Aihearkisto: talouden hoito

Suomi on olemassa hyvän tahtoyhteisyytensä (lue tahto-yhteisyys) vuoksi

Tutkijat ja toimittajat ovat Suomi 100-juhlien keskellä pyrkineet todistamaan, että mitään Suomen kansakuntaa ei ole olemassa. Muutama miljoona suomalaista on tahtoyhteisyytensä vuoksi toista mieltä. Kuvitteellinen yhteisö ei ole olematon yhteisö, vaikka eri kansojen puristuksista kolmen sodan kautta noussut Suomi tunnustaakin olevansa.

Myytti suomalaisesta kansasta ruokkii rasismia, arveli keväällä artikkelistaan Vuoden tiedekynä-palkinnon saanut historiantutkija Miika Tervonen. 

Monissa lehtijutuissa on todisteltu samaa. Satavuotiasta Suomea ei oikeastaan edes ole. Jostain ihmeen syystä muutama miljoona suomalaista on asiasta eri mieltä. Erityis- ja ainutlaatuisen kansan ja kansakunnan myytti tuntuu rassaavan etenkin tutkijoita. Samalla unohdetaan helposti tutkimustieto, jonka mukaan. suomalaiset ovat sekä geneettisesti että kielellisesti varsin omalaatuista porukkaa.

Mutta nämä ovat sivuseikkoja. Kansa ja kansakunta eivät ole ikuisia asioita vaan tehtyjä. Negatiivinen tulkinta perustuu virheeseen. Kehitelty ja tehty eivät tarkoita valhetta. Eikä suomalaisten tahtoyhteisyys ole valhetta. Yhteisöllisyyteen johtaa kauaskantoiset syyt, jopa armeliaat sellaiset. Suomea eikä suomalaisia kohtaan ole koskaan ollut vihaperustaisia syitä vaikka ympärillämme olevat kansat tunnustavat jatkuvan sodan vallitsevan  läsnäolon. Milloin ottomaanit, vuorostaan ruotsalaiset ja viimeisimpinä venäläiset.

Kansakuntaa ja kansakuntaisuutta koskevan tutkimuksen pioneeri Benedict Anderson kehitti käsitteen ”kuviteltu yhteisö”. Sellainen ei ole luonnollinen ja ikiaikainen asia, mutta kuviteltukin yhteisö on olemassa ja vaikuttaa siihen, miten ihmiset näkevät itsensä ja mitä he tekevät.

Alun perin vuonna 1983 julkaistu ja kymmenen vuotta sitten suomennettu teos Kuvitellut yhteisöt on saanut uuden suomalaisen pokkaripainoksen (Vastapaino 2017). Julkaisu osuu hyvin saumaan nyt, kun kansoista ja kansakunnista sekä nationalismista puhutaan paljon.

Joidenkin mielestä isänmaallisuus on rakkautta, hyvää tahtoyhteisöllisyyttä, kun taas nationalismi perustuu pelkoon. Tämä ajatus on aikamoista yksinkertaistamista.

Nationalismi on kansallisuusaatetta, joka korostaa kansakuntien merkitystä kulttuurissa ja politiikassa. Nationalismissa ihmiset välittävät kansallisesta identiteetistään ja itsemääräämisoikeudestaan. Kaikessa voidaan mennä liiallisuuksiin, niin myös nationalismin kapeassa määrittelyssä.

Historiantutkija Jouko Nurmiainen selvittää teoksen esipuheessa Benedict Andersonin näkemystä: ”Ehkä yleisin väärinkäsitys sanaa ’kuviteltu’. Usein luullaan, että Anderson väittäisi kuviteltuja yhteisöjä jotenkin huonommiksi tai toissijaisemmiksi verrattuna joihinkin ’aitoihin’ yhteisöihin. Näin ei ole, vaan Andersonille kaikki sellaiset yhteisöt, jotka ovat niin laajoja, etteivät niiden jäsenet tunne toisiaan henkilökohtaisesti, ovat kuviteltuja ja sellaisina yhtä luonnollisia sosiaalisia olentoja kuin yhteisöt ylipäänsä”.

Andersonin esikuva oli ranskalainen historioitsija ja filosofi Ernest Renan. Hän torjui vuonna 1882 julkaisemassaan esseessä Qu’est-ce qu’une nation? (Mikä kansakunta on?) aiempien nationalistien ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta.

Renanin mukaan kansakunta on joukko ihmisiä, joita yhdistää solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen. Renan kuvaili kansakuntaa käsitteellä ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”.

”Monissa lehtijutuissa on todisteltu samaa. Satavuotiasta Suomea ei oikeastaan edes ole olemassa”.

Se, että kansakunta ei olekaan ikuinen ja luonnollinen, ei tarkoita, ettei nationalismilla tai isänmaallisuudella olisi todellista kohdetta. Viime aikoina isänmaallisuuden käsitettä on vertailtu Suomen Ylen medioissa ajankohtaisohjelmissa ’isänmaa’-ajatuksina.
Andersonin kuviteltu yhteisö ei samaistu valheellisuuteen tai sepittämiseen. Kuviteltu yhteisö on luotu eikä huijattu. Andersonin mukaan kuviteltujen yhteisöjen erotteluperusteena ei ole syytä pitää niiden valheellisuutta tai aitoutta, vaan tapoja, joilla ne on kuviteltu.

Suomen liittyessä 2000-luvun alussa yhteiseen rahaliittoon Euroopan kanssa (EMU) ja sitten Euroopan Unioniin tämä kuviteltu yhteisö muodostui todelliseksi mahdollisuudeksi osalle suomalaisia. Nyt tutkitusti vähemmistölle suomalaisia asiasta muodostui painajainen.

”Andersonin mielestä kansakunta on syytä käsittää ”syväksi, kaiken läpileikkaavaksi todelliseksi toveruudeksi”.

Tästä Suomen ’kuviteltu yhteisöllisyys’ Euroopan Unionin kanssa vaivasi ja jopa pelotti suurta osaa suomalaisia tovereita vuosikymmenen ajan. Muodostui kuitenkin liitto mistä Suomea ei voi millään perusteella syyttää eikä vihata kenenkään kansakunnan puolelta.

”Tuntuu siltä kuin Suomen kansaa olisi ohjattu eri kansakuntien puristuksessa ilman vihaa ja syyttelyä välillä Venäjän, välillä Ruotsin vallan alla 100 vuoden välein.

Ihmiset ovat äärimmäisissä tilanteissa vaikka valmiit kuolemaan kansansa, toveriensa, toisten kaltaistensa puolesta. Tätä on tahtoyhteisöllisyys, henki. Koska kansakuntalaisuus, yhteenkuuluvuuteen perustuva identiteetti, on näin voimakas, totta kai tunnevaikutusta voidaan käyttää myös väärin. Vaan mitäpä ei voitaisi.

On vaikea kuvitella, että globaalin maailman kokonaisuudella tai vaikka EU:n tapaisella valtioiden unionilla olisi samanlaista voimaa. Hyvänä esimerkkinä on yhteistyön hakeminen ’nyt samankaltaisten’ – Englannin ja Ruotsin kanssa osallistumalla JEF-nopean toiminnan joukkojen kanssa humanitäärisiin ja jopa puolustuksellisiin tehtäviin tarvittaessa.

Nyt sitä ”voimaa” todella haetaan Suomessa ja Ruotsissa. Varsinkin Englannin ajattelutavoissa on tapahtunut Suomea kohtaan muutos viime sodan korvauksista. Tai sitten sekin on ”kuvitteellista yhteisöllisyyttä valheina” suomalaisia ja ruotsalaisia kohtaan.

Arkisemmin voitaisiin asia ilmaista niin, että kansallisvaltio ja sitä tukeva nationalistinen tunne, tässä tapauksessa ’pelottava’ Englanti kokreettisessa merkityksessä ovat nyt vahvaa perustaa myös hyvinvointivaltiolle – sille rakennelmalle, joka perustuu meidän kansalaisten maksamiin veroihin.

Mitäpä me emme tekisi toistemme puolesta vaikka se vähän kirpaiseekin. Tahtoyhteisyytemme tunnustetaan eräänlaiseksi ’talvisodan hengeksi’. ’Tahtoyhteisyys on eräänlainen tunne toimia nationalistisen, isänmaallisen ja vihan yli rakkaudella ja virheettömyydellä’. Tätä kunnioitettu presidenttimme Sauli Niinistö toistaa puheissaan.

-STSKK-

Mainokset

VENÄJÄN JA SUOMEN ULKOMINISTERIEN KORKEAN TASON VIERAILU

Еда любовь и мир (в в м а) – а затем сумела полюбить себя такой, какая есть.

-Ruoka, rakkaus ja rauha.

-Sitten pystyy rakastamaan kuka kukin on.

-Sanat kertovat yhtä paljon kuin kuva. 

Venäjän ulkoministeri Sergey Lavrov ja Suomen ulkoministeri Timo Soini tapasivat Haikon kartanossa

Näihin sanoihin päätettiin tänään torstaina vietettyä Venäjän ja Suomen ulkoministerien Sergey Lavrovin ja Timo Soinin korkean tason tapaamista Porvoossa.

Ajankohtaisiin asioihin kuten Venäjän, Yhdysvaltain ja Suomen asioihin haetaan valaistusta arktisen yhteistyön osalta. Suomen kokemus nähdään eduksi. Tai sitten ei nähdä. Ratkaisevaan asemaan noussee Yhdysvallat.

Itämeren asioista keskusteltiin myös.

Haikon kartanossa pidetylle keskustelulle rauhalliset tilat ja ilmapiiri olivat tukemassa tulevaa keskustelua asiasta. Venäjän ulkoministeri tapasi myös presidentti Sauli Niinistön.

-STSKK-

Tuija Pohjola: Huutava pula olosuhteista [2] [LBD], [3] [ESCS] liikkumisen edistämiseksi

image

Elämän laadun muuttuminen palkittaessa

Talouden kestävä pohja perustuu työllisyyteen, terveyteen ja toimintakykyyn. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan samaan aikaan, kun palveluiden rahoituspohja ohenee.

Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. Yli puolet aikuisista on ylipainoisia ja tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta jo yli 500 000 suomalaista. Mielenterveysongelmat aiheuttavat jo puolet työkyvyttömyyseläkkeistä. Liikunnan kansantaloudelliset vaikutukset ovat miljardeja.

Liikunnan edistäminen osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on yhteiskunnallisesti valtava mahdollisuus. Liikunnalla on todennettu yhtymäpinta työssä jaksamiseen, ikäihmisten kaatumisen ehkäisyyn, kouluikäisten oppimiseen ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeeseen.

Terveysliikunnan resursointi on jäänyt liialti liikuntatoimen vastuulle sekä valtiolla että kunnissa. Tarvitaan liikunnanopetuksen ja liikuntakasvatuksen lisäksi lisää palkitsevia toimenpiteitä sosiaali-ja terveyspalveluiden yhteyteen ja rinnalle liitettävillä palkitsemisjärjestelmillä [1]. Palkitsemisjärjestelmiä on jo olemassa kuten erilaiset edut työssä, kotona, kaupassa ja harrastuksissa. Ainoastaan kokonaisvaltainen toimiva idea kokonaisuudistuksessa puuttuu.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus, ammatillisen koulutuksen reformi, kuntataloutta koskevat linjaukset ja hallituksen kärkihankkeet linjaavat myös terveysliikunnan tulevaisuutta. Sote-uudistuksen yhteydessä on terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön luotava taloudelliset kannustimet [3].

Jotta liikkuminen koskettaisi laaja-alaisesti väestöä, ratkaisujen tulee vaikuttaa ihmisen arkiympäristöön [3]. Lisäksi ratkaisun käyttöä on pystyttävä hyödyntämään rakentamatta ja tekemättä mitään ylimääräistä (omatoimisuus). Myöskin ratkaisun tulee olla käyttäjälleen ja tarjoajalleen dataliikennettä säästävä (lähiliikennettä suosiva).

Kattava liikuntapaikkaverkosto uhkaa osin rapautua. Vuosittain tulisi käyttää lähes 400 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen peruskorjaamiseen – korjausvelan lyhentämiseen käytetään jo noin 100 miljoonaa. Samanaikaisesti esimerkiksi Oulussa on huutava pula suosiotaan kasvattaneiden palloilulajien ja vesiliikunnan olosuhteista. Liikuntapaikkarakentaminen kaipaakin uusia rahoitusmalleja.

Olisiko tässä hyvä paikka rakentaa käyttäjille ja tarjoajille liikuntaa edistävä ja kehittävä järjestelmä kääntäen katse pois kalliista investoinnista sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksessa[2]

Oulussa on oikeistopuolueiden valtuustoryhmistä nostettu esille ajatus, että tulevaisuuden kunta hoitaisi vain ne lakisääteiset tehtävät. Silloin annetaan uusille rahoitusmalleille liikuntaa edistävänä tekijänä aivan uudet sfäärit. Ajatus ei ole ollenkaan pelottava, mennään kohti oikeiden tyytyväisyysmallien hakua tuotannossa, palkitsemisperiaatteita eri toimijoiden tarvitsemissa rahoitusmalleissa.

Oulu on rakentanut poliittisella konsensuksella terveysliikuntavaikutusten arvioinnin suunnitelman ja toimenpideohjelman. On päätetty alle 18-vuotiaiden maksuttomat liikuntavuorot kaupungin tiloissa, työttömien maksuttoman liikuntakampanjan ja edullisen senioriliikuntakortin. Koululaiset pääsivät talvilomalla maksutta bussilla harrastusten pariin. Lapanen-hankkeessa on kehitetty maksutonta alle kouluikäisten perheliikuntaa. Nämä eivät ole lakisääteisiä tehtäviä, mutta ennaltaehkäisevät korjaavan työn paisuvia kustannuksia osalla liikuntarakentamista ja -ohjaamista. Tärkein on jäänyt kuitenkin huomaamatta: Sen huonoimmankin kulkijan palkitseminen uudella palkitsemisjärjestelmällä, jossa vuorovaikutuksessa toimii niin kunta, toimijat ja kuluttaja [liikennevalot, LLM] [1].

Kokoamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle kokonaisvaltainen toimintamalli ja palvelut unohtamatta edellisiä malleja, on mahdollista synnyttää toimintaa, joka näkyy kaikkien, myös sen heikoimmankin kulkijan hyvinvointina ja pienentyneinä kustannuksina. Haastan tähän työhön mukaan kaikki puolueet.

Tuija Pohjola, Forum24-lehti 7.6.2016

Haastan tähän työhön palkitsemisperusteisesta järjestelmästä kaikki valtion virkamiehet, kuntaliiton ja sitoutumattomat työnantajat sillä oikeutuksella, että tätä tekstiä saa muokata, tehdä lisäyksiä ja hyödyntää erilaisia jo olemassa olevia toimintamalleja. Vapaan toimintamallin kehittäminen tälle työlle on suotavaa.

Hannu Vilponen, puheenvuoro.uusisuomi.fi 7.6.2016

image

Näin hyvinvointi rakentuu

Viitteet:

[1] LLM, tyytyväisyysmittari

[2] LBD, elämäpohjainen suunnittelu

[3] ESCS, elämänhallintajärjestelmä, emergysaattori

-STSKK-

Suomen teollisuus on vararikon partaalla

image

Paljon puhuttu vapaakauppasopimus (TTIP-sopimus) tullessaan toisi koko Euroopan ja Yhdysvaltojen välille, ei vain Suomen ja Yhdysvaltojen välille paljon vakautta heiluttavia tekijöitä. Vaikka ajatus sinällään on hyvä sopimisen kannalta, myöskään loukkaamatta Yhdysvaltoja, asettaa tämä vapaakauppasopimus sopijan valtiolle rajoitteita. Esimerkiksi estää sellaiset mielivaltaiset hinnankorotukset kansainvälisten yhtiöiden toimissa, joilla jatkossa suojattaisiin yhdysvaltalaisten osakkeenomistajien sijoitukset kohdemaassa. Nyt Suomessa entisen Fortumin sähkönsiirtoyhtiön, nykyisen Carunan sähkönsiirtohinnoittelun puitteissa osakkeenomistajien hyväksi ja palkansaajien maksettavaksi. Jos Venäjä osaltaan pystyy vaikuttamaan entisen kumppaninsa toimiin, tehkää se nyt. Kansan vauraus ymmärretään molemmin puolin rajoja yhteiseksi hyväksi.

Tätä menoa suomalaisten palkansaajien ja veronmaksajien oikeusturva ja rahat olisivat näin luisumassa kansainvälisten yhtiöiden oikeudeksi  ja varoiksi eikä vapaata kilpailua eli kauppaa näin tuollaisella vapaakauppasopimuksella ainakaan saataisi aikaan. 

Yleistä kehitystä tutkittaessa kehitystä ja hyvinvointia voi syntyä vain oikeusvaltiossa itsessään, jossa kansalaisille taataan oikeutta ja oikeutta edulliseen ja vakaaseen hintapolitiikkaan perustuen.

Venäjällä on tällä hetkellä kovat pyrkimykset vakaaseen talouteen juuri näissä kansalaisiaan koskevissa oikeissa asioissa. Nämä toimet pitää ulottaa Suomeenkin asti. Sen verran Venäjä on meille velkaa, että tukee toimillaan nyt rinnallaanasujaakin. Oikeusvaltiona Venäjän rinnalla Suomi on hyvä alusta vakaille markkinoille. Vaihto toimii vaiķka kolmannes on vuoden viennistä Venäjälle päin romahtanut. Huolimatta pakotteista EU on mahdollisuus niin Suomelle, myös Venäjälle. EU:lta nyt vaaditaan järkähtämätöntä otetta, eikä Yhdysvaltojen kelkkaan sallita lähteä.

Venäläisten isot satsaukset Suomessa toisivat jokaiselle suomalaiselle tervetulleen viestin oikeasta vakaasta maailmantaloudesta, jossa Suomi ja taitavat suomalaiset saisivat olla avaintekijöinä. Hyviä esimerkkejä löytyy rakennus -ja energiateollisuudesta. Siellä pyritään vakaaseen hintapolitiikkaan eikä pelata palkansaajien ja veronmaksajien rahoilla hinnoittelussa. Valtion tuet näin kohdentuisivat oikeisiin yrityksiin, kumulatiiviset laskelmat pitäisivät paikkansa, ketään ei huijattaisi, eikä varoja siirreltäisi Cayman-saarille asti.

Jos osakeomistus räjähtäisi levälleen ja valtionyhtiöt yksityistettäisiin, kuten on jo tapahtunut, löytyisi ongelmalle heti venäläinen toimintatapa. Rikolliset vankilaan ja äkkirikkaat kansan eteen. Tällä toimenpiteellä kuin jo historiakin UKK:n ajoilta sen todistaa, turvattaisiin kansalaisten kohtuuhintaiset palvelut ja kansanedustuslaitoksemme oikeus päättää niistä. Hyviä esimerkkejä ovat tämän päivän kohtuuhintainen sähköenergia kylminä pakkaskuukausina, kohtuuhintainen terveydenhoitopalvelu ja edulliset liikennemaksut. Kaikki nämä olisivat hyveitä täällä kylmässä pohjolassa pitkien etäisyyksien päässä.

Venäjä myös haluaa juuri näitä hyveitä yhdessä meidän suomalaisten kanssa. Voi muuten käydä niin, että otetaan tsaarinaikaiset toimet käyttöön ja sanotaan kansalle ei. Juuri tätä emme toivo nyt. On kulunut lähes sata itsenäisyyden ja yhteistyön vuotta huolimatta talvi- ja jatkosodan. Niitä virheitä ei enää ole näkyvissä eikä miesmuistissa, muutos suhtautumiseen Venäjää kohtaan on ollut suurta. Kiitos siitä.

Estämällä EU:n hankkeet vapaakauppasopimuksen aikaansaamiseksi säilytettäisiin myös nämä Pohjolan mahdollisuudet hiilineutraalin käytön lisäämiselle kohtuuhinnoin. Näitä mahdollisuuksia Yhdysvallat juuri näillä vapaakauppasopimuksilla ovat viemässä meiltä pois suuryhtiöiden omistajien ja sijoitusrahastoyhtiöiden hyväksi. Suomen teollisuus on vararikon partaalla.

Tätä kansan mieltä on Euroopan Parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki. Hän tietää myös Suomen teollisuuden tilan. Hän kirjoittaa asiasta kolumnissaan 10.2.2016
Lue koko kolumni osoitteessa http://www.annelijaatteenmaki.net/investointisuoja-istuu-huonosti-kansanvaltaan/.
Anneli Jäätteenmäestä koskevia kirjoituksia on turhaan rajoitettu, asetettu jopa arkaluontoisen materiaalin asemaan youtubessa ja twitterissä.

Anneli Jäätteenmäki tuli kuuluisaksi aikanaan pääministerinä pyytäessään eroa juuri Yhdysvaltain IRAKIN jälleenrakentamispaljastusten johdosta. Tässä olisi Suomen kansan lisäksi Yhdysvalloilla anteeksiannon ja -pyynnön paikka niin kotimaassa kuin suurvaltapolitiikassa.

Ikä tuo vaikutteita elämään ja ihmissuhteisiin

Hiukset harvenevat ja harmaantuvat, munuaisten toiminta heikkenee, suolen toiminta hidastuu, lihasten voima vähenee, ellei niitä harjoita. Samassa ihmisessäkin kehon eri osat vanhenevat eri tahtiin. Jos aivot säilyvät terveenä, mieli ja luonne säilyvät hyvin samanlaisina. Vanhenemista ei voi estää, mutta elintavoilla voi vaikuttaa siihen monella tapaa.

HlDASTUMISTA

Vanheneminen on myös luopumista ja hidastumista. Tämä voi aiheuttaa surua.
– Jos itsetunto on rakennettu kovalle työnteolle, eikä enää voikaan tehdä paljon työtä, saattaa masentua. Jos vanhus vaikuttaa alakuloiselta, masennuksesta ja mielialasta kannattaa kysyä. Masennus voi näkyä keskittymiskyvyttömyytenä, ärtyisyytenä ja korostuneina vaivoina tai kipuina.

Vanhuksella voi olla myös monenlaisia pelkoja.
– Se, että joutuu ottamaan apua vastaan, saattaa johtaa huoleen, että menettää itsemääräämisoikeutensa. Rahojen riittävyys huolettaa monia, joskus niitäkin, joilla on varaa. Mielen tai muistin sairastuminen saattaa johtaa voimakkaisiinkin pelkoihin, joihin tarvitaan lääkärin apua.

LUOPUMISTA

Vanhukset joutuvat myös usein luopumaan läheisistään, omat vanhemmat, puoliso ja sisarukset voivat nukkua pois.

– Luopumiset aiheuttavat monenlaisia kriisejä –
Läheisten kuolemasta toipuminen voi kestää kaksikin vuotta. Mutta jos suru ei mene ohi eikä selviä arkisista askareista eikä jaksa pitää itsestään huolta, tarvitaan apua. Sitä voi saada läheisiltä tai sielunnystäviltä, seurakunnasta ja terveyskeskuksesta. Ikäihmisten palvelulailla turvataan toimintakyvyn arvio viikon kuluessa, jos tuntuu, ettei selviä omin avuin kotona.

– Vanhuksilla on usein selkeämpi suhde kuolemaan kuin nuoremmilla. He ovat sitä ajatelleet ja usein siitä keskenäänkin jutelleet. Silti kuolema saattaa pelottaa. Jos niin on, siitäkin olisi hyvä puhua jollekin ystävälle tai vaikkapa lääkärille. Kuolevan oireita voidaan monella tapaa helpottaa.

Siitä, onko Jumalalla tiedossa elämämme kulku ja että meistä pidetään huolta, kysytään. Antaisiko usko siihen kuitenkin turvaa kuolemankin hetkellä?

HYVIÄ IHMISSUHTEITA

Hyvät ihmissuhteet ovat kaikille. Erityisesti hyviä ihmissuhteita tarvitaan silloin, kun alkaa tarvita toisten tukea ja apua.

– Lapset voivat opetella tekemään kotitöitä yhdessä vanhempien kanssa, eivätkä vain mennä kylään valmiille, Asiointi tietokoneen kanssa on monelle vaikeaa ja siinä voivat nuoremmat hyvin auttaa. Varsinkin pienet lapset ovat vanhemmille ja mukana eläville vanhuksille ilon lähde.

Sopiva puuhastelu pitää vanhuksen mielen virkeänä. Lisäksi riittävä uni, liikunta ja monipuolinen ravinto ovat tärkeitä jaksamisen kannalta.

– Kotiaskereitten lisäksi olisi hyvä olla jotain harrastusta, joka vie kodin ulkopuolelle. Ristikoita ja aivojumppaa arvostetaan, mutta toisten ihmisten seura on vielä parempaa. Puutarhan hoidolla on tutkittu olevan suojaavaa vaikutusta. Käsistään taitavalla vanhuksella vielä enemmän.

Vanheneminen ei ole pelkkää luopumista ja luovuttamista.
– Vanheneva omaa nuoria enemmän sosiaalista pääomaa eletyn elämän kokemusten myötä.

-STSKK-

IHALAISEN IDEA HALLITUKSEN TIEDONANNOSSA

kolme pesää, ensin käytetään kahta pika-lämmön ja veden aikaansaamiseksi, lopuksi leivinuuni lämmitetään tulevaa lämmöntarvetta varten varaavasti

Suomen talouden veturiajattelua. Copyright  Huttunen kuva:Emergysaattori

Keskustelua eduskunnassa on aiheuttanut talouspoliittinen kiivaskin keskustelu Suomen talouden tilasta. Sopiminen eri työntekijä-, työnantajajärjestöjen ja hallituksen välillä on hyvin ristiriitaista. Kysytäänkin, johtuuko ristiriitaisuus sopimisesta todellisesta talouden alamäestä vai fuskataanko näillä toimilla tavallista kansanmiestä?

Lisäksi kysytään, onko Suomen taloudellinen ylijäämä sittenkin totta tutkittaessa edellisten vuosien maltillisia työntekijä- ja työnantajaratkaisuja nollalinjaratkaisuista ja palkkojen ja eläkkeiden indeksitarkistuksista? Velkaa on otettu. Ei kuitenkaan niin paljon kuin menneinä vuosina 1990-1992 jolloin korot olivat korkealla ja kulutus kovaa. Pitää huomata se, että Suomen markka oli silloin käytössä ja talouden vakattamiskeinoja oli enemmän. Oli mahdollisuus hallita markan ulkoista ja sisäistä arvoa talousssääntelyn lisäksi finanssipolitiikan keinoin. Lisäksi työntekijä-ja työnantajajärjestöjen kanssa oli silloinkin aina sopimusneuvottelut jotka aina saatiin päätökseen.

Puhutaan vaan talouspolitiikasta vaan ei ymmärretä muita keinoja.

Tässä kansalle herääkin huoli, että missä mennään. Kaikki luottamustehtävissä olevat henkilöt puhuvat kuratilasta ja lamasta kun kansa puhuu muuta:

Ollaan menossa kohti voimakkaan kasvun vaihetta, jossa

* Sodan uhka on päällä

* Vakautetaan palkat

* Vakautetaan hinnat

* Poistetaan indeksiehdot

* Paljon sosiaalisia- ja työmarkkinapoliittisia sopimuksia

Syntyy juuri kansanedustaja Lauri Ihalaisen eduskunnan tiedonannossa ehdottama keskeinen talouspoliitiikan väline, jossa yhdistyy talous-ja finanssipolitiikkakeinot. Tätä keinoa käytettäisiin nyt keskeisen kasvun aikaansaamiseksi. Ihalainen väläyttää mainitsematta kuitenkaan EU:sta irtautumista. Myös pääministeri Juha Sipilä (kuumana) myös sanoillaan torppaa Ihalaisen idean sanomalla että täällä toimitaan EU:n ehdoilla.

-Kotimaista kysyntää halutaan lisää

-Ulkomaisten kulutustuotteiden säännöstelyä halutaan

-Jälleenrakentamista kuin sodan runtelun jäljiltä

-Säästöjä kaikessa

Jos ei ole keinoja devalvaatioon, eikä voida devalvoida (rahan ulkoisen arvon alentamista), on vaihtotasevaje korvattava tuotteiden kustannustekijöiden alentamisella.

Kuten palkkojen alentaminen, lomarahojen poisto, sairaslomakorvauksen pienentäminen ja työmarkkinaosapuolien poissulkemisilla sopimuksissa.

Tämäkö sitten muodostuu kasvun esteeksi? Ei sopimuksia? Missä ovat kaikki mallit kuntauudistuksista, kuntasopimuksista ja sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksesta, joilla kasvua saataisiin aikaan huolimatta tämän päivän korkeasta kustannusinflaatiosta?

-Emergysaattori-

Presidentti Niinistö EK:n seminaarissa: Geopolitiikka tuli takaisin

Presidentti Sauli Niinistön mukaan geopolitiikalla on väistämätön vaikutus talouden suunnitelmille. Euroopan tilanne on muuttunut radikaalisti.

Niinistö sanoi 20 vuotta sitten, että globalisaation uskottiin lähentävän kansakuntia ja vahvistavan rauhaa.

Toisin kävi, Niinistö totesi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaarissa.

Tiivistettynä presidentti Sauli Niinistön mukaan olemme tilanteessa, jossa voi sanoa, että geopolitiikka ohjaa taloutta, ei toisinpäin. Presidentti on sitä mieltä, että Suomen paras kilpailuvaltti on yhteiskunnan eheys.

Presidentti aloitti seminaaripuheensa sanomalla, että hallitusneuvotteluissa härkää on tartuttu tiukasti sarvista.

– Toivottavasti ote pitää.

finland mapSuomea itseään on jo 1940- luvulta lähtien ohjattu geopoliittisesti Suomen eri päämiesten toimesta. Kuten esimerkiksi Suomen 4. Hanhikiven Fennovoiman ydinvoimalan paikka on piirretty Mikkelin Mannerheimin linjauksena 1940 presidentti Kyösti Kallion kotikunta Nivalan läpi suoraan lyhimpää reittiä käyttäen. Helsingistä piirrettynä olisi 5. ydinvoimalan paikka Simossa. Mahdollista on, että 5. ydinvoimala tulee, vaikka kansanedustaja Mauri Pekkarinen niin kovaa näyttäisi vastustavan 5. ydinvoimalaa.

Kyseinen kartta on jo EVAN (Elinkeinoelämän valtuuskunnan) tiedossa. Valtuuskunnan tehtävistä kiistellään. EK:n (elinkeinoelämän keskusliitto) rooli on merkitsevä nostettettaessa Suomi nousuun.

-STSKK-