Aihearkisto: aloite

Englanti juksaa Suomea 100-0

Britannian puolustusministeri kertoo LM:n haastattelussa tänään, että Suomi voi pyytää meiltä apua. Hän toteaa haastattelussa, että Suomi voi pitää JEF-maita liittolaisinaan.

Suomi allekirjoittaa perjantaina  Tukholmassa sopimuksen liittymisestä Britannian johtamiin nopean toiminnan taistelujoukkoihin, joiden vahvuus on noin 10 000 sotilasta.  JEF-joukkoja (Joint Expeditionary Forces)  voidaan käyttää sotilasoperaatioihin missä tahansa, myös Suomen maaperällä.

Vuoden 2018 loppuun mennessä toimintavalmiuden saavuttaviin joukkoihin kuuluu maavoimien erikois- ja panssarijoukkojen, merivoimien ja ilmavoimien yksiköitä, muun muassa laskuvarjosotilaita.

Britannian puolustusministeri Michael Fallon kertoo Lännen Median haastattelussa, että JEF-joukkoja voidaan tositilanteessa käyttää nopeammin ja joustavammin kuin Naton tai EU:n alaisia joukkoja.

JEF ei ole Nato, Fallon selittelee. Hän väittää ettei JEF-joukot ketteryydessään ole omaamassa byrokraattista päätöksentekoa, joka viittaisi tietenkin hitaampaan toimintaan humanitäärisissä ja pienemmissä sotilastehtävissä. Herää kysymys miten isompien joukkojen liikuttelu tapahtuu. Ei ainakaan niin nopeasti kuin JEF-joukoille luvattu.

Vastaus on kyllä, sanoo Fallon. Suomi ei ole yksin, eikä Suomen pitäisi olla yksin, Fallon selittää.

Pitänee muistuttaa, että Suomen selviydyttyä sodasta, Suomi maksoi lännelle velkansa maailmassa ensimmäisenä. Tätä Englanti ei katsonut hyvällä eikä muutenkaan toiminut yhteistyössä Suomen kanssa heti sodan jälkeen eikä ennen. Englannin pitää todella osoittaa, miten paljon se välittää Suomesta sitoutuen.

Eikä myös Ranskankaan kanssa Englannilla silloin mennyt hyvin. Nyt Ranska olisi Suomelle hyvä rauhankumppani edistämään EU:n tavoitetta ja myös vaihtoehto Englannin ehdottamalle hävittäjähankinnalle. Saa nähdä kumpi hävittäjiä tarjoava maa vetää pisimmän korren.

Nyt Suomi liittyy perjantaina Ruotsin (Sweden) rinnalla JEF-maihin. Suomi on suomalainen, ei englantilainen eikä ruotsalainen. Suomi jättää poliittisen unionin luottaen samanmielisyyteen (samat tavoitteet).

-STSKK-


Yksinäisyys on koskettava tarina

​KUVA LILLI HAAPALA

Taloustutkimuksen vuoden 2016 mukaan yksinäisyydestä kärsii 68 % suomalaisista. Lisäksi näistä yksinäistä valtaosa on alle 35-vuotiaita. Näin selviää ylen tilaamasta tutkimuksesta.

Keskiviikon 23.11.2016 ylen a2-illassa aiheena ”yksinäisyys” käytiin viisasta ja todellista keskustelua yksinäisyyden aiheuttamista haasteista ja vaikutuksista henkilöön itseensä, ystävien saamiseen ennen parisuhdetta sekä viranomaisten ja päättäjien mahdollisuuksista auttaa ja miten.

Keskustelu kääntyi heti alkumetreillä kouluikäisiin lapsiin, heidän tuntemuksiinsa yksinäisyydestä. Keskustelussa mukana tiiviisti olivat sdp:n nykyinen ja jatkoa hakeva puoluejohtaja, entinen ammattiliittopomo  kansanedustaja Antti Rinne, entinen keskustan eduskuntaryhmän, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja pankkivaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen ja entinen NHL-jääkiekkoilija, käsityönopettaja Sami Helenius. Yksinäisyyden kokemuksista mukana oli kertomassa muun muassa bloggaaja Jenni Rotonen.

Yksinäisyyden vähentämiseksi Antti Rinteen mukaan Suomessa kaivattaisiin tiedon integrointia monelle asiantuntijalle reaaliaikaisena tietona perhe-ja yksilötasolla. Esimerkiksi jos perheeseen on syntynyt kaksoset, huolehdittaisiin se, että molemmilla lapsilla olisi kengät, ettei tarvitsisi sukkasillaan  toisen tulla kouluun. Tällainen tragedia Suomessa on jo nähty. Kaikilla keskusteluun osallistuneilla oli huoli  välitunnilla yksinkulkevasta, vähemmän huomiota saavasta koululaisesta puhumattakaan siitä syrjäytyvästä alle 35-vuotiaasta aikuisesta,  keneen yhteiskunnan ihmisestä välittäminen ei ollut ulottunut.

Miten huolehditaan riittävästä toimeentulosta ja tukijoista sellaisten perheiden osalta, joilla on pienellä aikavälillä syntynyt paljon lapsia esimerkiksi? Tällaiset perheet eivät tunnetusti ole ensisijaisesti hakemassa apua lasten yksilöllisten tarpeiden turvaamiseksi, joka näkyy yleisesti toimeentuloa suhteessa vähiten tarvitsevasta väestönosasta, selviää tutkimuksesta. Eikä yleisesti tällaista avuntarvetta edes tunnusteta yksinäisyyden aiheuttajaksi suurilapsisen perheenjäsenen osalla saatikaan välttämättömäksi ja harkinnanvaraiseksi avuntarpeeksi yleisesti. Ajatellaanko yleisesti, että se leikin kestäköön joka sen on aloittanut? Nähdäänkö tällainen perhe aina sosiaalista välttämätöntä apua tarvitsevaksi perheeksi kun jaettavaa henkeä kohti olisi tukitoimienkin kanssa vähemmän, epäillään. Ajatellaanko yleisesti, ettei suurilapsisia perheitä tarvitsisi erikseen ottaa huomioon? Mitä sanoo sosiaalilaki asiassa niin suomalaisten, ulkomaalaisten kuin muidenkin kansalaisuuden saaneiden etnis-taustaltaan erilaisten perheiden osalta?

Yleensä vielä määrältään tällaisissa suurissa lapsiperheissä tapahtuu epäsäännöllisen säännöllisesti erilaisia tragedioita ja muodostuu erilaisia traumoja suhteessa yksilapsisiin perheisiin. Miten jatkossa otetaan huomioon pääosin näistä aiheutuneet sairastumiset, varsinkin psyykkiset ongelmat ja asumus-ja avioerot lasten turvallisen tulevaisuuden jatkumona? Eikö tällaisessa tapauksessa tukea tarvitse myös ne monenlaisten tragedioiden kautta lapsistaan etääntyneet lasten fyysiset vanhemmat? –

Eikö nyt olisi aika kaikkien sosiaali-ja terveysalan, varsinkin sosiaalipsykologian asiantuntijoiden aika nostaa ”kynttilä pöydälle eikä pitää sitä vaan vakan alla”? Eikö nyt olisi suurimmassa vaarassa suhteessa muihin suomalaisiin  Suomessa asuvien ulkomaalaisten tavoissa edistää ystävyyttä otettava taas tarkasteluun, vain ja ainoastaan yksinäisyyttä ajatellen,  Tampereen yliopiston sosiaali-ja terveyspolitiikan professori Juha Saari? Mitä sanoo Suomen laki, lasten oikeudet ja perustuslaki asiassa? Onko lasten syntyvyydessä tässäkin tapauksessa positiivinen vaikutus yksinäisyyden vähenemiseen? Entä ulkomaalaisten hyvinvoinnin osalta ennen sosiaaliturvaa? Entä Suomen tulevaisuudelle? On siis myös tärkeää ymmärtää monikulttuuriset asiat yksinäisyyttä ehkäisemään, Tampereen yliopiston vuonna 2010 kansalaiskasvatukseen liittyvässä tutkimuksessa sanotaan. Tätä ehkäisytyötä tukee myös a2-illan keskiviikkona käyttämä ratkaisuryhmän tulokset. Oulun seudulla on lasten syntyvyys maan korkeinta suhteessa väkilukuun. Juuri Oulusta ovat monet Tampereen yliopiston kansalaiskasvatukseen ja sosiaali-ja terveyspolitiikan tutkimuksiin johtaneet tutkimukset saaneet alkunsa.

Keskittymiseen tutkimuksissa ovat osaltaan vaikuttaneet Oulun yliopiston Kajaanin kasvatustieteiden laitoksen opettajankoulutusyksikön toiminnan päättyminen ikävällä tavalla rahoitusvaikeuksiin juuri vuonna 2010 kevään jälkeen. Oulun yliopiston rahoitusvaikeudet 2010-2012 saivat aikaan maassa muuttoa, joka osaltaan loi mahdollisuuden lähimmän seuraavan yliopiston kehittämiselle. Työttömyys tuolloin koski 1600:aa Oulun yliopiston työntekijää.

Lähteet:

Asiaan liittyvät  tutkimukset ovat luettavissa osoitteessa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/julkais ut.html

kansalaiskasvatukseen liittyvä väitöskirja: https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=10960099

KASVA-tohtoriohjelman väitöskirjat ovat luettavissa osoitteessa: http://edu.utu.fi/sivustot/kasva/julkaisut/vaitokset/2010/

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/opettajakoulutus-lopetetaan-kajaanista/164095/

STSKK: https://uutisoulu.wordpress.com/2012/10/12/maassa-maan-tavalla/


Median kognitiivinen konflikti – Presidentti Niinistö oikeilla jäljillä

Löydä tie, polku, valmiit puut odottavat perillä, saunan ja rannan. Kivisen sydämen kuitenkin teille annan, kirjoittaa aikamme presidentti Urho Kaleva Kekkonen (UKK) päiväkirjassaan. Lisää paljastuksia aikamme presidentistä on juuri julkaistussa Maarit Törkön kirjoittamassa UKK-kirjassa ”Olen suuri raukka”.

Tätä lukiessaan presidenttimme Sauli Niinistö voi todeta hänen ulkopolitiikkansa olevan paikallaan.Hänen äänensä on kuin ”Kekkosen ääni”, kuitenkin sovitteleva, ”kuin kirjan henkilöllä, Urholla”. Presidenttimme ottaa kantaa asioihin. Tästä hyvä esimerkki on hänen viimeksi ehdottama sopimus Itämeren maille käyttää lentokoneissa transpondereita (transponders, flight radar sensors), tunnistimet koko lennon ajan päällä. Presidentin oikeus on ajaa ulkopolitiikkaa turvallisuutemme vaarantuessa eritoten. 

Molemminpuolisia virheitä on tehty, se täytyy myöntää, kaikkien osapuolten lentotoiminnassa, kertoo flightradar24.comia seurannut henkilö. Varoittavia esimerkkejä on nähty Itämeren päällä nato-harjoitusten yhteydessä. Myöskin myöhemmin kesällä Saksan ja Suomen Utin puolustusvoimien lentokentän välisissä lennoissa on tapahtunut ylilyöntejä juuri ennen Suomen ja Venäjän rajaa käännyttäessä. Näin kertoo hän, joka lentää Rovaniemen lennostossa hornetia, sanoo, että Suomi on jo monena vuonna yhdessä Norjan kanssa tehnyt nato-yhteensopivia tarkistuslentoja pohjoisessa.

Kansa yhdessä presidentti Niinistön kanssa näkee median haasteena. Helsingin sanomat yhdessä yliopiston professorin kanssa eilisen pressiklubin vieraana ovat yhdessä samaa mieltä siitä, että tässä on nato-keskustelu taustalla aiheuttamassa hämminkiä. Tätä mieltä oli myös keskusteluun osallistunut sdp:n istuva kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Helsingin sanomat ovat itse natoliittymisen kannalla ilmoittaessaan asian keskustelussa näin. Heinäluomalta tivattiin syytä, että miksi tämä nato-keskustelu on mennyt tähän suuntaan nyt.

Hän vastasi, että Venäjällä on tämä Niinistön aloite sekoitettu nato-keskusteluksi ja että Suomen media työstää näitä Venäjältä lähteneitä kommentteja.

Suomen kansa nato-asian läheltä seuranneen henkilön mukaan tietää jo tämän Suomen kauan aikaa harjoitetun nato-toiminnan. Tästä myös presidenttimme on hyvin tietoinen. Asia ei nyt ole selvittää mitä me natossa teemme vaan mitkä ovat ne ehdot ja vastuut natoon liityttäessä virallisesti. Hyvää harjoitustoimintaa natolennot ovat olleet kunkin maan osalta, ovatpa ne Itämeren maista sitten Venäjä, Viro, Puola, Liettua tai Latvia ja länsimaista Suomi, Saksa, Tanska, Ruotsi ja Norja. Hyvin kansainväliseen ja tärkeään asiaan on siviililennoista eritoten presidenttimme Sauli Niinistö ottanut kantaa.

Mitä tulee valtamedian eri osapuolten kognitiiviseen konfliktiin, josta myös pääministerimme Juha Sipilä ohimennen mainitsi hiekkalaatikkoleikkien hallituksessa olevan ohi, sivalti maininta osaltaan myös mediaa. Syystä kylläkin. Suomen media on tällä hetkellä siinä tilassa, että kun laatikolla hiekka lentää silmiin, pitää antaa takaisin, huolimatta siitä mistä asian paisuttelu on lähtöisin. Siinä media menee hankkeissaan hakoteille pilaamaan uskottavuuttaan ja antamaan muille medioille tilaa. Tästä Helsingin sanomat on hyvä esimerkki.

Kognitiivinen toimintatapa rikkoontuu perustajan osalta perustajan saadessa hyödyn itselleen. Tästä on seurauksena vuorovaikutuksen kärsiminen ja totaalinen pysähtyminen ts. kognitiivinen konflikti. Tässä verrataan perustajaa ”lapsen” varhaiseen luonnolliseen kehitykseen. Perustaja on tässä mielessä Helsingin sanomat.

Oikeassa mallissa perustaja täytyisi siirtyä opettajan (oikean median) rooliin opittuaan asian ja sitten oppia itse vuorovaikutusta ja hyötyä siitä. Kun saavutetaan intersubjektiivisuus asioiden käsittelyssä, he pystyvät ymmärtämään toistensa pyrkimyksiä ja jakamaan omia kokemuksiaan. (Rogoff 1990, 67). Tämä on hyvä esimerkki presidentin lehdistöstä Venäjällä, miksei Suomessakin?

Nyt olisi hyvä aika valtamedian Suomessa kuulla, kokea ja jakaa mitä presidentillämme on sanottavaa. Monikaan lehden toimituksessa ei tiedä mihin me olemme menossa, mistä syntyy yhteenkuuluvaisuuden henki. Sitä voisi kysyä YLEn toimittaja Ville Haapasalolta ja kansoilta Villen kierrettyä alkuperäiskansojen keskuudessa Venäjällä.

Suomi on Venäjän etupiiriä kauttakulkuliikenteensä ansiosta. Suurlähettiläät niin Venäjältä kuin Ruotsista kutsutaan pois. Niin, että Suomen valtio voi tehdä päätöksen liittymisestä natoon huolimatta pohjoismaisesta yhteistyöstä ja Venäjä-yhteistyöstä. Silloin kun hyvät nato-harjoittelut on suoritettu alkaa sota. Silloin kun median on hyvä tiedottaa ja jakaa presidenttimme sanomiset, ollaan hyvin lähellä selkkausta, joka voi olla maallemme kohtalokas. Tätä tukee myös se jos kansalta ei kysytä enää mitään.

СТСКК 

Tuija Pohjola: Huutava pula olosuhteista [2] [LBD], [3] [ESCS] liikkumisen edistämiseksi

image

Elämän laadun muuttuminen palkittaessa

Talouden kestävä pohja perustuu työllisyyteen, terveyteen ja toimintakykyyn. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan samaan aikaan, kun palveluiden rahoituspohja ohenee.

Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. Yli puolet aikuisista on ylipainoisia ja tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta jo yli 500 000 suomalaista. Mielenterveysongelmat aiheuttavat jo puolet työkyvyttömyyseläkkeistä. Liikunnan kansantaloudelliset vaikutukset ovat miljardeja.

Liikunnan edistäminen osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on yhteiskunnallisesti valtava mahdollisuus. Liikunnalla on todennettu yhtymäpinta työssä jaksamiseen, ikäihmisten kaatumisen ehkäisyyn, kouluikäisten oppimiseen ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeeseen.

Terveysliikunnan resursointi on jäänyt liialti liikuntatoimen vastuulle sekä valtiolla että kunnissa. Tarvitaan liikunnanopetuksen ja liikuntakasvatuksen lisäksi lisää palkitsevia toimenpiteitä sosiaali-ja terveyspalveluiden yhteyteen ja rinnalle liitettävillä palkitsemisjärjestelmillä [1]. Palkitsemisjärjestelmiä on jo olemassa kuten erilaiset edut työssä, kotona, kaupassa ja harrastuksissa. Ainoastaan kokonaisvaltainen toimiva idea kokonaisuudistuksessa puuttuu.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus, ammatillisen koulutuksen reformi, kuntataloutta koskevat linjaukset ja hallituksen kärkihankkeet linjaavat myös terveysliikunnan tulevaisuutta. Sote-uudistuksen yhteydessä on terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön luotava taloudelliset kannustimet [3].

Jotta liikkuminen koskettaisi laaja-alaisesti väestöä, ratkaisujen tulee vaikuttaa ihmisen arkiympäristöön [3]. Lisäksi ratkaisun käyttöä on pystyttävä hyödyntämään rakentamatta ja tekemättä mitään ylimääräistä (omatoimisuus). Myöskin ratkaisun tulee olla käyttäjälleen ja tarjoajalleen dataliikennettä säästävä (lähiliikennettä suosiva).

Kattava liikuntapaikkaverkosto uhkaa osin rapautua. Vuosittain tulisi käyttää lähes 400 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen peruskorjaamiseen – korjausvelan lyhentämiseen käytetään jo noin 100 miljoonaa. Samanaikaisesti esimerkiksi Oulussa on huutava pula suosiotaan kasvattaneiden palloilulajien ja vesiliikunnan olosuhteista. Liikuntapaikkarakentaminen kaipaakin uusia rahoitusmalleja.

Olisiko tässä hyvä paikka rakentaa käyttäjille ja tarjoajille liikuntaa edistävä ja kehittävä järjestelmä kääntäen katse pois kalliista investoinnista sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksessa[2]

Oulussa on oikeistopuolueiden valtuustoryhmistä nostettu esille ajatus, että tulevaisuuden kunta hoitaisi vain ne lakisääteiset tehtävät. Silloin annetaan uusille rahoitusmalleille liikuntaa edistävänä tekijänä aivan uudet sfäärit. Ajatus ei ole ollenkaan pelottava, mennään kohti oikeiden tyytyväisyysmallien hakua tuotannossa, palkitsemisperiaatteita eri toimijoiden tarvitsemissa rahoitusmalleissa.

Oulu on rakentanut poliittisella konsensuksella terveysliikuntavaikutusten arvioinnin suunnitelman ja toimenpideohjelman. On päätetty alle 18-vuotiaiden maksuttomat liikuntavuorot kaupungin tiloissa, työttömien maksuttoman liikuntakampanjan ja edullisen senioriliikuntakortin. Koululaiset pääsivät talvilomalla maksutta bussilla harrastusten pariin. Lapanen-hankkeessa on kehitetty maksutonta alle kouluikäisten perheliikuntaa. Nämä eivät ole lakisääteisiä tehtäviä, mutta ennaltaehkäisevät korjaavan työn paisuvia kustannuksia osalla liikuntarakentamista ja -ohjaamista. Tärkein on jäänyt kuitenkin huomaamatta: Sen huonoimmankin kulkijan palkitseminen uudella palkitsemisjärjestelmällä, jossa vuorovaikutuksessa toimii niin kunta, toimijat ja kuluttaja [liikennevalot, LLM] [1].

Kokoamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle kokonaisvaltainen toimintamalli ja palvelut unohtamatta edellisiä malleja, on mahdollista synnyttää toimintaa, joka näkyy kaikkien, myös sen heikoimmankin kulkijan hyvinvointina ja pienentyneinä kustannuksina. Haastan tähän työhön mukaan kaikki puolueet.

Tuija Pohjola, Forum24-lehti 7.6.2016

Haastan tähän työhön palkitsemisperusteisesta järjestelmästä kaikki valtion virkamiehet, kuntaliiton ja sitoutumattomat työnantajat sillä oikeutuksella, että tätä tekstiä saa muokata, tehdä lisäyksiä ja hyödyntää erilaisia jo olemassa olevia toimintamalleja. Vapaan toimintamallin kehittäminen tälle työlle on suotavaa.

Hannu Vilponen, puheenvuoro.uusisuomi.fi 7.6.2016

image

Näin hyvinvointi rakentuu

Viitteet:

[1] LLM, tyytyväisyysmittari

[2] LBD, elämäpohjainen suunnittelu

[3] ESCS, elämänhallintajärjestelmä, emergysaattori

-STSKK-

IHALAISEN IDEA HALLITUKSEN TIEDONANNOSSA

kolme pesää, ensin käytetään kahta pika-lämmön ja veden aikaansaamiseksi, lopuksi leivinuuni lämmitetään tulevaa lämmöntarvetta varten varaavasti

Suomen talouden veturiajattelua. Copyright  Huttunen kuva:Emergysaattori

Keskustelua eduskunnassa on aiheuttanut talouspoliittinen kiivaskin keskustelu Suomen talouden tilasta. Sopiminen eri työntekijä-, työnantajajärjestöjen ja hallituksen välillä on hyvin ristiriitaista. Kysytäänkin, johtuuko ristiriitaisuus sopimisesta todellisesta talouden alamäestä vai fuskataanko näillä toimilla tavallista kansanmiestä?

Lisäksi kysytään, onko Suomen taloudellinen ylijäämä sittenkin totta tutkittaessa edellisten vuosien maltillisia työntekijä- ja työnantajaratkaisuja nollalinjaratkaisuista ja palkkojen ja eläkkeiden indeksitarkistuksista? Velkaa on otettu. Ei kuitenkaan niin paljon kuin menneinä vuosina 1990-1992 jolloin korot olivat korkealla ja kulutus kovaa. Pitää huomata se, että Suomen markka oli silloin käytössä ja talouden vakattamiskeinoja oli enemmän. Oli mahdollisuus hallita markan ulkoista ja sisäistä arvoa talousssääntelyn lisäksi finanssipolitiikan keinoin. Lisäksi työntekijä-ja työnantajajärjestöjen kanssa oli silloinkin aina sopimusneuvottelut jotka aina saatiin päätökseen.

Puhutaan vaan talouspolitiikasta vaan ei ymmärretä muita keinoja.

Tässä kansalle herääkin huoli, että missä mennään. Kaikki luottamustehtävissä olevat henkilöt puhuvat kuratilasta ja lamasta kun kansa puhuu muuta:

Ollaan menossa kohti voimakkaan kasvun vaihetta, jossa

* Sodan uhka on päällä

* Vakautetaan palkat

* Vakautetaan hinnat

* Poistetaan indeksiehdot

* Paljon sosiaalisia- ja työmarkkinapoliittisia sopimuksia

Syntyy juuri kansanedustaja Lauri Ihalaisen eduskunnan tiedonannossa ehdottama keskeinen talouspoliitiikan väline, jossa yhdistyy talous-ja finanssipolitiikkakeinot. Tätä keinoa käytettäisiin nyt keskeisen kasvun aikaansaamiseksi. Ihalainen väläyttää mainitsematta kuitenkaan EU:sta irtautumista. Myös pääministeri Juha Sipilä (kuumana) myös sanoillaan torppaa Ihalaisen idean sanomalla että täällä toimitaan EU:n ehdoilla.

-Kotimaista kysyntää halutaan lisää

-Ulkomaisten kulutustuotteiden säännöstelyä halutaan

-Jälleenrakentamista kuin sodan runtelun jäljiltä

-Säästöjä kaikessa

Jos ei ole keinoja devalvaatioon, eikä voida devalvoida (rahan ulkoisen arvon alentamista), on vaihtotasevaje korvattava tuotteiden kustannustekijöiden alentamisella.

Kuten palkkojen alentaminen, lomarahojen poisto, sairaslomakorvauksen pienentäminen ja työmarkkinaosapuolien poissulkemisilla sopimuksissa.

Tämäkö sitten muodostuu kasvun esteeksi? Ei sopimuksia? Missä ovat kaikki mallit kuntauudistuksista, kuntasopimuksista ja sosiaali-ja terveydenhuoltouudistuksesta, joilla kasvua saataisiin aikaan huolimatta tämän päivän korkeasta kustannusinflaatiosta?

-Emergysaattori-

Pitääköhän työntekijäjärjestöt Juha Sipilää opettajana ja itseään lapsina?

Työkalujen tarpeesta yhteiskuntasopimuksessa:

Kirjoitukset sanomalehti Kalevassa 12.9 ja 13.9.2011

’Palveluyhteisö ei kehity nykyisellä mallilla’,

jossa yhteiskuntasopimusta on käsitelty seuraavasti:

Kognitiivinen toimintatapa rikkoontuu perustajan osalta perustajan saadessa hyödyn itselleen. Tästä on seurauksena vuorovaikutuksen kärsiminen ja totaalinen pysähtyminen ts. kognitiivinen konflikti. Tässä verrataan yhteisön perustajaa lapsen varhaiseen kehitykseen.

Tutkittavassa mallissa yhteisön perustaja, joka ei tiedä asioista paljoakaan, on edelliseen verrattuna lapsen asemassa opettajaan nähden alituisesti. Näin käytännönläheisen yhteistoiminnan malli rikotaan, eikä vuorovaikutus enää jatku entisenlaisena. Oikeassa mallissa perustaja täytyisi siirtyä opettajan rooliin opittuaan asian ja sitten oppia opettajana vuorovaikutusta. Kun lapset saavuttavat intersubjektiivisuuden, he pystyvät ymmärtämään toistensa pyrkimyksiä ja jakamaan omia kokemuksiaan. (Rogoff 1990, 67).

Esittävä leikki kehittää intersubjektiivisuutta kolmella tasolla saman aikaisesti: affektiivisella, lapset metakommunikoivat saavuttaakseen yhteisen ymmärryksen ja kolmanneksi lapset käyttävät toimintaa ja kieltä kommunikoinnin apuvälineinä. Näiden avulla lapset rakentavat yhteisen leikin kokemuksesta (Göncü 1993, 184-185).

Tuntevatkohan työntekijäjärjestöjen edustajat ehdottaessasi yhteiskuntasopimusta itsensä alituiseen asemaan, jossa yhteistoiminnan malli on mennyt rikki?

Onko muodostunut kognitiivinen konflikti heidän puoleltaan asian yhteydessä?

#eduskuntavaalit

-STSKK-

Keskustan ryhmä tuntee navetan, pihkan ja kalan tuoksun

IMG_1908’Räjähdysmäisesti eduskuntaan on noussut kansanedustaja Juha Sipilä’. Hän kahmi yli 5000 ääntä vuonna 2011 ensikertalaisena. Tämä on myös kuin toisintoa vuoden 2007 eduskuntavaaleista, jolloin kansanedustaja Mirja Vehkaperä nappasi myös yli 5000 ääntä Oulun vaalipiirissä.
Hänen nousuunsa vaikutti voimakkaasti ”Itä-meri ja lohi-adressi” ja hänen kalastajaperhetaustansa tuolloin. Tästä syystä myös kalastusasiat ovat keskustalle omia.

On siis kunnia todeta, että keskustalla oli parempi näkemys jo tuolloin Itämeriongelmista, kalastuskiintiöistä ja kalastuksenhoidosta kuin presidentillämme Tarja Halosella tuolloin. Keskusta piti vain sen asian ”omana tietonaan ja vaikeni”. Vai oliko se liian kova haaste Anneli Jäättenmäen eroprosessin aikana? (Vanhanen-Kiviniemi-kokoonpano).

Voisiko siis Keskustalla olla myös tuntemusta kalan tuoksusta navetan ja pihkan lisäksi?

#keskusta #ymparisto
-STSKK-