa. Jonkinlaisia luonnoksia on ollut jakelussa, mutta ei varmoja tosiseikkoja.

Vapaakauppasopimuksen perusajatus on selkeä ja kannatettava. TTIP:llä on tarkoitus edistää Pohjois-Amerikan ja Euroopan välistä kauppaa. Sopimus pienentää tulleja, vähentää säätelyä ja kaupan esteitä.

Sopimus synnyttäisi maailman suurimman kauppa-alueen. Tutkimuslaitosten mukaan sopimus onnistuessaan kasvattaa kansantuotetta EU-alueella 120 miljardia euroa vuodessa ja Yhdysvalloissa 95 miljardia. TTIP:n talousvaikutukset olisivat tuntuvat.

Vapaakauppa-alueen vastustajilla kivenä kengässä on yritysten investointisuoja. Euroopassa on kerätty miljoona allekirjoittajaa suojaa vastustavaan kansalaisaloitteeseen.

Suojan arvostelijat ovat piirrelleet TTIP:stä kauhukuvia väittäessään, että sopimuksen seurauksena yritysten valta kasvaa ja jossakin tapauksessa jopa ylittää kansallisen itsemääräämisoikeuden. Eurooppalaisen demokratian tukipilarit sortuisivat.

Kannattajien näkemysten perusteella investointisuojalla on tarkoitus turvata reilun pelin mukaisesti amerikkalaisten sijoitukset Euroopassa ja eurooppalaisten Yhdysvalloissa. Ulkomaisia sijoituksia ei saa pakkolunastaa tai kansallistaa muuten kuin yleisen edun sitä edellyttäessä.

Suomen ulkoministeriön mukaan suoja lisää Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena, kun ulkomaiset yritykset voivat olla varmoja oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta markkinoilla. Sama koskee suomalaisyritysten toimintaa muissa maissa.

EU toimii jo tällä tavalla omalla yhteismarkkina-alueellaan, joten harppaus ei periaatteessa ole suuri.

Investointien suojaamisessa herättää oikeutettua huolta yritysten ja valtioiden välinen tulkintariitojen käsittely. Ainakin saatujen tietojen perusteella malli olisi amerikkalainen, jolloin tulkintaerimielisyydet vietäisiin sovitteluun erilliseen välimiesmenettelyn.

Sopimuksella perustettaisiin eurooppalaisen oikeuden yläpuolelle erillinen välimiesmenettely. Tarvittaessa kokoon kutsuttava vaihtuvajäseninen lautakunta koostuisi kolmesta käsittelyssä olevan tapauksen oikeusasiantuntijasta.

Kolmikolla olisi valtuudet määritellä korvaukset, jos esimerkiksi uusi lainsäädäntö tai tuomioistuimen tekemä ratkaisu ei tunnu yrityksestä sijoittajasuojan mukaiselta.

Mikäli tiedot pitävät paikkansa, investointisuojaan sisältyy eurooppalaisen oikeusjärjestelmän kannalta suuria ongelmia. Pahimmillaan ratkaisujen pohjana olisivat liikejuridiset edut, jotka syrjäyttävät kansallisten parlamenttien ja tuomioistuinten tekemät päätökset.

-STSKK-