Aihearkisto: perustuslaki

Suomen lakiin perustuva häilyvä laki

Sodankylän Jääkäriprikaatista nopean toiminnan joukkoja

C970LwuXcAIHmFe

Suomi, Norja & Ruotsi lentävät säännöllisesti Cross Border Training -lentoja maiden pohjoisosissa. HN & Norjan F-16 CBT-lennolla keväällä.

Reilu kaksi vuotta sitten allekirjoitettiin Tukholmassa sopimuksen liittymisestä Britannian johtamiin nopean toiminnan taistelujoukkoihin, joiden vahvuus on noin 10 000 sotilasta.  JEF-joukkoja (Joint Expeditionary Forces)  voidaan käyttää sotilasoperaatioihin missä tahansa, myös Suomen maaperällä. Sodankylän joukkojen olemassa olo tunnistettiin jo silloin. Sodankylä on  yksi suomalaisten sotilaiden varustetuimmista ja kehittyneimmistä koulutuspaikoista toimintatapamuutoksessa.

Suomelle on tärkeää harjoitella muutoksessa sekä pysyä sanojensa takana mahdollisen kriisin estämisessä. On vältettävä samanaikaisesti yhteisen kolmen puolustuskohteen, maaperän, ilmanalan ja vesistöjen yhtäaikaista harjoittelua. Eikä näin yhtäaikaisesti osallistua valmiusjoukkojen toimintaan rauhan aikana. Suomi on ollut aina lojaali muita kohtaan pitäen oman toimintavarmuutensa niin vetäytymisessä kuin varustelussa aina.

Nyt kriisinhallintaan on kahden vuoden tuloksena saatu valmiusjoukkojen koulutus myös Pohjois-Suomeen. Kansan mielipidettä kuunneltaessa on herännyt kysymys valmiusjoukkojen henkilön selviytymisestä vapaa-ajalla ja koulutuksen jälkeen. Varusmies ei saa palkkaa, eikä voi osallistua valmiusjoukkojen toimintaan ollessaan palkattuna muualle yhteiskuntaan.

Aiemmin 1990-luvun alussa Porin Prikaatin Säkylän hälytyskomennuskuntien koulutus muutettiin rauhanturvaamistehtäviä koskeviksi. Soveltuvuudesta rauhaanturvaamiseen valmiusjoukkojen olemassaolon suhteen Porin ja Haminan osalta nähtiin hyvänä aikojen saatossa. Rauhanturvaamistoimintaan osallistumista kuitenkin jo silloin osa Suomen kansasta piti arvelluttavana ja Suomen puolueettomuutta heikentävänä tekijänä. Tätä tapahtuu, eikä rauhanturvaajat saa aina palkkaa omasta osallistumisestaan koulutuksessa. Saati sitten riittävästä tuesta ja vastuunkantoon vastaamisesta Suomessa omaisten osalta mahdollisten kriisien jälkihoidoissa tulevaisuudessa.

Sodankylän osalla Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen myötä Suomi osallistuu uudentyyppiseen kriisinhallintaan. EU:n taisteluosastoille suunnitellut tehtävät ovat pitkälti samoja, joita rauhanturvaajat ovat jo YK:n ja Naton johtamissa operaatioissa vuosikausia suorittaneet. Aiempaan verrattuna oleellisia eroavaisuuksia on kolme: koulutus, varustus ja nopeus. Nopean toiminnan joukot tarjoavat EU:n puitteissa poliittisille päätöksentekijöille entistä konkreettisemmat ja nopeammat mahdollisuudet puuttua koulutetun, varustetun ja asiansa osaavan joukon toimenpitein joskus yllättäenkin ilmaantuviin ongelmatilanteisiin. Vapaan toiminnan yhteisen maanpuolustuksen osalla koulutus ja toiminta Suomessa on kiihtynyt voimakkaasti tulevia kriisejä ajatellen. Kuitenkaan tänä päivänä Suomea ei kohtaa mikään uhka.

-STSKK-

Mainokset

FINANSSIKRIISI PÄÄLLÄ JO VUOSIKYMMENEN AJAN

Suomessa koetaan ennennäkemättömän sitkeää julkisen talouden alasajoa huolimatta hyvien palvelujen, rakennusteollisuuden, metsäteollisuuden ja muun viennin piristymisestä huolimatta vuoden 2018 yli 2% talouskasvun.

Valtiontalouden vaje on tuplaantunut kymmenessä vuodessa vuodesta 2008. Korjausta on pitänyt suorittaa joka vuosi noin kahden miljardin euron verran jo kymmenen vuoden ajan tavoitteeseen pääsemättä.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki on ihmeissään tämän vuoden alussa selvinneeseen 7,9 miljardin euron valtiontalouden vajeeseen huolimatta talouden piristymisestä sekä työllisyyden (+100 000 työpaikkaa) ja viennin kasvusta.

Jo yksistään sosiaali-ja terveysmenojen kasvun aiheuttama vaje (3,9 mrd euroa) on ihmetyttänyt kansaneläkelaitoksen (KELAN) väkeä tukien hakemisen siirryttyä kunnilta pääosin kansaneläkelaitoksen maksettavaksi.

Finanssikriisi pysyy sitkeästi vaikuttamassa suomalaisten elämään vieläkin.

Finanssikriisi syntyi Yhdysvaltain pankkien ja talouden sekasorron yhteydessä. Pankkeja meni nurin ja pörssi romahti. Rahaa ja valuuttaa täytyi pumpata toiminnan vakauttamiseksi pankkeihin sekä yrityksiin.

Samalla EU:talous kärsi kovia tappioita. EU:n talouden vakauttamiseksi tarvittiin vuoden 2008 loppupuolella 1300 mrd euron luototuksen sekä pankkien sekä isojen yritysten pääomatuen.

Entisen Säästöpankin ja STS-Pankin rippeistä muodostuneesta Sampo-Pankista tuli Danske Bank pankkikriisin alkuvaiheissa 2008-2009. Tanskan isojen pankkien ostettua kolme pikkupankkia juuri kevään korvalla 2008, alkoi Danske Bankin ja Nordea Pankin toiminnan samaistuminen. Kyseessä oli toimintojen fuusioiminen, joka mahdollisti varojen siirron ulkomaille mutkattomammin ilman asiakaskunnan ja pääomasijoittajien näkyvää kärsimystä.

Nyttemmin viime vuonna on paljastunut Danske Bankin ja Nordea Pankin pääomasijoitushuijauksia. Asiassa viitataan Suomen haluun antaa finanssikriisiään koskevan valvontatehtävän pankkien isäntämaille eli ulkomaisille omistajille. Viro myös toimi Suomen tavoin asiassa. Englannista tuli sijoitusten enkelimaa Panama-papereiden ohella. Suomi Viron ohella sijoitti arvopapereitaan Panamaan tekaistuille tileille.

Englanti sai sovitut valuuttansa sopimuksessa. Suomen valuuttavarannosta huomattava osa sijaitsee juuri Englannissa. Yhdysvallat kärsi vuorostaan tappion vapaakauppasuhteiden purkautuessa EU:n kanssa myöhemmin. Ei Englannin kanssa. Autoteollisuus kukoistaa, vaan kuinka kauan? Fordin tappiot Detroitissa ja kautta osavaltioiden saivat ennen näkemättömän finanssikriisin aikaan. Seuraavaksi tulee englantilaisten vuoro.

Toiminnan käynnistymisen ajankohta kotimaisten asuntojen luotottamisessa ulkomaisilla arvopaperimarkkinoilla näkyy kuvassa 1.

Banksdatatraffic2008-04-05-12-43-10

Kuva 1. [Hannu Vilpponen]

STSKK

 

Suomi on olemassa hyvän tahtoyhteisyytensä vuoksi (lue tahto-yhteisyys)

Tutkijat ja toimittajat ovat Suomi 100-juhlien keskellä pyrkineet todistamaan, että mitään Suomen kansakuntaa ei ole olemassa. Muutama miljoona suomalaista on tahtoyhteisyytensä vuoksi toista mieltä. Kuvitteellinen yhteisö ei ole olematon yhteisö, vaikka eri kansojen puristuksista kolmen sodan kautta noussut Suomi tunnustaakin olevansa.

Myytti suomalaisesta kansasta ruokkii rasismia, arveli keväällä artikkelistaan Vuoden tiedekynä-palkinnon saanut historiantutkija Miika Tervonen. 

Monissa lehtijutuissa on todisteltu samaa, että Suomen kansaa ei oikeastaan ole olemassa. Satavuotiasta Suomea ei oikeastaan edes ole. Jostain ihmeen syystä muutama miljoona suomalaista on asiasta eri mieltä. Erityis- ja ainutlaatuisen kansan ja kansakunnan myytti tuntuu rassaavan etenkin tutkijoita. Samalla unohdetaan helposti tutkimustieto, jonka mukaan  suomalaiset ovat sekä geneettisesti että kielellisesti varsin omalaatuista porukkaa.

Mutta nämä ovat sivuseikkoja. Kansa ja kansakunta eivät ole ikuisia asioita vaan tehtyjä. Negatiivinen tulkinta perustuu virheeseen. Kehitelty ja tehty eivät tarkoita valhetta. Eikä suomalaisten tahtoyhteisyys ole valhetta. Yhteisöllisyyteen johtaa kauaskantoiset syyt, jopa armeliaat sellaiset. Suomea eikä suomalaisia kohtaan ole koskaan ollut vihaperustaisia syitä vaikka ympärillämme olevat kansat tunnustavat jatkuvan sodan vallitsevan  läsnäolon. Milloin ottomaanit, vuorostaan ruotsalaiset ja viimeisimpinä venäläiset.

Kansakuntaa ja kansakuntaisuutta koskevan tutkimuksen pioneeri Benedict Anderson kehitti käsitteen ”kuviteltu yhteisö”. Sellainen ei ole luonnollinen ja ikiaikainen asia, mutta kuviteltukin yhteisö on olemassa ja vaikuttaa siihen, miten ihmiset näkevät itsensä ja mitä he tekevät.

Alun perin vuonna 1983 julkaistu ja kymmenen vuotta sitten suomennettu teos Kuvitellut yhteisöt on saanut uuden suomalaisen pokkaripainoksen (Vastapaino 2017). Julkaisu osuu hyvin saumaan nyt, kun kansoista ja kansakunnista sekä nationalismista puhutaan paljon.

Joidenkin mielestä isänmaallisuus on rakkautta, hyvää tahtoyhteisöllisyyttä, kun taas nationalismi perustuu pelkoon. Tämä ajatus on aikamoista yksinkertaistamista.

Nationalismi on kansallisuusaatetta, joka korostaa kansakuntien merkitystä kulttuurissa ja politiikassa. Nationalismissa ihmiset välittävät kansallisesta identiteetistään ja itsemääräämisoikeudestaan. Kaikessa voidaan mennä liiallisuuksiin, niin myös nationalismin kapeassa määrittelyssä.

Historiantutkija Jouko Nurmiainen selvittää teoksen esipuheessa Benedict Andersonin näkemystä: ”Ehkä yleisin väärinkäsitys sanaa ’kuviteltu’. Usein luullaan, että Anderson väittäisi kuviteltuja yhteisöjä jotenkin huonommiksi tai toissijaisemmiksi verrattuna joihinkin ’aitoihin’ yhteisöihin. Näin ei ole, vaan Andersonille kaikki sellaiset yhteisöt, jotka ovat niin laajoja, etteivät niiden jäsenet tunne toisiaan henkilökohtaisesti, ovat kuviteltuja ja sellaisina yhtä luonnollisia sosiaalisia olentoja kuin yhteisöt ylipäänsä”.

Andersonin esikuva oli ranskalainen historioitsija ja filosofi Ernest Renan. Hän torjui vuonna 1882 julkaisemassaan esseessä Qu’est-ce qu’une nation? (Mikä kansakunta on?) aiempien nationalistien ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta.

Renanin mukaan kansakunta on joukko ihmisiä, joita yhdistää solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen. Renan kuvaili kansakuntaa käsitteellä ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”.

”Monissa lehtijutuissa on todisteltu samaa. Satavuotiasta Suomea ei oikeastaan edes ole olemassa”.

Se, että kansakunta ei olekaan ikuinen ja luonnollinen, ei tarkoita, ettei nationalismilla tai isänmaallisuudella olisi todellista kohdetta. Viime aikoina isänmaallisuuden käsitettä on vertailtu Suomen Ylen medioissa ajankohtaisohjelmissa ’isänmaa’-ajatuksina.
Andersonin kuviteltu yhteisö ei samaistu valheellisuuteen tai sepittämiseen. Kuviteltu yhteisö on luotu eikä huijattu. Andersonin mukaan kuviteltujen yhteisöjen erotteluperusteena ei ole syytä pitää niiden valheellisuutta tai aitoutta, vaan tapoja, joilla ne on kuviteltu.

Suomen liittyessä 2000-luvun alussa yhteiseen rahaliittoon Euroopan kanssa (EMU) ja sitten Euroopan Unioniin tämä kuviteltu yhteisö muodostui todelliseksi mahdollisuudeksi osalle suomalaisia. Nyt tutkitusti vähemmistölle suomalaisia asiasta muodostui painajainen.

”Andersonin mielestä kansakunta on syytä käsittää ”syväksi, kaiken läpileikkaavaksi todelliseksi toveruudeksi”.

Tästä Suomen ’kuviteltu yhteisöllisyys’ Euroopan Unionin kanssa vaivasi ja jopa pelotti suurta osaa suomalaisia tovereita vuosikymmenen ajan. Muodostui kuitenkin liitto mistä Suomea ei voi millään perusteella syyttää eikä vihata kenenkään kansakunnan puolelta.

”Tuntuu siltä kuin Suomen kansaa olisi ohjattu eri kansakuntien puristuksessa ilman vihaa ja syyttelyä välillä Venäjän, välillä Ruotsin vallan alla 100 vuoden välein.

Ihmiset ovat äärimmäisissä tilanteissa vaikka valmiit kuolemaan kansansa, toveriensa, toisten kaltaistensa puolesta. Tätä on tahtoyhteisöllisyys, henki. Koska kansakuntalaisuus, yhteenkuuluvuuteen perustuva identiteetti, on näin voimakas, totta kai tunnevaikutusta voidaan käyttää myös väärin. Vaan mitäpä ei voitaisi.

On vaikea kuvitella, että globaalin maailman kokonaisuudella tai vaikka EU:n tapaisella valtioiden unionilla olisi samanlaista voimaa. Hyvänä esimerkkinä on yhteistyön hakeminen ’nyt samankaltaisten’ – Englannin ja Ruotsin kanssa osallistumalla JEF-nopean toiminnan joukkojen kanssa humanitäärisiin ja jopa puolustuksellisiin tehtäviin tarvittaessa.

Nyt sitä ”voimaa” todella haetaan Suomessa ja Ruotsissa. Varsinkin Englannin ajattelutavoissa on tapahtunut Suomea kohtaan muutos viime sodan korvauksista. Tai sitten sekin on ”kuvitteellista yhteisöllisyyttä valheina” suomalaisia ja ruotsalaisia kohtaan.

Arkisemmin voitaisiin asia ilmaista niin, että kansallisvaltio ja sitä tukeva nationalistinen tunne, tässä tapauksessa ’pelottava’ Englanti kokreettisessa merkityksessä ovat nyt vahvaa perustaa myös hyvinvointivaltiolle – sille rakennelmalle, joka perustuu meidän kansalaisten maksamiin veroihin.

Mitäpä me emme tekisi toistemme puolesta vaikka se vähän kirpaiseekin. Tahtoyhteisyytemme tunnustetaan eräänlaiseksi ’talvisodan hengeksi’. ’Tahtoyhteisyys on eräänlainen tunne toimia nationalistisen, isänmaallisen ja vihan yli rakkaudella ja virheettömyydellä’. Tätä kunnioitettu presidenttimme Sauli Niinistö toistaa puheissaan.

-STSKK-

TYÖRYHMÄT ESITTÄVÄT LAAJOJA TIEDUSTELUVALTUUKSIA

Uutta tiedustelulainsäädäntöä ajetaan kiireellisenä (katso tästä VIDEO    ja aihekohdat). Aihekohdat sisältävät valvottua tiedustelua yms. alla:

Valvottua tiedustelUa (linkki)

Hybridiosaamiskeskus Suomessa-tulevaisuuden pelote?

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) haluavat tiedustelulain muutokset perustuslakiin kiireellisessä säätämisjärjestyksessä jo kuluvalla vaalikaudella.

Suojelupoliisi saamassa oikeudet verkkotiedusteluun: Suomi haluaa suojautua terrorismilta ja vakoilulta – video

katso tästä VIDEO ja aihekohdat

Keskustan Tapani Tölli haluaa puolestaan keskittyä lakipaketin sisältöön.

– Marssijärjestys tulee vasta sen jälkeen, kun asiasisältö on selvä. Mitään syytä lainsäädännön viivyttelyynkään ei ole, Tölli totesi tiedustelulakeja koskevien mietintöjen luovutustilaisuudessa keskiviikkona.

Lakien kiirehtimistä Risikko ja Niinistö perustelivat turvallisuusympäristön nopealla muutoksella.

– Digitalisaatio, Krimin valtaus ja kansainvälisen terrorismin tuleminen yhä lähemmäksi meitä, Niinistö luetteli ympäristön muutoksia.

Siviili- ja sotilastiedusteluun esitetään laajennuksia, jotka edellyttävät muutoksia perustuslakiin. Perustuslain säätäminen kiireellisenä edellyttää 5/6 enemmistöä eduskunnassa. Kiireelliseksi julistettu laki säädetään 2/3 enemmistöllä.

Perustuslain normaalissa säätämisjärjestyksessä lain sisältö hyväksytään lepäämään yli vaalien yksinkertaisella enemmistöllä. Laki voidaan hyväksyä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen 2/3 enemmistöllä.

Jälkijunasta eturiviin

Sotilas-, siviilitiedustelua sekä tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa koskevat mietinnöt jätettiin ministereille Paula Risikko, Jussi Niinistö ja Jari Lindström keskiviikkona Helsingin Säätytalolla.

Tiedustelulainsäädännöllä on tarkoitus parantaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Sellaisiksi nähdään mm. terrorismi, vakoilu ja elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen.

Tiedustelun tavoitteena on tehokas tiedonsaanti uhkien torjumiseksi ja valtiojohdon päätöksenteon tukemiseksi.

Kaikkien kolmen työryhmän vetäjät katsovat Suomen lainsäädännön olevan pahasti jälkijunassa kansainvälisestä kehityksestä ja tiedustelutarpeista. Toisaalta Suomen lainsäädännön katsotaan hyötyvän edelläkävijämaiden kokemuksista.

Mietinnöt ja niihin sisältyvät lakiesitykset lähtevät lausuntokierrokselle, jonka palautteen pohjalta hallitus valmistelee lakiesityksensä. Esitykset on tarkoitus viedä eduskuntaan tulevalla syysistuntokaudella.

Tietoliikennetiedustelua

Siviili- ja sotilastiedusteluviranomaiselle ehdotetaan uusia merkittäviä tiedustelutehtäviä ja toimivaltuuksia.

Siviilitiedustelussa viranomainen on esityksen mukaan Suojelupoliisi. Sotilastiedusteluviranomaisia olisivat Puolustusvoimien pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos.

Nykyisillä keinoilla voidaan hankkia tietoja yksittäisen henkilön rikoksesta Suomessa. Uudessa laissa halutaan valtuudet hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, joka ei ole rikos ja tapahtuu ulkomailla ja jonka taustataho ei ole tiedossa.

Tiedusteluvaltuuksien laajentamisen tarkoitus on havaita vakavat uhkat ajoissa. Tätä varten uudeksi valtuudeksi esitetään tietoliikennetiedustelua.

Kyse ei kuitenkaan olisi työryhmän esityksessä massatiedustelusta. Tiedustelu kohdistettaisiin rajattuun viestintäverkoston osaan ja yksityiskohtaisia hakukriteerejä käyttäen.

Tietoliikennetiedustelu edellyttäisi aina tuomioistuimen päätöstä ja kyseessä tulisi olla vakavasti kansallista turvallisuutta uhkaava toiminta.

Tietoliikennetiedustelussa kertyvä ”ylimääräinen” tieto, joka ei koske tutkittavaa asiaa, tulee hävittää viipymättä.

Supon rooli muuttuu

Esitys merkitsee muutosta Suojelupoliisin rooliin. Suposta tulisi puhtaasti tiedusteluorganisaatio, joka ei enää suorittaisi poliisitehtäviä.

Tiedustelutoimivaltuuksien lisääntymisen myötä Suojelupoliisin esitutkinta- ja pakkokeinovaltuudet poistetaan. Esitutkintaan Supo voisi osallistua asiantuntijaviranomaisena, mutta varsinaisen tutkinnan suorittaa poliisi.


-STSKK-