Aihearkisto: media

MARRAS-LYHYTELOKUVA 2019

Elokuva kertoo Nuutti-tytöntarinan. KUVA: Kuvakaappaus Youtubessa julkaistusta trailerista. Kaleva 9.9.2019

– Monet haikailevat lapsena tulevansa isona palomiehiksi tai poliiseiksi. Minä taas olen pienestä pitäen haaveillut elokuvaohjaajan urasta, muhoslainen ohjaaja Sami Mustonen sanoo myhäillen.

Suomalainen luonto on innoittanut Sami Mustosta elokuvanteossa. Tarinassa menneisyys antaa päähenkilölle voimaa, mutta toisaalta orastava syksy on myös luopumisen aikaa. KUVA: Jukka Leinonen

Ohjauksen lisäksi hän muun muassa käsikirjoitti, kuvasi, leikkasi ja teki värimäärittelyn alkukesällä valmistuneen Marras-lyhytelokuvansa elokuvansa itse.

Keskiaikaan sijoittuva vajaa 23-minuuttinen debyytti vakuutti myös Yhdysvalloissa, sillä kesällä elokuva voitti New York Cinematography Awards -kilpailussa kuukauden parhaan elokuvan tittelin sekä kahdeksan muuta palkintoa

Kuukausittain palkitut voittajat kisaavat Golden Eagle -pääpalkinnoista, jotka jaetaan NYCA Film Festivalilla New Yorkissa ensi vuoden alkupuolella.

Voittoisa Marras tuli katsottavaksi Kalevan verkkosivuille maanantaina kello 19. Elokuvan pääsevät näkemään Kalevan digitilaajat ja koetilauksen tehneet. Sen ikäraja on K-12.

Marraksen kahdeksan eri kategorian voitoista Mustosen mieltä lämmittää erityisesti parhaan nuoren näyttelijän palkinto, jonka pokkasi hänen serkkunsa Saara Runtti. Runtti esittää elokuvassa Nuutti-nimistä päähenkilöä.

Runtin lisäksi elokuvassa on pitkä lista muhoslaisia esiintyjiä ja osallistujia. Tuomas Kinnunen näyttelee Nuutin isää ja Maiju Kinnunen toimi näyttelijöiden maskeeraajana.

– Kinnusiin tutustuimme sattuman kautta, kun he muuttivat naapuriin vuonna 2016. Siitä ystävyys alkoi, ja myöhemmin heitä oli helppo pyytää mukaan projektiin, Mustonen kertoo.

Yksi tärkeimmistä elokuvan elementeistä on suomalainen luonto, jota Mustonen on kuvannut kauniisti. Muhoksen metsät ja Oulun lähiympäristö ovat tunnistettavasti läsnä, mikä on valttikortti ulkomailla.

Pohjoista eksotiikkaa korostaa lisäksi Oulun murre, joka sopii yllättävän hyvin keskiaikaiseen sanailuun.

Mustonen mietti jo käsikirjoitusvaiheessa, pitäisikö kieltä kääntää enemmänkin eri aikakaudelle sopivaksi, mutta loppujen lopuksi oululainen aksentti tuntui oikealta ratkaisulta.

Elokuvan lähtökohtana toimi varhaiskeskiaikainen miljöö.

– Historia on aina ollut lähellä sydäntäni, ja tuo aikakausi edustaa jotain sellaista suppeaa ja brutaalia maailmankuvaa, jota halusin hyödyntää.

Muista joko käytöksellään tai ulkomuodoltaan poikkeavien katsottiin olevan muuta väestöä alempana ja heitä syrjittiin. Kun raamit olivat kasassa, niiden sisään kirjoitettiin ’tyttö, jossa piti olla muiden hahmojen silmissä jotain vialla’.

Suhtautuminen erilaisuuteen sekä ulkopuolisen vaaran tuntu luovat elokuvan jännitteen.

– Nykyaikana samanlaisia uhkatilanteita ei tule vastaan ja kiipelistä on helpompi selvitä esimerkiksi älylaitteiden avulla, Mustonen perustelee.

Myös aikakauden visuaalisuus kiehtoo Mustosta, mikä vei hänet odottamattomalle matkalle käsitöiden maailmaan.

– Halusin aidontuntuiset keskiaikaiset vaatteet, jotka näyttävät tarpeeksi vanhoilta, mutta myös hyvältä kamerassa.

Puuvillalaatuja oli erilaisia, ja Mustonen testaili useita kangastyyppejä. Hän pläräsi alan kirjallisuutta ja kahlasi kaavoja läpi.

Lopulta löytyi sopiva materiaali, tarpeeksi painava puuvillakangas. Sitten pitikin hankkia ompelukone ja opetella käyttämään sitä.

Satoja euroja ja paljon vapaa-aikaa kului kaiken muun ohella asujen ompeluun, mutta perfektionistina mistään osa-alueesta ei ollut varaa tinkiä.

Apuna olivat oma äiti ja avopuoliso Reetta-Mari Mustonen, joka toimi muun muassa tuotantoassistenttina ja catering-vastaavana.

Säveltäjäksi Mustonen sai Tuomas Kantelisen, joka on tehnyt musiikkia moniin kotimaisiin tuotantoihin sekä Renny Harlinin elokuviin.

– Menin käymään Helsingissä tavatakseni Tuomasta ja kuinka ollakaan, Kantelisella oli hihassaan pieni yllätys, Mustonen kertoo.

Kävi ilmi, että jos nuotit saataisiin illalla yhdeksään mennessä valmiiksi, elokuvamusiikkia olisi sen jälkeen aikaa äänittää budapestilaisen sinfoniaorkesterin kanssa etäyhteyden kautta.

Nuotit valmistuivat viime tipassa ja Mustonen jännitti Kantelisen studiolla, mitä tuleman pitää. Puhelinyhteys avautui ja live-lähetys Budapest Symphony Orchestran -tiloista alkoi.

– Se oli uskomaton ja mahtavin kokemus tässä projektissa. Tunsin kuin voima olisi käsissäni, kun myös minä sain antaa orkesterille ohjeita oikeasta soinnista.

Aikaisempi merkittävä käännekohta oli tullut vastaan jo alkuvuodesta 2019, kun oululainen tuotantoyhtiö Mutant Koala Pictures lähti projektiin mukaan.

– Tuottaja Jukka Vidgren näki elokuvan raakaleikkauksen, ja hän piti sitä poikkeuksellisen laadukkaana.

Tuotantoyhtiön myötä projektille oli mahdollista hakea tukia, jotta jälkituotannossa myös äänimaailmasta ja musiikeista saataisiin mahdollisimman korkeatasoiset.

Elokuvaa itse opiskelleelle Mustoselle tuotantoyhtiön löytyminen oli korvaamaton apu, joka teki kaikesta paljon helpompaa.

Seuraava elokuva on jo ideointivaiheessa. Aiheista etenkin Kalevala polttelee kovasti.

-STSKK-

Mainokset

Sodankylän Jääkäriprikaatista nopean toiminnan joukkoja

C970LwuXcAIHmFe

Suomi, Norja & Ruotsi lentävät säännöllisesti Cross Border Training -lentoja maiden pohjoisosissa. HN & Norjan F-16 CBT-lennolla keväällä.

Reilu kaksi vuotta sitten allekirjoitettiin Tukholmassa sopimuksen liittymisestä Britannian johtamiin nopean toiminnan taistelujoukkoihin, joiden vahvuus on noin 10 000 sotilasta.  JEF-joukkoja (Joint Expeditionary Forces)  voidaan käyttää sotilasoperaatioihin missä tahansa, myös Suomen maaperällä. Sodankylän joukkojen olemassa olo tunnistettiin jo silloin. Sodankylä on  yksi suomalaisten sotilaiden varustetuimmista ja kehittyneimmistä koulutuspaikoista toimintatapamuutoksessa.

Suomelle on tärkeää harjoitella muutoksessa sekä pysyä sanojensa takana mahdollisen kriisin estämisessä. On vältettävä samanaikaisesti yhteisen kolmen puolustuskohteen, maaperän, ilmanalan ja vesistöjen yhtäaikaista harjoittelua. Eikä näin yhtäaikaisesti osallistua valmiusjoukkojen toimintaan rauhan aikana. Suomi on ollut aina lojaali muita kohtaan pitäen oman toimintavarmuutensa niin vetäytymisessä kuin varustelussa aina.

Nyt kriisinhallintaan on kahden vuoden tuloksena saatu valmiusjoukkojen koulutus myös Pohjois-Suomeen. Kansan mielipidettä kuunneltaessa on herännyt kysymys valmiusjoukkojen henkilön selviytymisestä vapaa-ajalla ja koulutuksen jälkeen. Varusmies ei saa palkkaa, eikä voi osallistua valmiusjoukkojen toimintaan ollessaan palkattuna muualle yhteiskuntaan.

Aiemmin 1990-luvun alussa Porin Prikaatin Säkylän hälytyskomennuskuntien koulutus muutettiin rauhanturvaamistehtäviä koskeviksi. Soveltuvuudesta rauhaanturvaamiseen valmiusjoukkojen olemassaolon suhteen Porin ja Haminan osalta nähtiin hyvänä aikojen saatossa. Rauhanturvaamistoimintaan osallistumista kuitenkin jo silloin osa Suomen kansasta piti arvelluttavana ja Suomen puolueettomuutta heikentävänä tekijänä. Tätä tapahtuu, eikä rauhanturvaajat saa aina palkkaa omasta osallistumisestaan koulutuksessa. Saati sitten riittävästä tuesta ja vastuunkantoon vastaamisesta Suomessa omaisten osalta mahdollisten kriisien jälkihoidoissa tulevaisuudessa.

Sodankylän osalla Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen myötä Suomi osallistuu uudentyyppiseen kriisinhallintaan. EU:n taisteluosastoille suunnitellut tehtävät ovat pitkälti samoja, joita rauhanturvaajat ovat jo YK:n ja Naton johtamissa operaatioissa vuosikausia suorittaneet. Aiempaan verrattuna oleellisia eroavaisuuksia on kolme: koulutus, varustus ja nopeus. Nopean toiminnan joukot tarjoavat EU:n puitteissa poliittisille päätöksentekijöille entistä konkreettisemmat ja nopeammat mahdollisuudet puuttua koulutetun, varustetun ja asiansa osaavan joukon toimenpitein joskus yllättäenkin ilmaantuviin ongelmatilanteisiin. Vapaan toiminnan yhteisen maanpuolustuksen osalla koulutus ja toiminta Suomessa on kiihtynyt voimakkaasti tulevia kriisejä ajatellen. Kuitenkaan tänä päivänä Suomea ei kohtaa mikään uhka.

-STSKK-

OULUUN UUSI KUMPPANUUSMALLI TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEKSI

kumppanuussopimus

Lähde:BusinessOulu2019

Tavoitteena on tehdä Oulun seudusta työllisyyden edistämisen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä.

Kuva: Sopimusta allekirjoittamassa maakuntajohtaja Pauli Harju (Pohjois-Pohjanmaan liitto) ja Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala. Takana vasemmalla johtaja Petri Keränen (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus), keskellä johtaja Maire Mäki (Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto) ja oikealla johtaja Arto Rautio (Kela, pohjoinen vakuutuspiiri).

Oulussa allekirjoitettiin 12. elokuuta työllisyyden ekosysteemin kumppanuussopimus. Sen osapuolia ovat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto ja Kansaneläkelaitoksen Pohjoinen vakuutuspiiri. Osapuolet ovat sopineet työllisyyden edistämiseen liittyvästä keskinäisestä strategisesta yhteistyöstä.

”Puhumme sopimuksessa nimenomaan ekosysteemistä. Se kuvastaa hyvin toimijoiden keskinäistä riippuvuutta, jolla pyrimme edistämään seudun elinvoimaisuutta ja ihmisten työllistymistä. Sopimuskumppaneiden yhteisenä visiona on tehdä Oulun seudusta työllisyyden edistämisen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä”, taustoittaa työllisyyspalveluiden päällikkö Noora Jansson BusinessOulusta.

”Oulun kaupungin ja valtionhallinnon työllisyyspalveluiden parempi yhteensovitus parantaa asiakkaiden palvelua ja palvelujen vaikuttavuutta”, toteaa ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen.

Sopimuskumppaneiden tavoitteena on muun muassa vastata tehokkaasti työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin, moninaistuviin työuriin ja osaamistarpeisiin sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.

”Työttömyyttä alennetaan ja ennaltaehkäistään kumppaneiden voimavarojen entistä tiiviimmällä suunnittelulla ja hyödyntämisellä. Oulun seudulla työttömyysaste on maakunnan korkein, lähes 12 prosenttia. Yhteistyötä tarvitaan, jotta työllisyys paranee kauttaaltaan”, kertoo johtaja Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta.

Kumppaneiden sopimia yhteisiä teemoja ovat muun muassa BusinessAseman perustaminen (työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen helpottamiseksi), tiedolla johtaminen (yhteinen ennakointi, tiedontuotanto, tiedonvaihto ja mittarit), Ohjaamo-toiminnan laajentaminen (palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan ohjautuminen palveluihin) ja kasvupalvelukokeilut (pilotit Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen ja ICT-toimialan rekrytointipalvelut)

Sopimus on voimassa määräaikaisena 31.12.2021 saakka.

Lisätietoja:
BusinessOulu, työllisyyspalveluiden päällikkö vs. Noora Jansson, noora.jansson@ouka.fi, p. 040 753 2917
Pohjois-Pohjanmaan liitto, aluekehityspäällikkö Heikki Ojala, heikki.ojala@pohjois-pohjanmaa.fi, p. 050 433 3951
ELY-keskus, johtaja Petri Keränen, petri.keranen@ely-keskus.fi, p. 0295 038 000 (vaihde)
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, johtaja Maire Mäki, maire.maki@te-toimisto.fi, p. 0295 056 800
Kansaneläkelaitos, Pohjoinen vakuutuspiiri, ratkaisukeskuksen päällikkö Sari Kenttä, sari.kentta@kela.fi, p. 020 635 4225

-STSKK-

FINANSSIKRIISI PÄÄLLÄ JO VUOSIKYMMENEN AJAN

Suomessa koetaan ennennäkemättömän sitkeää julkisen talouden alasajoa huolimatta hyvien palvelujen, rakennusteollisuuden, metsäteollisuuden ja muun viennin piristymisestä huolimatta vuoden 2018 yli 2% talouskasvun.

Valtiontalouden vaje on tuplaantunut kymmenessä vuodessa vuodesta 2008. Korjausta on pitänyt suorittaa joka vuosi noin kahden miljardin euron verran jo kymmenen vuoden ajan tavoitteeseen pääsemättä.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki on ihmeissään tämän vuoden alussa selvinneeseen 7,9 miljardin euron valtiontalouden vajeeseen huolimatta talouden piristymisestä sekä työllisyyden (+100 000 työpaikkaa) ja viennin kasvusta.

Jo yksistään sosiaali-ja terveysmenojen kasvun aiheuttama vaje (3,9 mrd euroa) on ihmetyttänyt kansaneläkelaitoksen (KELAN) väkeä tukien hakemisen siirryttyä kunnilta pääosin kansaneläkelaitoksen maksettavaksi.

Finanssikriisi pysyy sitkeästi vaikuttamassa suomalaisten elämään vieläkin.

Finanssikriisi syntyi Yhdysvaltain pankkien ja talouden sekasorron yhteydessä. Pankkeja meni nurin ja pörssi romahti. Rahaa ja valuuttaa täytyi pumpata toiminnan vakauttamiseksi pankkeihin sekä yrityksiin.

Samalla EU:talous kärsi kovia tappioita. EU:n talouden vakauttamiseksi tarvittiin vuoden 2008 loppupuolella 1300 mrd euron luototuksen sekä pankkien sekä isojen yritysten pääomatuen.

Entisen Säästöpankin ja STS-Pankin rippeistä muodostuneesta Sampo-Pankista tuli Danske Bank pankkikriisin alkuvaiheissa 2008-2009. Tanskan isojen pankkien ostettua kolme pikkupankkia juuri kevään korvalla 2008, alkoi Danske Bankin ja Nordea Pankin toiminnan samaistuminen. Kyseessä oli toimintojen fuusioiminen, joka mahdollisti varojen siirron ulkomaille mutkattomammin ilman asiakaskunnan ja pääomasijoittajien näkyvää kärsimystä.

Nyttemmin viime vuonna on paljastunut Danske Bankin ja Nordea Pankin pääomasijoitushuijauksia. Asiassa viitataan Suomen haluun antaa finanssikriisiään koskevan valvontatehtävän pankkien isäntämaille eli ulkomaisille omistajille. Viro myös toimi Suomen tavoin asiassa. Englannista tuli sijoitusten enkelimaa Panama-papereiden ohella. Suomi Viron ohella sijoitti arvopapereitaan Panamaan tekaistuille tileille.

Englanti sai sovitut valuuttansa sopimuksessa. Suomen valuuttavarannosta huomattava osa sijaitsee juuri Englannissa. Yhdysvallat kärsi vuorostaan tappion vapaakauppasuhteiden purkautuessa EU:n kanssa myöhemmin. Ei Englannin kanssa. Autoteollisuus kukoistaa, vaan kuinka kauan? Fordin tappiot Detroitissa ja kautta osavaltioiden saivat ennen näkemättömän finanssikriisin aikaan. Seuraavaksi tulee englantilaisten vuoro.

Toiminnan käynnistymisen ajankohta kotimaisten asuntojen luotottamisessa ulkomaisilla arvopaperimarkkinoilla näkyy kuvassa 1.

Banksdatatraffic2008-04-05-12-43-10

Kuva 1. [Hannu Vilpponen]

STSKK

 

MANNER VS. MANNERHEIM

 

Matti Lackmanin kirjoitus diktaattorista Kalevan lukija 28.1.2018, arvostelu sanomalehti Kalevan toimitusta kohtaan. Lisäksi Lackman on väärässä Mannerin kuolinsyiden suhteen sekä niistä, oliko Manner epähenkilö vai eikö ollut, kuten viimeisessä lauseessanne niin viittaatte. Epäselvä tulkinta.

Jos lukijan palstalla annetaan julkaista 28.1.2018 Matti Lackmanin kirjoitus Kullervo Mannerista mainitsematta 1939 tapahtumia sen kummemmin, miksi Mannerheimista ei voida julkaista tietoja aikaisemmilta ajoilta mainitsematta 1939 tapahtumia sen kummemmin?

Miksi Mannerin tietoja julkaistaan vaan Mannerheim pysyy meidän suomalaisten mielissä kirkkaan kiiltävänä ’valkoisten johtajana’? Miten siitä elokuvastakin tehtiin fiasko? Ainakin näin julkaisemalla annetaan se käsitys, joka on väärä. Myös saksalaisten tuloon Helsinkiä valloittamaan ennen Suomen kapinoita sallittiin? Joka sitten johti valkoisten diktatuuriin 1918. Myös Saksalaisten rinnalle nousemiseen Pietarin ent. Leningradin siviilien nälkään tappamiseksi. Entä miten kävi Ukrainan juutalaisten?Suomi suoritti kenttäoikeutta oikein olan takaa!

Finland to russki-map

Kuva: EVA

Pitää vain tuoda Mannerheimin teot julki Kyösti Kalliota myöten! Siitä ruusut rouva Mannerheimille ja neilikat rouva Rydille annettiin Mannerheimin 75-vuotisjuhlilla. Olisi pitänyt Hitlerin vaihtaa kukat keskenään ennenkuin lahjoitti. Myös estää Ukrainan juutalaisten tuollainen kohtelu!

Tämä on totta. Varsinkin jos tämän päivän vinkkelistä katsottaisiin asioita, muuttuu kaikki. Suomi harjoittaa ’YYA’-kauppaa Venäjän kanssa edelleen EU:n pakotteista huolimatta ja ’clearing’-yhteistyökauppa Matti Vanhasen johdolla sujuu hyvin. Suomen lakiin ollaan pääomasijoittajien pörssiin sijoittamisen verotusta laskemassa. Tämä mahdollistaisi Venäjän suurille yritysostoille Suomessa. Juuri niin kuin on jo ennen teollistumiskautta Venäjällä ja muualla euroopassa vuonna 1958 Oulussa ennustettu. Juuri siitä syystä entisen Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov vielä vuonna 1989 kävi Oulussa ilmaa haistelemassa.

Eikä Suomen olisi tarvinnut talvisotaan ryhtyä silloin noin Isoa, suurta Venäjän karhua vastaan ollenkaan. Suomen miehet olivat voimissaan vaan silloin, ei enää. Nyt sanelevat energia, raha, geopoliittiset asetelmat ja vastakkainasettelu ja voimattomuus. Pelottavaa, juuri päinvastoin miten presidentti ensiksi Sauli Niinistö valtioneuvoston avajaisissa 2018 sen esitti.

Suomen turvallisuus on useammin järkkynyt kertomattomien takioiden takia kuin tuon mahtinaapurimme takia. Siitä kertoo tuo Ddr:n listat, Tiitisen, Lipposen ja Tarja Halosen tapaukset liittyen sisäisesti, että erikseen. Suomen kansa tietää, vaan ymmärrän miten Suomi on talutusnarussa monelta puolelta, historian ikeen, myös tulevaisuuden. UKK tiesi meidän ”kivisydämemme”.

Kansa kyllä muistaa entisten presidenttiemme ja pääministeriemme puheista alijäämäisen talouden, lisääntyvän eriarvoistumisen ja vallankäytön läpinäkyvyyden pienentymisen vastatoimien lisääntymisestä huolimatta.

Petämme itseämme väärän kolmijakomme tukemisesta lähtien lainsäätämisistä 1800-luvulta lisäten ihmeellisestä ihmeellisempiä lakimuutoksia alkuperäiseen lakiimme.

Vasta nykyinen pääministerimme vastustaa jollain oikeusministeriön ’ykköshankkeilla’ normienpurkutalkoissa lakiemme lisäämistä villeinä hankkeina valiokunnissa tuolle alkuperäiselle pohjalle. Myöskään toiseksi presidenttimme Niinistö ei voi ottaa kantaa tietäessään tuon isänmaattomuutemme Suomessa.

Diktaattoreista sen ajan Suomessa ollaan kuitenkin vielä eri mieltä. Asiasta pitää käydä avoin keskustelu, missä rajat eivät sanele kontekstia.

-STSKK-

Suomi on olemassa hyvän tahtoyhteisyytensä vuoksi (lue tahto-yhteisyys)

Tutkijat ja toimittajat ovat Suomi 100-juhlien keskellä pyrkineet todistamaan, että mitään Suomen kansakuntaa ei ole olemassa. Muutama miljoona suomalaista on tahtoyhteisyytensä vuoksi toista mieltä. Kuvitteellinen yhteisö ei ole olematon yhteisö, vaikka eri kansojen puristuksista kolmen sodan kautta noussut Suomi tunnustaakin olevansa.

Myytti suomalaisesta kansasta ruokkii rasismia, arveli keväällä artikkelistaan Vuoden tiedekynä-palkinnon saanut historiantutkija Miika Tervonen. 

Monissa lehtijutuissa on todisteltu samaa, että Suomen kansaa ei oikeastaan ole olemassa. Satavuotiasta Suomea ei oikeastaan edes ole. Jostain ihmeen syystä muutama miljoona suomalaista on asiasta eri mieltä. Erityis- ja ainutlaatuisen kansan ja kansakunnan myytti tuntuu rassaavan etenkin tutkijoita. Samalla unohdetaan helposti tutkimustieto, jonka mukaan  suomalaiset ovat sekä geneettisesti että kielellisesti varsin omalaatuista porukkaa.

Mutta nämä ovat sivuseikkoja. Kansa ja kansakunta eivät ole ikuisia asioita vaan tehtyjä. Negatiivinen tulkinta perustuu virheeseen. Kehitelty ja tehty eivät tarkoita valhetta. Eikä suomalaisten tahtoyhteisyys ole valhetta. Yhteisöllisyyteen johtaa kauaskantoiset syyt, jopa armeliaat sellaiset. Suomea eikä suomalaisia kohtaan ole koskaan ollut vihaperustaisia syitä vaikka ympärillämme olevat kansat tunnustavat jatkuvan sodan vallitsevan  läsnäolon. Milloin ottomaanit, vuorostaan ruotsalaiset ja viimeisimpinä venäläiset.

Kansakuntaa ja kansakuntaisuutta koskevan tutkimuksen pioneeri Benedict Anderson kehitti käsitteen ”kuviteltu yhteisö”. Sellainen ei ole luonnollinen ja ikiaikainen asia, mutta kuviteltukin yhteisö on olemassa ja vaikuttaa siihen, miten ihmiset näkevät itsensä ja mitä he tekevät.

Alun perin vuonna 1983 julkaistu ja kymmenen vuotta sitten suomennettu teos Kuvitellut yhteisöt on saanut uuden suomalaisen pokkaripainoksen (Vastapaino 2017). Julkaisu osuu hyvin saumaan nyt, kun kansoista ja kansakunnista sekä nationalismista puhutaan paljon.

Joidenkin mielestä isänmaallisuus on rakkautta, hyvää tahtoyhteisöllisyyttä, kun taas nationalismi perustuu pelkoon. Tämä ajatus on aikamoista yksinkertaistamista.

Nationalismi on kansallisuusaatetta, joka korostaa kansakuntien merkitystä kulttuurissa ja politiikassa. Nationalismissa ihmiset välittävät kansallisesta identiteetistään ja itsemääräämisoikeudestaan. Kaikessa voidaan mennä liiallisuuksiin, niin myös nationalismin kapeassa määrittelyssä.

Historiantutkija Jouko Nurmiainen selvittää teoksen esipuheessa Benedict Andersonin näkemystä: ”Ehkä yleisin väärinkäsitys sanaa ’kuviteltu’. Usein luullaan, että Anderson väittäisi kuviteltuja yhteisöjä jotenkin huonommiksi tai toissijaisemmiksi verrattuna joihinkin ’aitoihin’ yhteisöihin. Näin ei ole, vaan Andersonille kaikki sellaiset yhteisöt, jotka ovat niin laajoja, etteivät niiden jäsenet tunne toisiaan henkilökohtaisesti, ovat kuviteltuja ja sellaisina yhtä luonnollisia sosiaalisia olentoja kuin yhteisöt ylipäänsä”.

Andersonin esikuva oli ranskalainen historioitsija ja filosofi Ernest Renan. Hän torjui vuonna 1882 julkaisemassaan esseessä Qu’est-ce qu’une nation? (Mikä kansakunta on?) aiempien nationalistien ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta.

Renanin mukaan kansakunta on joukko ihmisiä, joita yhdistää solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen. Renan kuvaili kansakuntaa käsitteellä ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”.

”Monissa lehtijutuissa on todisteltu samaa. Satavuotiasta Suomea ei oikeastaan edes ole olemassa”.

Se, että kansakunta ei olekaan ikuinen ja luonnollinen, ei tarkoita, ettei nationalismilla tai isänmaallisuudella olisi todellista kohdetta. Viime aikoina isänmaallisuuden käsitettä on vertailtu Suomen Ylen medioissa ajankohtaisohjelmissa ’isänmaa’-ajatuksina.
Andersonin kuviteltu yhteisö ei samaistu valheellisuuteen tai sepittämiseen. Kuviteltu yhteisö on luotu eikä huijattu. Andersonin mukaan kuviteltujen yhteisöjen erotteluperusteena ei ole syytä pitää niiden valheellisuutta tai aitoutta, vaan tapoja, joilla ne on kuviteltu.

Suomen liittyessä 2000-luvun alussa yhteiseen rahaliittoon Euroopan kanssa (EMU) ja sitten Euroopan Unioniin tämä kuviteltu yhteisö muodostui todelliseksi mahdollisuudeksi osalle suomalaisia. Nyt tutkitusti vähemmistölle suomalaisia asiasta muodostui painajainen.

”Andersonin mielestä kansakunta on syytä käsittää ”syväksi, kaiken läpileikkaavaksi todelliseksi toveruudeksi”.

Tästä Suomen ’kuviteltu yhteisöllisyys’ Euroopan Unionin kanssa vaivasi ja jopa pelotti suurta osaa suomalaisia tovereita vuosikymmenen ajan. Muodostui kuitenkin liitto mistä Suomea ei voi millään perusteella syyttää eikä vihata kenenkään kansakunnan puolelta.

”Tuntuu siltä kuin Suomen kansaa olisi ohjattu eri kansakuntien puristuksessa ilman vihaa ja syyttelyä välillä Venäjän, välillä Ruotsin vallan alla 100 vuoden välein.

Ihmiset ovat äärimmäisissä tilanteissa vaikka valmiit kuolemaan kansansa, toveriensa, toisten kaltaistensa puolesta. Tätä on tahtoyhteisöllisyys, henki. Koska kansakuntalaisuus, yhteenkuuluvuuteen perustuva identiteetti, on näin voimakas, totta kai tunnevaikutusta voidaan käyttää myös väärin. Vaan mitäpä ei voitaisi.

On vaikea kuvitella, että globaalin maailman kokonaisuudella tai vaikka EU:n tapaisella valtioiden unionilla olisi samanlaista voimaa. Hyvänä esimerkkinä on yhteistyön hakeminen ’nyt samankaltaisten’ – Englannin ja Ruotsin kanssa osallistumalla JEF-nopean toiminnan joukkojen kanssa humanitäärisiin ja jopa puolustuksellisiin tehtäviin tarvittaessa.

Nyt sitä ”voimaa” todella haetaan Suomessa ja Ruotsissa. Varsinkin Englannin ajattelutavoissa on tapahtunut Suomea kohtaan muutos viime sodan korvauksista. Tai sitten sekin on ”kuvitteellista yhteisöllisyyttä valheina” suomalaisia ja ruotsalaisia kohtaan.

Arkisemmin voitaisiin asia ilmaista niin, että kansallisvaltio ja sitä tukeva nationalistinen tunne, tässä tapauksessa ’pelottava’ Englanti kokreettisessa merkityksessä ovat nyt vahvaa perustaa myös hyvinvointivaltiolle – sille rakennelmalle, joka perustuu meidän kansalaisten maksamiin veroihin.

Mitäpä me emme tekisi toistemme puolesta vaikka se vähän kirpaiseekin. Tahtoyhteisyytemme tunnustetaan eräänlaiseksi ’talvisodan hengeksi’. ’Tahtoyhteisyys on eräänlainen tunne toimia nationalistisen, isänmaallisen ja vihan yli rakkaudella ja virheettömyydellä’. Tätä kunnioitettu presidenttimme Sauli Niinistö toistaa puheissaan.

-STSKK-

PLUSSAPÄIVÄT INTERSPORTISSA VIELÄ TÄNÄÄN JA HUOMENNA

Mainos:

LIITY INTERSPORT CLUBIIN JA HYÖDYNNÄ -10 % ETUSI