Aihearkisto: eduskunta

TYÖRYHMÄT ESITTÄVÄT LAAJOJA TIEDUSTELUVALTUUKSIA

Uutta tiedustelulainsäädäntöä ajetaan kiireellisenä (katso tästä VIDEO    ja aihekohdat). Aihekohdat sisältävät valvottua tiedustelua yms. alla:

Valvottua tiedustelUa (linkki)

Hybridiosaamiskeskus Suomessa-tulevaisuuden pelote?

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) haluavat tiedustelulain muutokset perustuslakiin kiireellisessä säätämisjärjestyksessä jo kuluvalla vaalikaudella.

Suojelupoliisi saamassa oikeudet verkkotiedusteluun: Suomi haluaa suojautua terrorismilta ja vakoilulta – video

katso tästä VIDEO ja aihekohdat

Keskustan Tapani Tölli haluaa puolestaan keskittyä lakipaketin sisältöön.

– Marssijärjestys tulee vasta sen jälkeen, kun asiasisältö on selvä. Mitään syytä lainsäädännön viivyttelyynkään ei ole, Tölli totesi tiedustelulakeja koskevien mietintöjen luovutustilaisuudessa keskiviikkona.

Lakien kiirehtimistä Risikko ja Niinistö perustelivat turvallisuusympäristön nopealla muutoksella.

– Digitalisaatio, Krimin valtaus ja kansainvälisen terrorismin tuleminen yhä lähemmäksi meitä, Niinistö luetteli ympäristön muutoksia.

Siviili- ja sotilastiedusteluun esitetään laajennuksia, jotka edellyttävät muutoksia perustuslakiin. Perustuslain säätäminen kiireellisenä edellyttää 5/6 enemmistöä eduskunnassa. Kiireelliseksi julistettu laki säädetään 2/3 enemmistöllä.

Perustuslain normaalissa säätämisjärjestyksessä lain sisältö hyväksytään lepäämään yli vaalien yksinkertaisella enemmistöllä. Laki voidaan hyväksyä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen 2/3 enemmistöllä.

Jälkijunasta eturiviin

Sotilas-, siviilitiedustelua sekä tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa koskevat mietinnöt jätettiin ministereille Paula Risikko, Jussi Niinistö ja Jari Lindström keskiviikkona Helsingin Säätytalolla.

Tiedustelulainsäädännöllä on tarkoitus parantaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Sellaisiksi nähdään mm. terrorismi, vakoilu ja elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen.

Tiedustelun tavoitteena on tehokas tiedonsaanti uhkien torjumiseksi ja valtiojohdon päätöksenteon tukemiseksi.

Kaikkien kolmen työryhmän vetäjät katsovat Suomen lainsäädännön olevan pahasti jälkijunassa kansainvälisestä kehityksestä ja tiedustelutarpeista. Toisaalta Suomen lainsäädännön katsotaan hyötyvän edelläkävijämaiden kokemuksista.

Mietinnöt ja niihin sisältyvät lakiesitykset lähtevät lausuntokierrokselle, jonka palautteen pohjalta hallitus valmistelee lakiesityksensä. Esitykset on tarkoitus viedä eduskuntaan tulevalla syysistuntokaudella.

Tietoliikennetiedustelua

Siviili- ja sotilastiedusteluviranomaiselle ehdotetaan uusia merkittäviä tiedustelutehtäviä ja toimivaltuuksia.

Siviilitiedustelussa viranomainen on esityksen mukaan Suojelupoliisi. Sotilastiedusteluviranomaisia olisivat Puolustusvoimien pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos.

Nykyisillä keinoilla voidaan hankkia tietoja yksittäisen henkilön rikoksesta Suomessa. Uudessa laissa halutaan valtuudet hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, joka ei ole rikos ja tapahtuu ulkomailla ja jonka taustataho ei ole tiedossa.

Tiedusteluvaltuuksien laajentamisen tarkoitus on havaita vakavat uhkat ajoissa. Tätä varten uudeksi valtuudeksi esitetään tietoliikennetiedustelua.

Kyse ei kuitenkaan olisi työryhmän esityksessä massatiedustelusta. Tiedustelu kohdistettaisiin rajattuun viestintäverkoston osaan ja yksityiskohtaisia hakukriteerejä käyttäen.

Tietoliikennetiedustelu edellyttäisi aina tuomioistuimen päätöstä ja kyseessä tulisi olla vakavasti kansallista turvallisuutta uhkaava toiminta.

Tietoliikennetiedustelussa kertyvä ”ylimääräinen” tieto, joka ei koske tutkittavaa asiaa, tulee hävittää viipymättä.

Supon rooli muuttuu

Esitys merkitsee muutosta Suojelupoliisin rooliin. Suposta tulisi puhtaasti tiedusteluorganisaatio, joka ei enää suorittaisi poliisitehtäviä.

Tiedustelutoimivaltuuksien lisääntymisen myötä Suojelupoliisin esitutkinta- ja pakkokeinovaltuudet poistetaan. Esitutkintaan Supo voisi osallistua asiantuntijaviranomaisena, mutta varsinaisen tutkinnan suorittaa poliisi.


-STSKK-

Yksinäisyys on koskettava tarina

​KUVA LILLI HAAPALA

Taloustutkimuksen vuoden 2016 mukaan yksinäisyydestä kärsii 68 % suomalaisista. Lisäksi näistä yksinäistä valtaosa on alle 35-vuotiaita. Näin selviää ylen tilaamasta tutkimuksesta.

Keskiviikon 23.11.2016 ylen a2-illassa aiheena ”yksinäisyys” käytiin viisasta ja todellista keskustelua yksinäisyyden aiheuttamista haasteista ja vaikutuksista henkilöön itseensä, ystävien saamiseen ennen parisuhdetta sekä viranomaisten ja päättäjien mahdollisuuksista auttaa ja miten.

Keskustelu kääntyi heti alkumetreillä kouluikäisiin lapsiin, heidän tuntemuksiinsa yksinäisyydestä. Keskustelussa mukana tiiviisti olivat sdp:n nykyinen ja jatkoa hakeva puoluejohtaja, entinen ammattiliittopomo  kansanedustaja Antti Rinne, entinen keskustan eduskuntaryhmän, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja pankkivaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen ja entinen NHL-jääkiekkoilija, käsityönopettaja Sami Helenius. Yksinäisyyden kokemuksista mukana oli kertomassa muun muassa bloggaaja Jenni Rotonen.

Yksinäisyyden vähentämiseksi Antti Rinteen mukaan Suomessa kaivattaisiin tiedon integrointia monelle asiantuntijalle reaaliaikaisena tietona perhe-ja yksilötasolla. Esimerkiksi jos perheeseen on syntynyt kaksoset, huolehdittaisiin se, että molemmilla lapsilla olisi kengät, ettei tarvitsisi sukkasillaan  toisen tulla kouluun. Tällainen tragedia Suomessa on jo nähty. Kaikilla keskusteluun osallistuneilla oli huoli  välitunnilla yksinkulkevasta, vähemmän huomiota saavasta koululaisesta puhumattakaan siitä syrjäytyvästä alle 35-vuotiaasta aikuisesta,  keneen yhteiskunnan ihmisestä välittäminen ei ollut ulottunut.

Miten huolehditaan riittävästä toimeentulosta ja tukijoista sellaisten perheiden osalta, joilla on pienellä aikavälillä syntynyt paljon lapsia esimerkiksi? Tällaiset perheet eivät tunnetusti ole ensisijaisesti hakemassa apua lasten yksilöllisten tarpeiden turvaamiseksi, joka näkyy yleisesti toimeentuloa suhteessa vähiten tarvitsevasta väestönosasta, selviää tutkimuksesta. Eikä yleisesti tällaista avuntarvetta edes tunnusteta yksinäisyyden aiheuttajaksi suurilapsisen perheenjäsenen osalla saatikaan välttämättömäksi ja harkinnanvaraiseksi avuntarpeeksi yleisesti. Ajatellaanko yleisesti, että se leikin kestäköön joka sen on aloittanut? Nähdäänkö tällainen perhe aina sosiaalista välttämätöntä apua tarvitsevaksi perheeksi kun jaettavaa henkeä kohti olisi tukitoimienkin kanssa vähemmän, epäillään. Ajatellaanko yleisesti, ettei suurilapsisia perheitä tarvitsisi erikseen ottaa huomioon? Mitä sanoo sosiaalilaki asiassa niin suomalaisten, ulkomaalaisten kuin muidenkin kansalaisuuden saaneiden etnis-taustaltaan erilaisten perheiden osalta?

Yleensä vielä määrältään tällaisissa suurissa lapsiperheissä tapahtuu epäsäännöllisen säännöllisesti erilaisia tragedioita ja muodostuu erilaisia traumoja suhteessa yksilapsisiin perheisiin. Miten jatkossa otetaan huomioon pääosin näistä aiheutuneet sairastumiset, varsinkin psyykkiset ongelmat ja asumus-ja avioerot lasten turvallisen tulevaisuuden jatkumona? Eikö tällaisessa tapauksessa tukea tarvitse myös ne monenlaisten tragedioiden kautta lapsistaan etääntyneet lasten fyysiset vanhemmat? –

Eikö nyt olisi aika kaikkien sosiaali-ja terveysalan, varsinkin sosiaalipsykologian asiantuntijoiden aika nostaa ”kynttilä pöydälle eikä pitää sitä vaan vakan alla”? Eikö nyt olisi suurimmassa vaarassa suhteessa muihin suomalaisiin  Suomessa asuvien ulkomaalaisten tavoissa edistää ystävyyttä otettava taas tarkasteluun, vain ja ainoastaan yksinäisyyttä ajatellen,  Tampereen yliopiston sosiaali-ja terveyspolitiikan professori Juha Saari? Mitä sanoo Suomen laki, lasten oikeudet ja perustuslaki asiassa? Onko lasten syntyvyydessä tässäkin tapauksessa positiivinen vaikutus yksinäisyyden vähenemiseen? Entä ulkomaalaisten hyvinvoinnin osalta ennen sosiaaliturvaa? Entä Suomen tulevaisuudelle? On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat yksinäisyyttä ehkäisemään, Tampereen yliopiston vuonna 2010 kansalaiskasvatukseen liittyvässä tutkimuksessa sanotaan. Tätä ehkäisytyötä tukee myös a2-illan keskiviikkona käyttämä ratkaisuryhmän tulokset. Oulun seudulla on lasten syntyvyys maan korkeinta suhteessa väkilukuun. Juuri Oulusta ovat monet Tampereen yliopiston kansalaiskasvatukseen ja sosiaali-ja terveyspolitiikan tutkimuksiin johtaneet tutkimukset saaneet alkunsa.

Keskittymiseen tutkimuksissa ovat osaltaan vaikuttaneet Oulun yliopiston Kajaanin kasvatustieteiden laitoksen opettajankoulutusyksikön toiminnan päättyminen ikävällä tavalla rahoitusvaikeuksiin juuri vuonna 2010 kevään jälkeen. Oulun yliopiston rahoitusvaikeudet 2010-2012 saivat aikaan maassa muuttoa, joka osaltaan loi mahdollisuuden lähimmän seuraavan yliopiston kehittämiselle. Työttömyys tuolloin koski 1600:aa Oulun yliopiston työntekijää.

Lähteet:

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

kansalaiskasvatukseen liittyvä väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitöskirjat ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/opettajakoulutus-lopetetaan-kajaanista/164095/

STSKK: https://uutisoulu.wordpress.com/2012/10/12/maassa-maan-tavalla/


Median kognitiivinen konflikti – Presidentti Niinistö oikeilla jäljillä

Löydä tie, polku, valmiit puut odottavat perillä, saunan ja rannan. Kivisen sydämen kuitenkin teille annan, kirjoittaa aikamme presidentti Urho Kaleva Kekkonen (UKK) päiväkirjassaan. Lisää paljastuksia aikamme presidentistä on juuri julkaistussa Maarit Törkön kirjoittamassa UKK-kirjassa ”Olen suuri raukka”.

Tätä lukiessaan presidenttimme Sauli Niinistö voi todeta hänen ulkopolitiikkansa olevan paikallaan.Hänen äänensä on kuin ”Kekkosen ääni”, kuitenkin sovitteleva, ”kuin kirjan henkilöllä, Urholla”. Presidenttimme ottaa kantaa asioihin. Tästä hyvä esimerkki on hänen viimeksi ehdottama sopimus Itämeren maille käyttää lentokoneissa transpondereita (transponders, flight radar sensors), tunnistimet koko lennon ajan päällä. Presidentin oikeus on ajaa ulkopolitiikkaa turvallisuutemme vaarantuessa eritoten. 

Molemminpuolisia virheitä on tehty, se täytyy myöntää, kaikkien osapuolten lentotoiminnassa, kertoo flightradar24.comia seurannut henkilö. Varoittavia esimerkkejä on nähty Itämeren päällä nato-harjoitusten yhteydessä. Myöskin myöhemmin kesällä Saksan ja Suomen Utin puolustusvoimien lentokentän välisissä lennoissa on tapahtunut ylilyöntejä juuri ennen Suomen ja Venäjän rajaa käännyttäessä. Näin kertoo hän, joka lentää Rovaniemen lennostossa hornetia, sanoo, että Suomi on jo monena vuonna yhdessä Norjan kanssa tehnyt nato-yhteensopivia tarkistuslentoja pohjoisessa.

Kansa yhdessä presidentti Niinistön kanssa näkee median haasteena. Helsingin sanomat yhdessä yliopiston professorin kanssa eilisen pressiklubin vieraana ovat yhdessä samaa mieltä siitä, että tässä on nato-keskustelu taustalla aiheuttamassa hämminkiä. Tätä mieltä oli myös keskusteluun osallistunut sdp:n istuva kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Helsingin sanomat ovat itse natoliittymisen kannalla ilmoittaessaan asian keskustelussa näin. Heinäluomalta tivattiin syytä, että miksi tämä nato-keskustelu on mennyt tähän suuntaan nyt.

Hän vastasi, että Venäjällä on tämä Niinistön aloite sekoitettu nato-keskusteluksi ja että Suomen media työstää näitä Venäjältä lähteneitä kommentteja.

Suomen kansa nato-asian läheltä seuranneen henkilön mukaan tietää jo tämän Suomen kauan aikaa harjoitetun nato-toiminnan. Tästä myös presidenttimme on hyvin tietoinen. Asia ei nyt ole selvittää mitä me natossa teemme vaan mitkä ovat ne ehdot ja vastuut natoon liityttäessä virallisesti. Hyvää harjoitustoimintaa natolennot ovat olleet kunkin maan osalta, ovatpa ne Itämeren maista sitten Venäjä, Viro, Puola, Liettua tai Latvia ja länsimaista Suomi, Saksa, Tanska, Ruotsi ja Norja. Hyvin kansainväliseen ja tärkeään asiaan on siviililennoista eritoten presidenttimme Sauli Niinistö ottanut kantaa.

Mitä tulee valtamedian eri osapuolten kognitiiviseen konfliktiin, josta myös pääministerimme Juha Sipilä ohimennen mainitsi hiekkalaatikkoleikkien hallituksessa olevan ohi, sivalti maininta osaltaan myös mediaa. Syystä kylläkin. Suomen media on tällä hetkellä siinä tilassa, että kun laatikolla hiekka lentää silmiin, pitää antaa takaisin, huolimatta siitä mistä asian paisuttelu on lähtöisin. Siinä media menee hankkeissaan hakoteille pilaamaan uskottavuuttaan ja antamaan muille medioille tilaa. Tästä Helsingin sanomat on hyvä esimerkki.

Kognitiivinen toimintatapa rikkoontuu perustajan osalta perustajan saadessa hyödyn itselleen. Tästä on seurauksena vuorovaikutuksen kärsiminen ja totaalinen pysähtyminen ts. kognitiivinen konflikti. Tässä verrataan perustajaa ”lapsen” varhaiseen luonnolliseen kehitykseen. Perustaja on tässä mielessä Helsingin sanomat.

Oikeassa mallissa perustaja täytyisi siirtyä opettajan (oikean median) rooliin opittuaan asian ja sitten oppia itse vuorovaikutusta ja hyötyä siitä. Kun saavutetaan intersubjektiivisuus asioiden käsittelyssä, he pystyvät ymmärtämään toistensa pyrkimyksiä ja jakamaan omia kokemuksiaan. (Rogoff 1990, 67). Tämä on hyvä esimerkki presidentin lehdistöstä Venäjällä, miksei Suomessakin?

Nyt olisi hyvä aika valtamedian Suomessa kuulla, kokea ja jakaa mitä presidentillämme on sanottavaa. Monikaan lehden toimituksessa ei tiedä mihin me olemme menossa, mistä syntyy yhteenkuuluvaisuuden henki. Sitä voisi kysyä YLEn toimittaja Ville Haapasalolta ja kansoilta Villen kierrettyä alkuperäiskansojen keskuudessa Venäjällä.

Suomi on Venäjän etupiiriä kauttakulkuliikenteensä ansiosta. Suurlähettiläät niin Venäjältä kuin Ruotsista kutsutaan pois. Niin, että Suomen valtio voi tehdä päätöksen liittymisestä natoon huolimatta pohjoismaisesta yhteistyöstä ja Venäjä-yhteistyöstä. Silloin kun hyvät nato-harjoittelut on suoritettu alkaa sota. Silloin kun median on hyvä tiedottaa ja jakaa presidenttimme sanomiset, ollaan hyvin lähellä selkkausta, joka voi olla maallemme kohtalokas. Tätä tukee myös se jos kansalta ei kysytä enää mitään.

СТСКК 

SUOMI, SOTE JA EDESMENNEET KUNTA-JA ALUEHALLINNONUUDISTUKSET

Nyt pian ovat kuntien mahdollisuudet omien terveyspalveluiden paremmuuteen loppumassa. Kuntien ”brändipersoonia ei pian enää ole”. Muhoksella ei voida pian enää ylpeillä nopeilla lääkäripalveluilla eikä Kempeleessä laadukkaimpaan sote-palveluun kuntien historiassa. Liminka ei voi enää ylpeillä surullisenkuuluisiksi tulleilla sosiaalihuoltoon liittyvissä ratkaisuissa eikä Haukipudas omilla surullisilla tunnusluvuillaan. Jotain positiivistakin siis on.

Uuden sosiaali-ja terveyspalvelu-uudistuksen edetessä kuntien palveluidentuottajien lattiat muuttuvat ”pyykkilaudoiksi”. Ei kulumisen takia vaan harmaantumisen ja samankaltaistumisen takia. Erilaisuutta ei enää arvosteta.

Pian brändiä ei enää ole. On saatu kuitenkin maakunnallinen ohjaustoimenpide, joka vetäisi vertoja Pekka Himasen tulevaisuudentutkimusraporttiin suhteessa terveydenhuollon, tyytyväisen asumisen ja päätöksenteon suhteen toimiessa.

Nyt suunniteltu SOTE-ratkaisu on toteutuessaan juuri päinvastainen osalla kunnissa toteutuneista tilaaja-tuottajamalleista. Siinä porrastetut hallinnot poistuvat järjestyksessä uuden SOTE-ratkaisun tieltä. Yksi, mikä on varmaa, on se ettei jo kansalaiselle vieraaksi jääneeseen maakuntahallintoon, nykyiseen aluehallintoon ole tulossa minkäänlaisia poistoja niin henkilöstön kuin toimintojen osalta.

Käytössä olevasta palvelumallista ei oteta mitään uuteen ratkaisuun. Kaikki rajoitukset suunnitellaan tiivistetysti siten, että. jokainen osa alueesta käsitellään jatkossa erikseen poissulkematta mahdollisuutta estää koko SOTEN järjestämistä itsehallintoalueella. Tästä hyvänä esimerkkinä tulee olemaan Kainuun maakunta.

Uudessa SOTESSA osataan erottaa hallinnolliset ja palvelulliset kriteerit toisistaan antaen työntekijälle tilaa toimia palveluiden jatkuvuuden kannalta vähentäen byrokratian tarvetta ohjauksessa. Vaan onko työntekijällä mahdollisuutta vaikuttaa hallinnon toimiin säästävästi jatkossa, jota nyt etukäteen suunnitellaan lausuntokierroksien avulla päätettäväksi ja ”lukkoon lyödyksi”? Onko mitään säästöjä tulossa aluehallintoon ollenkaan, kysytään?

Onko kunnilla lausuntokierroksien aikana velvollisuus edes kuunnella tavallisen kuntalaisen ehdotuksia esimerkiksi kanavasta, jota kautta kuntalainen voi suoraan vaikuttaa akkrekkroituun itsehallintoon suoraan palvelukustannuksia säästäen. Vai ollaanko silti samassa tilanteessa kuin ennenkin jossa tilaajaportaat on poistettu mutta portaat ovat edelleen aluehallinnossa? Eikö oppilas asiassa voi koskaan olla ”opettaja”, asiakas akkrekkroitu asiakas?

Onko nyt tulevassa monikanavaisessa yhteistyössä asiakkaalla vaikuttaa yhdenkään kanavan kautta hallintoon? Niin, että siitä tulisi nyt 15 vuoden pitkän tauon jälkeen jotain konkreettista asiakasta ajatellen. Siis joustavaa ja avointa hallintoa. Palveluiden tuotanto on jo monien Kainuun- ja tilaajatuottajamallien kautta koettu joustavaksi. Miksi siis purkaa niitä alta?

Tavallisen ihmisen ymmärrys ei riitä yhdistetyn tiedon, digilaitehankintojen ja hallinnon päällekkäisyyksien kustannuksia säästävään vaikutukseen. Tiedonannoissa voisi asiaa käsitellä selkokielellä niin, että vanhan tavan jo oppinut kansalainenkin sen ymmärtää.

Nyt olisi terveydenhoidon hallinnon ammattilaistenkin aika istahtaa hetkeksi ”kannoille istumaan”. Ajatus uudesta mallista kirkastuisi oikeiksi säästötavoitteiksi. Ehdittäisiin katsella sivuille, oikealle ja vasemmalle ja vähän taaksepäinkin. Tähän asti on uudistustavoitteissa juostu aivan väsyksiin asti, kertoo hallintoylilääkäri Keijo Koski taannoisesta lausuntokierrosmenettelyistä sekä toimista yhden tiedon saamiseksi digihankkeessa sote-valmisteluissa.

Kuitenkin huonona puolena voidaan pitää asumisen merkityksen kunnissa korostuessa: Asukkaan kannalta elinvoimaisen asumisen osalta ei päästä oikeaan lopputulokseen asumisen ja rakentamisen painopisteen muuttuessa keskuskuntavoittoiseksi ja sosiaali-ja terveyspalveluiden palveluiden muuttumisen maakuntavoittoiseksi. Asukkaan päätöksentekovalta asumisen eri alueilla ja eri terveyspalveluita hankittaessa yleisesti heikkenee. Kohti monopolihallintoa siis ollaan menossa. Se onko tuo Keskustan vai Kokoomuksen hanke, voidaan olla montaa mieltä.

-STSKK-

Kylmää kyytiä hallitukselle, täytyy kävellä yli

2015-11-06 09.20.53

Kuva Hannu Vilponen: Hallitusveturi copyright Huttunen

Kovat tuulet puhaltelevat hallituksen riveissä. Tiedossa on jääpuikkoja, joita satelee puolelta toiselle keskustan ja kokoomuksen välillä. Iltaan mennessä ei vielä tiedetä mihin suuntaan tuuli kääntyy, äärioikealle vai iltatuuleksi punavihreäksi.

Tällainen riita hallituksen sisällä on tervetullutta. Se vilkastuttaa aineenvaihduntaa, laskee verenpainetta ja leposykettä, parantaa kolesteriarvoja ja kohottaa kestävyyskuntoa. Vai menikö se toisin päin?

Loistavaa liikuntaa kerrassaan hallitukselta, sopii lähes kaikille. Omat askeleeni lisääntyvät varmasti tulevan vaalikevään aikana, sillä perheeseemme on muuttanut eripura ja luottamuspula hallituksen toimissa.

Hetken hallitushurmalla on kuitenkin taipumus haihtua nopeasti. Kukapa muistaa mihin on sullonut ne hyvät ideat. Yleensä kaapista otettaessa ensin käteen tulee ne huonot. Näin on käynyt tätä vuoden 2015 Suomen hallitusta muodostettaessa.

-STSKK-

IHALAISEN IDEA HALLITUKSEN TIEDONANNOSSA

kolme pesää, ensin käytetään kahta pika-lämmön ja veden aikaansaamiseksi, lopuksi leivinuuni lämmitetään tulevaa lämmöntarvetta varten varaavasti

Suomen talouden veturiajattelua. Copyright  Huttunen kuva:Emergysaattori

Keskustelua eduskunnassa on aiheuttanut talouspoliittinen kiivaskin keskustelu Suomen talouden tilasta. Sopiminen eri työntekijä-, työnantajajärjestöjen ja hallituksen välillä on hyvin ristiriitaista. Kysytäänkin, johtuuko ristiriitaisuus sopimisesta todellisesta talouden alamäestä vai fuskataanko näillä toimilla tavallista kansanmiestä?

Lisäksi kysytään, onko Suomen taloudellinen ylijäämä sittenkin totta tutkittaessa edellisten vuosien maltillisia työntekijä- ja työnantajaratkaisuja nollalinjaratkaisuista ja palkkojen ja eläkkeiden indeksitarkistuksista? Velkaa on otettu. Ei kuitenkaan niin paljon kuin menneinä vuosina 1990-1992 jolloin korot olivat korkealla ja kulutus kovaa. Pitää huomata se, että Suomen markka oli silloin käytössä ja talouden vakattamiskeinoja oli enemmän. Oli mahdollisuus hallita markan ulkoista ja sisäistä arvoa talousssääntelyn lisäksi finanssipolitiikan keinoin. Lisäksi työntekijä-ja työnantajajärjestöjen kanssa oli silloinkin aina sopimusneuvottelut jotka aina saatiin päätökseen.

Puhutaan vaan talouspolitiikasta vaan ei ymmärretä muita keinoja.

Tässä kansalle herääkin huoli, että missä mennään. Kaikki luottamustehtävissä olevat henkilöt puhuvat kuratilasta ja lamasta kun kansa puhuu muuta:

Ollaan menossa kohti voimakkaan kasvun vaihetta, jossa

* Sodan uhka on päällä

* Vakautetaan palkat

* Vakautetaan hinnat

* Poistetaan indeksiehdot

* Paljon sosiaalisia- ja työmarkkinapoliittisia sopimuksia

Syntyy juuri kansanedustaja Lauri Ihalaisen eduskunnan tiedonannossa ehdottama keskeinen talouspoliitiikan väline, jossa yhdistyy talous-ja finanssipolitiikkakeinot. Tätä keinoa käytettäisiin nyt keskeisen kasvun aikaansaamiseksi. Ihalainen väläyttää mainitsematta kuitenkaan EU:sta irtautumista. Myös pääministeri Juha Sipilä (kuumana) myös sanoillaan torppaa Ihalaisen idean sanomalla että täällä toimitaan EU:n ehdoilla.

-Kotimaista kysyntää halutaan lisää

-Ulkomaisten kulutustuotteiden säännöstelyä halutaan

-Jälleenrakentamista kuin sodan runtelun jäljiltä

-Säästöjä kaikessa

Jos ei ole keinoja devalvaatioon, eikä voida devalvoida (rahan ulkoisen arvon alentamista), on vaihtotasevaje korvattava tuotteiden kustannustekijöiden alentamisella.

Kuten palkkojen alentaminen, lomarahojen poisto, sairaslomakorvauksen pienentäminen ja työmarkkinaosapuolien poissulkemisilla sopimuksissa.

Tämäkö sitten muodostuu kasvun esteeksi? Ei sopimuksia? Missä ovat kaikki mallit kuntauudistuksista, kuntasopimuksista ja sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksesta, joilla kasvua saataisiin aikaan huolimatta tämän päivän korkeasta kustannusinflaatiosta?

-Emergysaattori-