Pekka Viljakainen: En lähde yhteenkään Venäjä – uhka vai mahdollisuus -seminaariin

”En jaksa sitä paskanjauhantaa tästä näkökulmasta vaan haluan kuulla, mitä asioille aiotaan oikeasti tehdä”, Pekka Viljakainen sanoo.

Tempo taitaa olla entisen Tieto-johtajan Pekka Viljakaisen elämässä entisellään. Takana on reilu vuosi Venäjän Piilaaksoksi kutsutun teknologiahanke Skolkovon neuvonantajana.

Kaikki puhuvat nyt Venäjästä ja Viljakaisella riittää vientiä. Myös suomalaiset virkamiehet ja poliitikot haluavat konsultoida Viljakaista. Aika on kortilla, sillä viikosta neljä–viisi päivää Viljakainen työskentelee Venäjällä. Lisäksi muuallakin ollaan kiinnostuneita Venäjästä. Esimerkiksi ranskalaiset yritykset ovat aktiivisia.

”Yhteenkään sellaiseen seminaariin, jossa on otsikkona Venäjä – uhka vai mahdollisuus, en mene. En jaksa sitä paskanjauhantaa tästä näkökulmasta vaan haluan kuulla, mitä asioille aiotaan oikeasti tehdä”, Viljakainen sanoo.

Suomalaiset yritykset keskittyvät hänen mukaansa tällä hetkellä hengissä pysymiseen. Kasvua pidetään haihatteluna, johon ei ole varaa. Silti kaikki tietävät, ettei kukaan sijoita osaamistaan tai rahaa yritykseen, joka ei kasva ja kehity.

”Kysymys siis kuuluu, mistä kasvu tulee. Kaikkien suomalaisten yritysten strategioissa ja juhlapuheissa lukee Venäjä. Ja kun kysyy, miten aiot kasvaa, tulee helvetin pitkä hiljaisuus.”

Suomalaista osaamista vaivaa myös se, että hyvin alkaneessa kansainvälistymisessä liinat on vedetty kiinni. Kansainvälisen kasvun edellytykset on tukahdutettu Viljakaisen silmissä järkisyillä. Ongelmat eivät ole yksittäisen koodaajan tasolla.

”Sisäsiittoisuus rassaa mua. Valtava ristiriita strategioiden ja juhlapuheiden sekä toimeksiantojen välillä.”

Unohda monoliitit

Ei ihme, että Viljakaista harmittaa. Hänet tunnetaan johtajana, joka käärii hihat. Tiedossa hän meni itse paikan päälle selvitti ja korjasi, jos asiakkaalla oli ongelma. Muun muassa tästä syystä Tietoviikko valitsi hänet Vuoden 2005 tivi-vaikuttajaksi.

”En ole koskaan piiloutunut prosessien taakse, oli sitten joulu tai uudenvuodenaatto.”

Epäonnistuneista järjestelmähankkeista on viime aikoina kirjoitettu paljon – myös Tieto on saanut osansa. Viljakainen ei ole seurannut niitä enää tarkasti, mutta muistuttaa, että suuria it-hankkeita tulee olemaan jatkossakin. Silti kukaan ei pysty ennustamaan viiden vuoden päähän. Reagointikyky on säilytettävä kaikessa tekemisessä, eivätkä tietojärjestelmät voi olla monoliittejä. Kyky integroida ja hallita kokonaisuuksia on hallitseva trendi.

”Kun hanke menee hyvin, vastassa on lähes aina hyvin vaativa ja osaava asiakas ja toisinpäin. Toimittajan ja asiakkaan vuorovaikutus on kaiken perusta. On myös hankkeita, joissa kaikki on tehty oikein, mutta homma ei toimi. Johtaminen on silloin keskeisessä roolissa.”

-STSKK-

Mainokset

Kommentointi on suljettu.